Turun yliopiston kirjaston
pienpainatekokoelmasta(kaan) (vapaakappalekirjasto) ei löydy
Solifer SM:n, eikä etenkään sen Tomos 4v moottorin,
korjaamokäsikirjaa. Todennäköisimmin moista ei
ole olemassakaan suomeksi. Semminkin, kun esim. kaikkien 1970-luvun
Soliferien
käyttöohjekirjat puolestaan ovat löytyvät
kokoelmista (katso tänne). Entisistä
Jugoslavian osatasavalloista moinen
saattaisi löytyä. Syy, miksi ao.
kirjoja etsin, oli se, etten tiennyt, mikä moottorin
eri akselien päissä olevien erilaisten prikkojen merkitys
on.
Lisätty 30.12.2005: kuluvan vuoden aikana epäilykseni sai varmistuksen siitä, että prikoilla
poistetaan mahdollinen klappi akseleista. Lisäksi kampiakselilla itse akselin ja runkolaakerien välissä
saattaa olla ohuita prikkoja. Nämä ovat ns. "simmi"levyjä, joilla runkolaakerit ja kampiakseli
asemoidaan millin osien tarkkuudella moottorin lohkoihin. Mikäli asemointia ei ole tehty, runkolaakerit
todennäköisimmin kuluvat hyvin nopeasti. Vaihtotyö on syytä jättää asiantuntevan
korjaamon tehtäväksi. Kiitän Turkulaista moottoripyöräliikettä sekä niitä lukuisia
Solifer-harrastajia, jotka ovat em. asioita minulle valottaneet.
Ehkä alla olevasta kuvastosta ja
ohjeistosta on apua muillekin Tomos 4v:n kanssa puuhaaville, vaikkapa
sellaiselle, joka haluaa vaihtaa stefoja tai asentaa viidennen vaihteen.
Olen kuvannut moottorin pääkomponentteja ja tämän
jälkeen erään tavan, jolla moottorin voi koota. Solifer-sivulleni tästä.
Moottorin osat, yleiskuva:
FIG
154: Yleiskuva Tomos 4v moottorin osista. Oikealla
ylhäällä
Autisa 75cc virityssylinteri. Sen vieressä kaksi
mäntää
(toinen laatikossa), vaihdepoljin, Dell'orto PHBG 20 AS kaasutin,
magneeton puolat ja kondensaattori+kärjet asetelmassa kiinni,
eturatas, sylinterin pinnapuikot yms.
Sylinterin alla moottorin vasen poski,
jonka päällä Bosch-magneeton vauhtipyörä.
Edellisen oikealla puolella moottorin oikeanpuoleinen lohko.
Edellisestä oikealla laatikossa
kampiakseli ja kiertokanki sekä moottorin vasemmanpuoleinen
lohko. Ruskeassa laatikossa moottorin eri
akselit ja kytkin. Kuten varttunut montteeraaja huomaa vetoakselista,
kyseessä on viisiportainen vaihteisto.
Huomaa, että moottorin akseleissa
on niihin kuuluvat osat kiinni. Mikäli akselitkin ovat osina, on
syytä katsoa moottorin räjäytyskuvia akseleiden
kokoamiseksi. Huomaa erityisesti, että
äärimmäisinä
akseleilla on erilaisia prikkoja. Kirjaa ylös montako ja
minkä
tyyppistä on milläkin akselilla.
Moottorin osat, yksittäin:
FIG
162: Vetoakseli. Eturatas tulee vasemmalle puolelle uritukseen ja
kierteet ovat lukitusmutteria varten. Seuraavana oikealla ovat
vaihteensiirron jouset ja mm. vaihteensiirtimen hahlo, johon
vaihdepolkimen akselin vastaava haarukka tulee. Oikealla ovat rattaat
ykkösvaihteesta alkaen vitonen on äärimmäisenä
oikealla. Akselien molemmissa päissä on prikkoja. Pidä
mielessä mikä ja montako mihinkin kuuluu. Viidettä
vaihdetta asennettaessa tulee vitosen rattaan tilalla oleva holkki
korvata vitosen rattaalla. Osat irtoavat helposti, joten älä
kallista akselia pitämättä päistä kiinni.
FIG
163: Tämä osa on ensiövälityksen akseli.
Suurin ratas osuu kampiakselilla olevaan kytkinasetelman pieneen
rattaaseen. Oikealle mentäessä tulevat vaihteiden rattaat:
vitonen on suurin (enemmän hopeanvärinen kuin muut) ja
ykkönen äärimmäisenä oikealla pienin.
Viidettä vaihdetta asentaessa pitää suurin
(kampiakselin) ratas irrottaa ulosvetäjällä ja korvata
vastaava holkki vitosen rattaalla, kuvasta näkyy rattaan
oikea suunta.
FIG
164: Tässä ovat vasemmalla kytkinasetelma ja oikealla
kytkimen runko. Huomaa, että asetelman kytkinlevyjen puoleisessa
päässä on keskellä kampiakselille osuva
pienehkö rullalaakeri.
Asetelman hammasratas osuu ensiövälityksen akselin
suurimpaan rattaaseen.
FIG
165: Kytkinasetelma kytkimen rungossa. Osat eivät ole
kiinnitettyjä toisiinsa, joten ne voidaan irrottaa ja
kiinnittää
käsin. HUOM! 1) että asetelman rullalaakeri varmasti on
paikallaan ja 2) runko kiinnitetään ensin kampiakselille
lukitusprikalla ja mutterilla (katso alempana).
FIG
167: Kaksi akselia; ylempi vaihteensiirtimen & vaihdepolkimen
akseli ja alempi käynnistyspolkimen akseli. Vaihdepoljin tulee
ylemmän akselin vasempaan reunaan. Käynnistyspoljin tulee
alemman akselin oikeaan reunaan. Ylemmässä akselissa
näkyy
(huonosti) vaihteensiirtimen haarukka, joka liikuttaa vetoakselin
vastaavan uran mukana vaihteensiirron osia.
FIG
168: Kampiakseli, kiertokanki, kiertokangen messinkinen (?)
liukulaakeri ja petilaakeri. Tämä kuva on kytkimen
puolelta, joten kytkimen runko tulee kampiakselin kierteiseen
päähän
kiinni, ao. kiristysmutterin kierre on 'vääräkätinen'. Kuvan kiertokangen männätapin
liukulaakeri on
kulunut kelvottomaksi. Tietääkö joku, mistä saisi
uusia liukulaakereita vakiokiertokangelle (10mm männäntappi)??
FIG
169: Kampiakseli magneeton puolelta. Akselin päähän
tulee magneeton vauhtipyörä lukitusmuttereineen. Kiristysmutterin
kierre on kytkimen rungosta poiketen normaali.
FIG
171: Moottorin vasemmanpuoleinen lohko moottorin sisäpuolelta
katsottuna. Mukana tiiviste. Kampikammiossa on kaksi reikää,
jotka johtavat jonkinlaiseen 'lisäkampikammioon'. Huomaa 75cc
sylinterin vaatimaa avarruskoneistusta kampikammion aukossa. Melko
rouheaa kotipajajälkeä, mutta toimii.
FIG
172: Vasemmanpuoleinen lohko ulkoapäin katsottuna. Kampiakselin
reikä stefoineen (stefa=öljytiiviste), samoin vetoakselin,
vaihdepolkin ja käynnistyspolkimen aukot stefoineen.
FIG
173: Moottorin oikeanpuoleinen lohko ulkoapäin katsottuna.
Vasemmalla paikallaan oleva öljytikku auttanee hahmottamaan.
FIG
174: Moottorin oikeanpuoleinen lohko sisältäpäin
katsottuna.
FIG
175: Moottorin vasemmanpuoleisen lohkon 'lisäkampikammion' kansi
puolittan auki ja kiinnitysruuvi. Muista avata ja puhdistaa
tämä
kammio (kerää hiekkaa ja muuta fäfää).
Muista myös sulkea tiiviisti, että kampikammiossa pysyy
tarvittava paine.
Päivitys 30.12.2005: Lisäkampikammio on yhteydessä tehon nostoon/alentamiseen, eikä se ole
käytössä kaikissa vuosimalleissa. Solifer harrastajien kanssa käymäni kirjeenvaihdon
myötä on selvinnyt, että vuosien 1974-76 "läskitankki" -mallissa kammio ei ollut
käytössä, ts. reikiä kampikammiosta lisätilaan ei oltu koneistettu.
Myöskään 1981 ja sitä uudemmissa koneissa kammio ei ole käytössä. Niinpä
ilmeisesti vain vuosien 1977-80 malleissa lisäkammio on käytössä. Lisäkammion poistaminen
käytöstä todennäköisesti nostaa moottorin tehoa ainakin joillakin kierrosalueilla.
FIG
176: 'lisäkampikammion' luukku paikallaan, muttta kiristysruuvi
vielä auki.
FIG
177: Moottorin oikeanpuoleinen kansi eli poski ulkoapäin
katsottuna.
Kytkinakselin oma kansi irrotettuna vasemmalla ylhäällä.
FIG
179: Moottorin oikeanpuoleinen poski sisäpuolelta katsottuna.
FIG
181: Moottorin vasemmanpuoleinen poski ulkoapäin.
FIG
182: Moottorin vasemmanpuoleinen poski sisältäpäin.
Posken alaosassa lievä painauma normaalia rankemmasta ajosta.
FIG
180: Bosch -magneeton vauhtipyörä ja kiinnitysruuvi
vasemmalla. Muista, että kampiakselin kiila tulee
vauhtipyörän vastaavaan loveen. Magneeton asetelma oikealla.
Vasemmalla katkojan kärjet,
alla ajovalon valopuola. Yllä takavalon valopuola ja sen takana
sytytyspuola (musta). Oikealla kondensattori ja sen vasemmalla
puolella akselin voiteluhuopa.
Moottorin kokoaminen
Tässä on eräs tapa koota
Solifer SM:n Tomos-moottori. Moottorin purkaminen tapahtuu jokseenkin
käänteisessä järjestyksessä.
Aloita kokoaminen asettamalla moottorin
vasemmanpuoleinen lohko vasemmanpuoleisen posken päälle.
Älä kiinnitä poskea ja lohkoa toisiinsa, poski on
ainoastaan kokoamisen tukena. Kun käsittelet akseleita, pidä
päistä kiinni, jotta akselien päissä olevat
prikat pysyvät paikoillaan, eivätkä akseleiden
muutkaan osat putoa tai irtoa.
FIG
183: 1. Aseta kampiakseli kampikammioon kuvan osoittamalla tavalla.
Kytkimen puoli jää ylöspäin. Nyt – tai
hieman myöhemmässä vaiheessa- muista moottorilohkojen
välinen tiiviste.
FIG
192: 2. Aseta käynnistinpolkimen akseli moottorilohkoon kuvan
osoittamalla tavalla.
Päivitys 30.12.2005: Tähän kuvaan on pujahtanut virhe, joka esiintyy myös kuvissa 194 ja 195.
Käynnistinpolkimen akselilla oleva alemman nuolen osoittama U:n muotoinen "lenkki" kuuluu ylemmän nuolen
osoittamaan väliin, ei vaihdeakselille, kuten kuva 195 virheellisesti osoittaa. Pyrin uudistamaan virheelliset kuvat
mahdollisimman pian.
FIG
193: 3. Aseta vaihdepoljin ja -akseli sekä vetoakseli kuvan
osoittamalla tavalla. Tarkista, että vaihteensiirron haarukka
osuu vetoakselilla sille varattuun uraan (ks. kuva).
FIG.
194: 4. Pidä vaihdepolkimen akselin ja vetoakselin
päistä
kiinni ja aseta ne moottorilohkoon niille kuuluvien laakerien
läpi.
Toimenpiteen jälkeen pitäisi olla kuvan kaltainen tilanne.
Seuraavassa muutama kuva vaihtelevista kuvakulmista.
Päivitys 30.12.2005: HUOMAA kuvan 192 teksti käynnistinpolkimen suhteen!
FIG
195: 4a. Päivitys 30.12.2005: Kuva osoittaa VIRHEELLISESTI miten käynnistinpolkimen akseli ja
vetoakseli liittyvät toisiinsa. EI NäIN. Käynnistinpolkimen 'lenkki'
kuuluu sille varattuun tilaan, EI vaihdeakselille. Ks. kuvan 192 teksti yllä! Pyrin vaihtamaan kuvan
mahdollsimman pian.
FIG
196: 4b. Toisesta kuvakulmasta näyttää tältä.
FIG
206: 4c. Kuva osoittaa, miten vaihdepolkimen ja käynnistinpolkimen
akselit sekä vetoakseli tulevat vasemmanpuoleisen moottorilohkon
rei'istä ja stefoista läpi.
FIG
197: 5. Nyt voidaan asettaa oikeanpuoleinen moottorilohko paikalleen.
Akselit sijoittuvat omiin reikiinsä ja kampiakselin kytkimen
puoleinen pää tulee ao. stefan läpi.
Viimeistään
tässä vaiheessa on syytä muistaa lohkojen välinen
tiiviste.
FIG
198: 5a. Kiertokangen suunnasta katsottuna moottorin
'sisällä'
on jokseenkin kuvan kaltainen näkymä (käännä
päätäsi 90 astetta vasemmalle).
6. Kuten aiemmassa kuvasta (FIG 176)
käy ilmi, viimeistään nyt tulee kiinnittää
'lisäkampikammion' kansi.
FIG
199: 7. Sitten on kytkimen rungon vuoro. Runko asettuu kampiakselin
uran mukaisesti ja kiinnitys lukkoprikalla (jonka taivutettu tappi
kuuluu rungon pohjassa olevaan reikään) sekä
mutterilla. Lukkoprikan muutama lehti tulee nostaa ylös mutterin
reunaa vasten lukitukseksi. Tämän jälkeen
moottorilohkoja ei enää saa toisistaan irti.
FIG
201: 8. Kytkinasetelma voidaan nyt pudottaa kytkimen runkoon. Muista
asetelman aiemmin mainittu rullalaakeri. Nyt voidaan alustavasti
kiinnittää moottorin pohjassa oleviin kahteen
reikään
(öljytulpan molemmin puolin) sormivoimin pultit ja mutterit ,
jotta moottorilohkot pysyvät yhdessä.
FIG
202: 9. Viimeisenä mulkataan ensiövedon akseli kevyesti
paikalleen kuvan osoittamalla tavalla. Huomaa, että
tämänkin akselin kuvassa näkyvässä
päässä on prikkoja. Aseta myös lohkon ja
posken välinen tiiviste paikalleen (tiiviste ei kuvassa).
FIG
203: 10. Nyt voit asettaa oikeanpuoleisen posken paikalleen. Kuvassa
poski vielä on raollaan. Älä
kuitenkaan kiristä kiinnitysruuveja kuin sormikireyteen –
ensin pitää kiinnittää moottorilohkot toisiinsa
moottorin toiselta puolelta. Älä myöskään
kiinnitä kytkimen kantta vielä.
FIG
207: 11. Käännä moottori kuvan osoittamalla tavalla,
nyt kiinnitämme moottorilohkot toisiinsa. Kiinnittämistä
varten on seitsemän ruuvia, mutta ne ovat kahta eri kokoa, kolme
lyhyttä ja neljä pitkää. Pituuksien ero, joka ei
ole kovin suuri, näet tästä
kuvasta (FIG 209). Kampiakselin aukon ympärillä on tila magneetolle. Viisi ruuveista tulee tähän
tilaan. Kahteen ruuvireikään, kampikammion aukon ylä- ja alapuolilla (vasemmanpuoleisimmat), tulevat
pitkät ruuvit ja kolmeen muuhun tulevat kolme lyhyttä ruuvia. Käynnistyspolkimesta kaakkoon ja luoteeseen
tulevat ovat jäljellä olevat kaksi pitkää. Kiristä ensin erittäin
kevyeen sormikireyteen -> tarkista, että lohkot ja tiiviste ovat kohdallaan -> kiristä mahdollisimman
paljon ristiin
pikku hiljaa. Kiristä lopuksi moottorin alla olevat kaksi aiempaa pultti-mutteri yhdistelmää. Muista,
etä kierteet ovat alumiinia...
FIG
205: 12. Kampiakselille kytkinpuolen avoinna olevaan kierteeseen
tulee kuvassa oleva kuulalaakeriasetelma, joka lukitaan akselille
sokalla. Asetelman on hyvä lähes uida vaseliinissa.
Laakerin reunalevyjen urat laakeriin päin. Tämä
asetelma jää kytkinvaijerin akselien kynsien
päälle.
Kun kytkintä painaa, kynnet nostavat tätä laakeroitua
asetelmaa ja veto katkeaa. Oikean kireyden löytää
asettamalla kytkinvaijerin paikalleen ja testaamalla. Liian
kireällä
ei saa olla, muuten kytkin luistaa. Liian
löysälläkään
ei saa olla, muuten kytkin ei irrota vetoa kunnolla ja mopo pyrkii
eteenpäin, vaikka kytkin olisikin pohjassa. Käytä
mieluimmin aina uutta lukkosokkaa, äläkä kuvan
kaltaista, jo muutamaan kertaan asennettua ja murtumisherkkää
viritystä. Jos kakka todella iskee flektiin, voi toki
tilapäisesti käyttää vaikka ohutta lankanaulaa.
Moottori on nyt pääosin
koottu. Näissä ohjeissa ei ole selitetty mm. magneeton
kokoamista, kaasuttimen tai sylinterin ja männän asennusta,
koska ne ovat hyvin samankaltaisia toimenpiteitä kaikissa
mopoissa. Ohjeet auttavat lähinnä purkamaan ja kokoamaan
Tomos 4v:n poskien välisen osan tyyliin 'miten sen saa
paloiksi/kokoon ja mitä sieltä tulee silmille kun sen
avaa'.
Lopuksi pakollinen
minä-en-vastaa-mistään: Jos rikot tai vahingoitat
moposi moottorin käyttämällä yllä olevia
ohjeita, niin voi
harmin paikka sentään: vastuu on sinun.
Disclaimer: Should you damage your
moped motor by following these instructions and/or pictures, dig
this: I don't have any responsibility over your actions. You do.
