Solifer SM -mopedin Tomos 4v moottorin purku- ja kokoamisopas

© Antti Pajala 6.1.2005


Aluksi

Turun yliopiston kirjaston pienpainatekokoelmasta(kaan) (vapaakappalekirjasto) ei löydy Solifer SM:n, eikä etenkään sen Tomos 4v moottorin, korjaamokäsikirjaa. Todennäköisimmin moista ei ole olemassakaan suomeksi. Semminkin, kun esim. kaikkien 1970-luvun Soliferien käyttöohjekirjat puolestaan ovat löytyvät kokoelmista (katso tänne). Entisistä Jugoslavian osatasavalloista moinen saattaisi löytyä. Syy, miksi ao. kirjoja etsin, oli se, etten tiennyt, mikä moottorin eri akselien päissä olevien erilaisten prikkojen merkitys on.

Lisätty 30.12.2005: kuluvan vuoden aikana epäilykseni sai varmistuksen siitä, että prikoilla poistetaan mahdollinen klappi akseleista. Lisäksi kampiakselilla itse akselin ja runkolaakerien välissä saattaa olla ohuita prikkoja. Nämä ovat ns. "simmi"levyjä, joilla runkolaakerit ja kampiakseli asemoidaan millin osien tarkkuudella moottorin lohkoihin. Mikäli asemointia ei ole tehty, runkolaakerit todennäköisimmin kuluvat hyvin nopeasti. Vaihtotyö on syytä jättää asiantuntevan korjaamon tehtäväksi. Kiitän Turkulaista moottoripyöräliikettä sekä niitä lukuisia Solifer-harrastajia, jotka ovat em. asioita minulle valottaneet.

Ehkä alla olevasta kuvastosta ja ohjeistosta on apua muillekin Tomos 4v:n kanssa puuhaaville, vaikkapa sellaiselle, joka haluaa vaihtaa stefoja tai asentaa viidennen vaihteen. Olen kuvannut moottorin pääkomponentteja ja tämän jälkeen erään tavan, jolla moottorin voi koota. Solifer-sivulleni tästä.

Moottorin osat, yleiskuva:


FIG 154: Yleiskuva Tomos 4v moottorin osista. Oikealla ylhäällä Autisa 75cc virityssylinteri. Sen vieressä kaksi mäntää (toinen laatikossa), vaihdepoljin, Dell'orto PHBG 20 AS kaasutin, magneeton puolat ja kondensaattori+kärjet asetelmassa kiinni, eturatas, sylinterin pinnapuikot yms.
Sylinterin alla moottorin vasen poski, jonka päällä Bosch-magneeton vauhtipyörä. Edellisen oikealla puolella moottorin oikeanpuoleinen lohko. Edellisestä oikealla laatikossa kampiakseli ja kiertokanki sekä moottorin vasemmanpuoleinen lohko. Ruskeassa laatikossa moottorin eri akselit ja kytkin. Kuten varttunut montteeraaja huomaa vetoakselista, kyseessä on viisiportainen vaihteisto.

Huomaa, että moottorin akseleissa on niihin kuuluvat osat kiinni. Mikäli akselitkin ovat osina, on syytä katsoa moottorin räjäytyskuvia akseleiden kokoamiseksi. Huomaa erityisesti, että äärimmäisinä akseleilla on erilaisia prikkoja. Kirjaa ylös montako ja minkä tyyppistä on milläkin akselilla.

Moottorin osat, yksittäin:


FIG 162: Vetoakseli. Eturatas tulee vasemmalle puolelle uritukseen ja kierteet ovat lukitusmutteria varten. Seuraavana oikealla ovat vaihteensiirron jouset ja mm. vaihteensiirtimen hahlo, johon vaihdepolkimen akselin vastaava haarukka tulee. Oikealla ovat rattaat ykkösvaihteesta alkaen vitonen on äärimmäisenä oikealla. Akselien molemmissa päissä on prikkoja. Pidä mielessä mikä ja montako mihinkin kuuluu. Viidettä vaihdetta asennettaessa tulee vitosen rattaan tilalla oleva holkki korvata vitosen rattaalla. Osat irtoavat helposti, joten älä kallista akselia pitämättä päistä kiinni.



FIG 163: Tämä osa on ensiövälityksen akseli. Suurin ratas osuu kampiakselilla olevaan kytkinasetelman pieneen rattaaseen. Oikealle mentäessä tulevat vaihteiden rattaat: vitonen on suurin (enemmän hopeanvärinen kuin muut) ja ykkönen äärimmäisenä oikealla pienin. Viidettä vaihdetta asentaessa pitää suurin (kampiakselin) ratas irrottaa ulosvetäjällä ja korvata vastaava holkki vitosen rattaalla, kuvasta näkyy rattaan oikea suunta.



FIG 164: Tässä ovat vasemmalla kytkinasetelma ja oikealla kytkimen runko. Huomaa, että asetelman kytkinlevyjen puoleisessa päässä on keskellä kampiakselille osuva pienehkö rullalaakeri. Asetelman hammasratas osuu ensiövälityksen akselin suurimpaan rattaaseen.



FIG 165: Kytkinasetelma kytkimen rungossa. Osat eivät ole kiinnitettyjä toisiinsa, joten ne voidaan irrottaa ja kiinnittää käsin. HUOM! 1) että asetelman rullalaakeri varmasti on paikallaan ja 2) runko kiinnitetään ensin kampiakselille lukitusprikalla ja mutterilla (katso alempana).



FIG 167: Kaksi akselia; ylempi vaihteensiirtimen & vaihdepolkimen akseli ja alempi käynnistyspolkimen akseli. Vaihdepoljin tulee ylemmän akselin vasempaan reunaan. Käynnistyspoljin tulee alemman akselin oikeaan reunaan. Ylemmässä akselissa näkyy (huonosti) vaihteensiirtimen haarukka, joka liikuttaa vetoakselin vastaavan uran mukana vaihteensiirron osia.



FIG 168: Kampiakseli, kiertokanki, kiertokangen messinkinen (?) liukulaakeri ja petilaakeri. Tämä kuva on kytkimen puolelta, joten kytkimen runko tulee kampiakselin kierteiseen päähän kiinni, ao. kiristysmutterin kierre on 'vääräkätinen'. Kuvan kiertokangen männätapin liukulaakeri on kulunut kelvottomaksi. Tietääkö joku, mistä saisi uusia liukulaakereita vakiokiertokangelle (10mm männäntappi)??



FIG 169: Kampiakseli magneeton puolelta. Akselin päähän tulee magneeton vauhtipyörä lukitusmuttereineen. Kiristysmutterin kierre on kytkimen rungosta poiketen normaali.



FIG 171: Moottorin vasemmanpuoleinen lohko moottorin sisäpuolelta katsottuna. Mukana tiiviste. Kampikammiossa on kaksi reikää, jotka johtavat jonkinlaiseen 'lisäkampikammioon'. Huomaa 75cc sylinterin vaatimaa avarruskoneistusta kampikammion aukossa. Melko rouheaa kotipajajälkeä, mutta toimii.



FIG 172: Vasemmanpuoleinen lohko ulkoapäin katsottuna. Kampiakselin reikä stefoineen (stefa=öljytiiviste), samoin vetoakselin, vaihdepolkin ja käynnistyspolkimen aukot stefoineen.



FIG 173: Moottorin oikeanpuoleinen lohko ulkoapäin katsottuna. Vasemmalla paikallaan oleva öljytikku auttanee hahmottamaan.



FIG 174: Moottorin oikeanpuoleinen lohko sisältäpäin katsottuna.



FIG 175: Moottorin vasemmanpuoleisen lohkon 'lisäkampikammion' kansi puolittan auki ja kiinnitysruuvi. Muista avata ja puhdistaa tämä kammio (kerää hiekkaa ja muuta fäfää). Muista myös sulkea tiiviisti, että kampikammiossa pysyy tarvittava paine.

Päivitys 30.12.2005: Lisäkampikammio on yhteydessä tehon nostoon/alentamiseen, eikä se ole käytössä kaikissa vuosimalleissa. Solifer harrastajien kanssa käymäni kirjeenvaihdon myötä on selvinnyt, että vuosien 1974-76 "läskitankki" -mallissa kammio ei ollut käytössä, ts. reikiä kampikammiosta lisätilaan ei oltu koneistettu. Myöskään 1981 ja sitä uudemmissa koneissa kammio ei ole käytössä. Niinpä ilmeisesti vain vuosien 1977-80 malleissa lisäkammio on käytössä. Lisäkammion poistaminen käytöstä todennäköisesti nostaa moottorin tehoa ainakin joillakin kierrosalueilla.



FIG 176: 'lisäkampikammion' luukku paikallaan, muttta kiristysruuvi vielä auki.



FIG 177: Moottorin oikeanpuoleinen kansi eli poski ulkoapäin katsottuna. Kytkinakselin oma kansi irrotettuna vasemmalla ylhäällä.



FIG 179: Moottorin oikeanpuoleinen poski sisäpuolelta katsottuna.



FIG 181: Moottorin vasemmanpuoleinen poski ulkoapäin.



FIG 182: Moottorin vasemmanpuoleinen poski sisältäpäin. Posken alaosassa lievä painauma normaalia rankemmasta ajosta.



FIG 180: Bosch -magneeton vauhtipyörä ja kiinnitysruuvi vasemmalla. Muista, että kampiakselin kiila tulee vauhtipyörän vastaavaan loveen. Magneeton asetelma oikealla. Vasemmalla katkojan kärjet, alla ajovalon valopuola. Yllä takavalon valopuola ja sen takana sytytyspuola (musta). Oikealla kondensattori ja sen vasemmalla puolella akselin voiteluhuopa.

Moottorin kokoaminen

Tässä on eräs tapa koota Solifer SM:n Tomos-moottori. Moottorin purkaminen tapahtuu jokseenkin käänteisessä järjestyksessä.

Aloita kokoaminen asettamalla moottorin vasemmanpuoleinen lohko vasemmanpuoleisen posken päälle. Älä kiinnitä poskea ja lohkoa toisiinsa, poski on ainoastaan kokoamisen tukena. Kun käsittelet akseleita, pidä päistä kiinni, jotta akselien päissä olevat prikat pysyvät paikoillaan, eivätkä akseleiden muutkaan osat putoa tai irtoa.


FIG 183: 1. Aseta kampiakseli kampikammioon kuvan osoittamalla tavalla. Kytkimen puoli jää ylöspäin. Nyt – tai hieman myöhemmässä vaiheessa- muista moottorilohkojen välinen tiiviste.



FIG 192: 2. Aseta käynnistinpolkimen akseli moottorilohkoon kuvan osoittamalla tavalla.

Päivitys 30.12.2005: Tähän kuvaan on pujahtanut virhe, joka esiintyy myös kuvissa 194 ja 195. Käynnistinpolkimen akselilla oleva alemman nuolen osoittama U:n muotoinen "lenkki" kuuluu ylemmän nuolen osoittamaan väliin, ei vaihdeakselille, kuten kuva 195 virheellisesti osoittaa. Pyrin uudistamaan virheelliset kuvat mahdollisimman pian.



FIG 193: 3. Aseta vaihdepoljin ja -akseli sekä vetoakseli kuvan osoittamalla tavalla. Tarkista, että vaihteensiirron haarukka osuu vetoakselilla sille varattuun uraan (ks. kuva).



FIG. 194: 4. Pidä vaihdepolkimen akselin ja vetoakselin päistä kiinni ja aseta ne moottorilohkoon niille kuuluvien laakerien läpi. Toimenpiteen jälkeen pitäisi olla kuvan kaltainen tilanne. Seuraavassa muutama kuva vaihtelevista kuvakulmista.

Päivitys 30.12.2005: HUOMAA kuvan 192 teksti käynnistinpolkimen suhteen!



FIG 195: 4a. Päivitys 30.12.2005: Kuva osoittaa VIRHEELLISESTI miten käynnistinpolkimen akseli ja vetoakseli liittyvät toisiinsa. EI NäIN. Käynnistinpolkimen 'lenkki' kuuluu sille varattuun tilaan, EI vaihdeakselille. Ks. kuvan 192 teksti yllä! Pyrin vaihtamaan kuvan mahdollsimman pian.



FIG 196: 4b. Toisesta kuvakulmasta näyttää tältä.



FIG 206: 4c. Kuva osoittaa, miten vaihdepolkimen ja käynnistinpolkimen akselit sekä vetoakseli tulevat vasemmanpuoleisen moottorilohkon rei'istä ja stefoista läpi.



FIG 197: 5. Nyt voidaan asettaa oikeanpuoleinen moottorilohko paikalleen. Akselit sijoittuvat omiin reikiinsä ja kampiakselin kytkimen puoleinen pää tulee ao. stefan läpi. Viimeistään tässä vaiheessa on syytä muistaa lohkojen välinen tiiviste.



FIG 198: 5a. Kiertokangen suunnasta katsottuna moottorin 'sisällä' on jokseenkin kuvan kaltainen näkymä (käännä päätäsi 90 astetta vasemmalle).


6. Kuten aiemmassa kuvasta (FIG 176) käy ilmi, viimeistään nyt tulee kiinnittää 'lisäkampikammion' kansi.



FIG 199: 7. Sitten on kytkimen rungon vuoro. Runko asettuu kampiakselin uran mukaisesti ja kiinnitys lukkoprikalla (jonka taivutettu tappi kuuluu rungon pohjassa olevaan reikään) sekä mutterilla. Lukkoprikan muutama lehti tulee nostaa ylös mutterin reunaa vasten lukitukseksi. Tämän jälkeen moottorilohkoja ei enää saa toisistaan irti.



FIG 201: 8. Kytkinasetelma voidaan nyt pudottaa kytkimen runkoon. Muista asetelman aiemmin mainittu rullalaakeri. Nyt voidaan alustavasti kiinnittää moottorin pohjassa oleviin kahteen reikään (öljytulpan molemmin puolin) sormivoimin pultit ja mutterit , jotta moottorilohkot pysyvät yhdessä.



FIG 202: 9. Viimeisenä mulkataan ensiövedon akseli kevyesti paikalleen kuvan osoittamalla tavalla. Huomaa, että tämänkin akselin kuvassa näkyvässä päässä on prikkoja. Aseta myös lohkon ja posken välinen tiiviste paikalleen (tiiviste ei kuvassa).



FIG 203: 10. Nyt voit asettaa oikeanpuoleisen posken paikalleen. Kuvassa poski vielä on raollaan. Älä kuitenkaan kiristä kiinnitysruuveja kuin sormikireyteen – ensin pitää kiinnittää moottorilohkot toisiinsa moottorin toiselta puolelta. Älä myöskään kiinnitä kytkimen kantta vielä.



FIG 207: 11. Käännä moottori kuvan osoittamalla tavalla, nyt kiinnitämme moottorilohkot toisiinsa. Kiinnittämistä varten on seitsemän ruuvia, mutta ne ovat kahta eri kokoa, kolme lyhyttä ja neljä pitkää. Pituuksien ero, joka ei ole kovin suuri, näet tästä kuvasta (FIG 209). Kampiakselin aukon ympärillä on tila magneetolle. Viisi ruuveista tulee tähän tilaan. Kahteen ruuvireikään, kampikammion aukon ylä- ja alapuolilla (vasemmanpuoleisimmat), tulevat pitkät ruuvit ja kolmeen muuhun tulevat kolme lyhyttä ruuvia. Käynnistyspolkimesta kaakkoon ja luoteeseen tulevat ovat jäljellä olevat kaksi pitkää. Kiristä ensin erittäin kevyeen sormikireyteen -> tarkista, että lohkot ja tiiviste ovat kohdallaan -> kiristä mahdollisimman paljon ristiin pikku hiljaa. Kiristä lopuksi moottorin alla olevat kaksi aiempaa pultti-mutteri yhdistelmää. Muista, etä kierteet ovat alumiinia...



FIG 205: 12. Kampiakselille kytkinpuolen avoinna olevaan kierteeseen tulee kuvassa oleva kuulalaakeriasetelma, joka lukitaan akselille sokalla. Asetelman on hyvä lähes uida vaseliinissa. Laakerin reunalevyjen urat laakeriin päin. Tämä asetelma jää kytkinvaijerin akselien kynsien päälle. Kun kytkintä painaa, kynnet nostavat tätä laakeroitua asetelmaa ja veto katkeaa. Oikean kireyden löytää asettamalla kytkinvaijerin paikalleen ja testaamalla. Liian kireällä ei saa olla, muuten kytkin luistaa. Liian löysälläkään ei saa olla, muuten kytkin ei irrota vetoa kunnolla ja mopo pyrkii eteenpäin, vaikka kytkin olisikin pohjassa. Käytä mieluimmin aina uutta lukkosokkaa, äläkä kuvan kaltaista, jo muutamaan kertaan asennettua ja murtumisherkkää viritystä. Jos kakka todella iskee flektiin, voi toki tilapäisesti käyttää vaikka ohutta lankanaulaa.


Moottori on nyt pääosin koottu. Näissä ohjeissa ei ole selitetty mm. magneeton kokoamista, kaasuttimen tai sylinterin ja männän asennusta, koska ne ovat hyvin samankaltaisia toimenpiteitä kaikissa mopoissa. Ohjeet auttavat lähinnä purkamaan ja kokoamaan Tomos 4v:n poskien välisen osan tyyliin 'miten sen saa paloiksi/kokoon ja mitä sieltä tulee silmille kun sen avaa'.


Lopuksi pakollinen minä-en-vastaa-mistään: Jos rikot tai vahingoitat moposi moottorin käyttämällä yllä olevia ohjeita, niin voi harmin paikka sentään: vastuu on sinun.


Disclaimer: Should you damage your moped motor by following these instructions and/or pictures, dig this: I don't have any responsibility over your actions. You do.

© 2005 Antti Pajala