Anu Lahtinen
VITA PROFESSIONALIS > Magistra
 


English

Svenska

Media
Studia
Opera
Magistra

Curriculum Vitae

Vita historica
Vita professionalis



SAAREN KARTANO
Esitelmä Mietoisten Saaren kartanolla, luentotiivistelmä

(Ks. myös: Mietoisten paikallishistorian kurssi
)

Karttakuvia Saaresta: http://www.csc.fi/
karttakokoelmat/maakirjakartat/
a2.htm

Mainintoja Saaresta
Saaren keskiaikaisista omistuksista Läntinen, Aarre: Turun keskiaikainen piispanpöytä. Studia Historica Jyväskyläensia 16. Jyväskylä 1978.
Hajamainintoja Saaren omistuksesta Läntinen, Aarre: Kuninkaan "Perintöä ja omaa" (Arv och eget). Kameraalihistoriallinen tutkimus Kustaa Vaasan maaomaisuudesta Suomessa vuosina 1531-1560. Studia Historica Jyväskyläensia 21. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1981.
Rakennuksista Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat II, 130-133.
Flemingien omistusajoista Iivar Flemingin maakirja. Helsinki 1958, eritt. s. 90-92.
Perälä, Väinö: Mynämäki 1260 - 1960.

Saaren kartanon omistajat (Perälän, Läntisen ja Iivar Flemingin maakirjan mukaan)
Huom. muutamia korjauksia tehty luennolla jaettuihin tietoihin
Turun piispa Tuomaan kappalainen luovutti Saaren kartanon hyvitykseksi maaomaisuudesta, jonka Tuomas-piispa oli kirkon omaisuudesta hänelle antanut.
Iso-Saari näin "piispan pöydässä" eli osa piispan virkatiloja jo n.1286-1290 lähtien, Vähä-Saari kuului Mynämäen kirkkoherran tuloihin. (Perälä mainitsee mahdollisuuden, että Vähä-Saari olisi aikoinaan kuulunut Hietamäen kirkolle.)
Molemmat tilat peruutettiin kruunulle 1528, myytiin eteenpäin 1529, otettiin takaisin kruunulle 1550-luvun puolivälissä (kuninkaan omaisuusluettelossa Saari mainitaan 1555 alkaen); läänityksinä yms. kunnes peruutettiin 1681 ja muutettiin everstin virkatilaksi 1682 alkaen.

Omistajat 1529 -
- Kihlakunnantuomari Joakim Joakimsson Fleming 1529- (k. 1530-luvulla)
- Ritari Erik Joakimsson Fleming, edellisen veli (joitakin vuosia veljen kuoltua)
- Ritari Ivar Joakimsson Fleming, edellisten veli (uuden perinnönjaon jälk. kuolemaansa 1548 asti)
- Vapaaherra Lars Ivarsson Fleming, edellisen poika - 1554,
- (Kuninkaankartanona 1555-1595)
- Leskikuningatar Gunilla Bielke 1598-1613 (178-179)
- Sotamarsalkka Evert Horn 1614-1615
- Margareta Fincke, edellisen leski 1616-1634 (panttina)
- Kauppakollegion presidentti Juhana Berndesillä läänityksenä 1635-1638
- Vaasaporin kreivi valtaneuvos Kustaa Kustaanpojalla (Kustaa Aadolfin avioton poika) 1639-1653
- Everstiluutnantti Kustaa Aadolf Vasaborgilla 1654-81 lahjoituksena
Virkatalonhaltijat 1682-
- Eversti Bernhard Otto von Liewen vuoteen 1695
- Eversti Bernhard Rehbinder 1696-1701
- Kenraalimajuri Philip Örnstedt 1723-1739
- Kenraaliluutnantti Robert Muhl 1740-1760,
- Kenraalimajuri Otto Herman Stahlen 1761
- Sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd 1762-1772
- Leskensä Katarina Elisabet Adlerheim v:een 1773
- Kenraaliluutnantti Fredrik Karl Dohna 1774-1777
- Kenraalimajuri maaherra Magnus Wilhelm Armfelt 1778-1782
- Kenraalimajuri Anders Leijonhjelm 1782-1792
- Sotamarsalkka Wilhelm Mauritz Klingspor 1794
- Sotamarsalkka Fabian Wrede 1795-1798
- Kenraalimajuri, hovioideudenpresidentti vapaaherra Johan Fredrik Aminoff 1799-1842
- Edellisen kolme poikaa eliaikaisläänityksen haltijoina 1842-1886: eversti Aleksander Aminoff, k. 1886, Kanslisti Fredrik Aminoff, k. 1880 sekä kenraali Adolf Aminoff, k. 1884
- Vuokraajana Aleksander Aminoffin poika, merikapteeni Ivan Aleksander Aminoff 1887-1918.
- Vuodesta 1918 vuokraajana leskivapaaherratar Augusta Lovisa Josefin Aminoff. Hänen kuolemansa jälkeen kartanosta muodostettiin useita itsenäisiä tiloja.


Saaren kartanossa oli v. 1700 4 torppaa, 1800 21 ja 1908 8. Asutustoimintaa varten on tilasta erotettu 21 torppaa ja 18 mäkitupaa, kaikkiaan 349 hehtaaria maata. Kokonaispinta-ala v. 1939 oli 698 ha, josta 277 ha peltoa ja 84 ha niittyä. Hevosia oli 34, lehmiä 110, karja Ay-rotua. 1800-luvun keskivaiheilla Saaren kartanossa oli juustomeijeri, joka 1895 sulautui Lehtisten meijeriin.

Otteita Ehrensvärdin kirjeistä Linnélle
Ehrensvärd ja Linné olivat tutustuneet 1740-luvun puolivälissä ilmeisesti joko Pariisissa tai Tukholmassa. Aiemmissa kirjeissään Ehrensvärd oli muun muassa kiitellyt siemenistä, joita Linné oli lahjoittanut orpokodin puutarhaan - Ehrensvärd kirjoitti kirjeessään muutenkin lämpimästi orpojen auttamisen puolesta - ja pyysi lääkettä veljensä Carl Ehrensvärdin sairauteen. "Rakas Veli (s.o. hyvä ystävä), ei ole mitään raskaampaa kuin se, että menettää rakkaan sisaruksen, ja siksi vaivaan sinua voidakseni pelastaa veljeni. -- Kunniani kautta lupaan, ettei kukaan saa tietää, että sinun lääkkeesi on hänet pelastanut." (Kirje Tukholmasta 25.5.1752; veli kuoli vasta 1770.)

Tukholmassa 26.4.1763 Ehrensvärd pohti riisin kasvatusmahdollisuuksia:
"Rakas Veli, minulle on kerrottu, että englantilaiset ovat kasvattaneet riisiä Pohjois-Amerikassa ilmastossa, joka vastaa meidän ilmastoamme. Minulla on Suomessa 24 tynnyrinalan maapalsta, joka jää aina keväisin suolaveden alle ja lienee siis sopiva tarkoitukseen. Maa on hiekansekaista. Olin ajatellut tehdä kuten hollantilaiset: rakentaa vallin merta vastaan ja pumpata maan kuivaksi perunanviljelyä varten, mutta olisihan sääli jos emme kokeilisi riisinviljelyä englantilaisen esimerkin mukaan.
Olisitko siis hyvä, kuten aina olet, ja neuvoisit minulle kirjoja, jotka kuvaavat riisin viljelyä, mikäli arvelet että se onnistuisi meidän ilmastossamme.
[Seuraavaksi toteaa ilmeisesti, että mielestään ruotsalaisen maaperän pitäisi kyetä tuottamaan yhtä paljon satoa kuin englantilaisen, eikä ole vakuuttunut siitä, että täällä tarvitaan enemmän maata lehmän ravitsemiseksi navetassa talven yli kuin mitä Englannissa tarvitaan talven aikana niittyruokintaan.]
Voi hyvin, oma Veljeni. Minulla on kunnia alati pysyä Sinun Nöyränä ja uskollisena palvelijanasi."

Seuraavassa kirjeessä 5.5.1763 Ehrensvärd kiittää "veljeään" sydämellisesti tämän antamista tiedoista. Linné on kannustanut riisinviljelyyn, ja Ehrensvärd pyytää hiukan lisäohjeita, voidakseen puolestaan antaa ohjeita kauppiasystävälle, joka on luvannut hankkia siemeniä Englannista.
Samassa kirjeessä Ehrensvärd toivoo Linnén etsivän pojalleen (Carl August Ehrensvärd, 1745-1800, myöh. kenraaliamiraali ja Tiedeakatemian jäsen) kotiopettajaa, jonka tulisi ajan salliessa opettaa myös "hänen muuta nuorisoaan". Ehrensvärd lupaa opettajalle ruokaa ja parisataa plootua vuodessa, ynnä muuta tukea ja apua - ehkä esim. tukea virkauralla. "Olisitko veljeni hyvä ja hankkisit opettajaksi miehen, joka ei ole opiskellut teologiaa, itämaisia kieliä tai metafysiikkaa, vaan jotain hyödyllisempiä tieteitä. Kasvitieteilijän ottaisin mieluusti vastaan. Jos palkka on mielestäsi liian pieni, annan sinulle valtuudet korottaa sitä - kunhan saan lukeneen miehen."

Kirjeessä Saaren kartanolta 28.10.1768 Ehrensvärd kertoo raparperiviljelmistä - ilmeisesti ainakin osassa tapauksia on kyseessä koristeraparperi tai vastaava, jonka juuria käytettiin lääkeaineena. Valittelee, että osa tavallisistakin puutarhakasveista on kuluneena vuonna onnistunut kovin huonosti, kun on ollut niin kovin kylmää ja kosteaa. Kuvailee, miten koetti ensin kasvattaa siemeniä sisällä ja istuttaa taimia puutarhaan, sitten kylvi siemeniä suoraan puutarhaan, molemmilla kerroilla heikko tulos.


Varhaisempia lähteitä Saaren kartanosta:
Kustö (Kuusisto) 7 november 1295.

Biskop Magnus i Åbo stadfäster biskop Thomas' åt kapellanen Vilhelm 1234 gjorda öfverlåtelse af en jordlott i Masku äfvensom hälften af ön Taipale. Dat. die lune proxima ante festum sancti Martini.
--------------------------------------------------------------------------------
Vniuersis presentes litteras visuris vel audituris Magnus, Dej gracia episcopus Aboensis, salutem in Domino sempiternam. Noueritis nos litteras felicis recordacionis Thome, quondam Aboensis episcopi, vidisse sub hac forma: Thomas Dej gracia finnorum episcopus (etc. Se n. 10.) Et quia heres predicti cappellani super confirmacione donacionis predicte nobis institit, rogans, quatenus nos eandem donacionem dignaremur confirmare, nos, inspecta donacione prefata predecessorum nostrorum necnon confirmacione eorundem, ipsam cum racione confirmacionis (et) sepedicte cum eciam propter meritum Vilhelmi heredis cappellani supradicti, cum ipse temporibus dominj Iohannis, bone memorie, predecessoris nostri, quandam mansionem, que Saris vocatur, ecclesie nostre Aboensi contulerit, sepedictam donacionem predecessoris nostri auctoritate qua fungimur confirmamus. Datum jn Custu anno Dominj m°cc°xcv, die lune proxima ante festum sancti Martini. In horum euidenciam ampliorem sigillum nostrum cum sigillo capituli nostri presentibus litteris est appensum.
--------------------------------------------------------------------------------

Afskrift i Registr. eccl. Aboens., tryckt i Sv. Dipl. II, n:o 1149 (datum där orätt uträknadt) samt i Svartboken, n:o 17. [Svartboken:] Fol. #a102,#n der brefvet finnes intaget i en, den 23 Januari 1351, af biskop Thomas i Vexiö utfärdad vidimation.
--------------------------------------------------------------------------------


Stockholm 1 januari 1529.
Konung Gustaf försäljer åt Joachim Fleming Saaris gods i Virmo socken.
Vij Göstaff etc. göre viterligit medt thetta vårt opna breff att vij gunsteliga såldtt och vplatit haffua vår tro mann Iachim Fleming tw iordtgodz liggendis vti Virmo soken i Finlandt, benämpde Store Saris och Lille Saris före trehundrade marcer ortug i gull medt så förordt att huar thet kann beuisas att samma gotz äre bätre än för:na trehundrade marcer, thå skal förbe:da Iachim vederlägga osz så mykit som gotzen ära högre beskattade före, och medt så skäl att then pensio, som pleger årliga vdtgöras til vårt cancellarijs behoff vtåff för:na Virmo kyrke, bliffuer aldelis oforkrenkt, aff hvilcko godtz annat thera haffuer her til dags legat, vnder Virmo kyrke och annat thera vnder biscopsbordet, och nw ära osz lagliga tilfalna efter then ordinantia som senast beleffuat vart i Västrås att cronones räntta skal förbätras medt kyrkernes och clösters räntta. Så effter thet för:na bettalning är osz kommen redeliga til hånda, åffhände vij osz och vårom effterkommandom för:na gotz och tilegne them förb:da vår tro mann Iachim Fleming och hans effterkomandom rättom arffuingom medt all then del ther tilligger och aff åller tillegat haffuer, både i våto och i torro, ingo vndantagno, til euerdelig egho; och huar rikesens konung i framtidher tesse förbe:de gotz vilde igän haffue, thå skal hann åter igän bettale för:de Iachim eller hans erffuom så månge päninger i gull, som vij nw opburit haffue; förbiudendis ther före allom åndeligom och värdzligom för:na Iochim her emot något hinder eller förfång att göre i någon måtto, vedt vår ogunst. Tess til visso etc. Dat. [nyårs dag 1529].
--------------------------------------------------------------------------------
Ur K. Gustaf I:s registratur VI, sid. 1; tidigare tryckt i Arw. Handl. V, n:o 152. - Öfverskrift: #aEdtt iordtbreff på Saris gotz i Virme soken i Finlandt.#n