Vita historica
Vita professionalis

Wanted

Jotkut vaikeasti tavoitettavat menneisyyden ihmiset ja heidän kohtalonsa askarruttavat. Seuraavassa henkilöitä tai aineistoja, joiden vaiheista haluaisin tietää lisää - kaikki tiedot näistä ovat tervetulleita.

• "Hepo-Kaisa" tai "Hepo-Karin", turkulainen porvarisnainen, jolla sanottiin olevan niin hyvät suhteet Ebba Stenbockiin, että hän saattoi vaikuttaa Ebbaan joka taas saattoi vaikuttaa Klaus Flemingiin. Kertoman mukaan eräs ahvenanmaalaisvaimo matkustikin Turkuun Hepo-Kaisan luo luvaten kaikenlaista hyvää, jotta Kaisa puhuisi Ebballe, jotta Ebba puhuisi Klausille, jotta Klaus vapauttaisi ahvenanmaalaisvaimon aviomiehen vankeudesta. Kertomuksen tasollakin todella kiinnostava kuvaus siitä, miten valtasuhteiden ajateltiin toimivan, mutta ollapa jossakin vielä lisätietoja Kaisasta!
  
  
• Fru Märta ja hänen äitinsä Ingeborg, 1400-luvun Turun linna (sainkin heistä jo lisäinfoa, mutta pidetään silti mukana) Molemmat osallistuivat miehensä puolesta muutamiin hallintojärjestelyihin.
  
  
• Hebla Månsdotter (Stiernkors?), Turku 1564
  Heblan lähettämä kirje Jöran Perssonille 28.12.1564 on julkaistu teoksessa Bidrag till Finlands Historia IV 275. Löytyykö muitakin kuin aikakauden yleisretorisia syitä sille, miksi Hebla Månsdotter kutsui Erik XIV:n luottomiestä isäkseen ja tämän lapsia sisaruksikseen? Kaikki vihjeet tervetulleita.
  
  
• "Jöns Persson Till Sallmis", Uusikirkko (Kalanti) 1560-l.
  Sundholman Lars Flemingin ja rouva Brita Larsdotterin (Tre rosor) vouti 1560-luvulla. Omistanut kronikkakirjan, joka nykyään Ruotsissa arkistossa. Latinan kielen taitonsa oli ilmeisesti hiukan puutteellista, olisi hauskaa tietää millaisista oloista kaveri ponnisti. Mahdollisesti kirjoittanut myös Ivar Flemingin maakirjan, ainakin mainitaan siinä, samoin Varsinais-Suomen tuomiokirjoissa. Kaikki vihjeet tervetulleita.
  Päivitys syksyllä 2008: näyttää siltä, että odottamattomia yhteyksiä löytyy Per Skrivareen, joka oli Ivar Flemingin eli Larsin isän luottopalvelija 1500-luvun alkupuolella... Ja oliko Jönsillä oikein oma laulukirjakappale sekä velipoika, joka suomenteli virsiä? Jännitys tiivistyy.
  
  
• Philippa Klasdotter, eli 6.10.1614
  Klaus Eriksson Flemingin avioton tytär, mainitaan velipuoli Johan Flemingin viimeisessä kirjeessä 1599 ja 1614 sisarpuolten Katarina ja Hebla Flemingin antamassa lahjakirjeessä. Naimissa Joen Joenssonin (/Johan Johanssonin) kanssa, joita aikakaudella eli useita.
  Philippa ja Joen auttoivat Johan Flemingiä tämän vankeusaikana, ja Katarina kertoi, että heidän äitinsä Ebba Gustafsdotter(Stenbock) oli viimeisinä hetkinään pyytänyt, että aviolliset tyttäret tukisivat isänsä aviotonta tytärtä maaomaisuuslahjoituksella.
  Philipan lisäksi aviottomia lapsia ainakin Gottskalk, Carl ja Olof, joista kuolinajat ja joitakin muita perustietoja selvillä. Myös lasten äidistä maininta Kaarle-herttuan registratuurassa 19.10.1597. Mahdolliset lisävihjeet tervetulleita - erityisesti lasten äidistä. Hän on saattanut asua Kuitian läheisyydessä, koska Klaus Fleming oli irrottanut Kuitian kartanosta maita aviottomien lastensa äidille. Kyse saattaisi myös olla Kaarinan Kaus(k)elasta, jonka Philippa puolisoineen sai vuonna 1614.