1. Iso-Britannia


1.1 Yleistä
Iso-Britannia lähentyi 2000-luvun alkuvuosina muuta Eurooppaa liittyen vuoden 2006 kansanäänestyksen kieltävästä tuloksesta huolimatta Euro-rahaliittoon vuonna 2007. Tämä hallituksen selkeä piittaamattomuus kansan mielipiteestä yhdistettynä opposition hallituksen toimille antamaan hiljaiseen hyväksynään vieraannutti suuret massat politiikasta entistä pahemmin ja äänestysprosentit laskivat tulevissa vaaleissa käytännössä aina alle 50%:n. Pääasiallisessa hallitusvastuussa säilyi tulevienkin vaalien jälkeen aina jompi kumpi kahdesta suurpuolueesta, mutta yhä useammin näiden liittolaisina on ollut erilaisia pienpuolueita joiden kannatus on noussut merkittävästi. Protestitoiminta ja kansalaisjärjestöihin liittyminen yleistyivät etenkin nuorison keskuudessa; vuoteen 2015 mennessä liki puolet 15-25-vuotiaista kuului johonkin kansalaisjärjestöön, vaikka innostus onkin siitä jonkin verran laantunut vuoteen 2035 mennessä.

Kasvihuonelilmiön olemassaolo ja vaikutukset luontoon myönnettiin Isossa-Britanniassa viimeistään 2010-luvun loppupuolella, kun kolmena kesänä peräkkäin laaja tulvat koettelivat Etelä-Englantia ja kesien keskilämpötila tippui 1900-luvun lopun lukemista kolmella asteella. EU-maiden lipsumista ilmastosopimuksista ei pidetty niin pahana asiana säänmuutoksiin kuin muun maailman vielä suurempaa piittaamattomuutta kasvihuonekaasujen rajoittamisesta. Irlannin ja Ison-Britannian aloitteet YK:ssa luonnostella koko maailmaa kattava ilmastosopimus, jota kaikki YK:n jäsenmaat pakotettaisiin noudattamaan maapallon tulevaisuuden turvaamiseksi, ei saanut merkittävää kannatusta etenkään suuryhtiöiden vallanjatkeina toimivilta kehitysmaiden johtajilta. Vuoteen 2035 mennessä Ison-Britannian ja Irlannin sääolot ovat käyneet todella kaoottisiksi Golf-virran heikennyttyä merkittävästi.

Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen suhteet pysyivät lämpiminä 2010-luvun puoliväliin asti, jolloin Yhdysvallat ei saanut omaa politiikkaansa vetävältä Ison-Britannian hallitukselta tukea käymälleen sodalle Filippiineillä. Yhdysvaltojen käymä lyhyt sota oli jatkoa sen pitkälle terrorisminvastaiselle sodalle, jota talousvaikeuksista kärsivä ja julkisessa mielipiteessä Yhdysvaltojen rakkikoirana pidetty brittihallitus ei halunnut asettua tukemaan. Julkisen tiedon mukaan Iso-Britannia on pitänyt EU-maihin kohtuullisen hyvät suhteet tiiviestäen jopa yhteistyötään Ranskan ja Saksan hallitusten kanssa suuryhtiöiden valtaa rajoittavien säädösten laadintojen myötä. Toisaalta harvoja kansalaisia kiinnostaa valtiojohdon käymät neuvottelut ja tekemät päätökset elleivät ne suoranaisesti kosketa heidän arkipäivän elämäänsä.

Ison-Britannian armeijan määrärahoja supistettiin etenkin 2010-luvulla ja panostettiin enemmän terrorismia ja protestitoimintaa vastaan erikoiskoulutettuihin joukkoihin. Poliisivoimien sääntöjä uudistettiin vuonna 2022, kun kävi selväksi etteivät aseettomat poliisivoimat pystyneet vastaamaan eteenkään laitakaupungeilla tapahtuvasta lainvalvonnasta. Entisen "aseellisen poliisin" yksikköjen kokoja ja toimivaltuuksia kasvatettiin. Yhä useammat alakulttuurin ryhmät hankkivat laittomia aseita ja hallitus syytti aseiden alkuperämaana usein olleiden Yhdysvaltojen olevan tietoinen tapahtuvasta salakuljetuksesta. Valtio on määrärahojen puutteessa joutunut suostumaan viimeisen vuosikymmenen aikana yhä useammin kaupunkialueiden lainvalvonnan jakamiseen suurimpien yhtiöiden kanssa, eli esimerkiksi Suur-Lontoon itäisissä osissa paljon kiinteistöjä omistavalla E-Labsilla turvajoukkoineen on oikeus pidättää rikoksista epäiltyjä henkilöitä ja toimittaa nämä omiin tiloihinsa, josta valtion poliisivoimat hakevat nämä putkaan. Vaikka poliisin ylin johto on yrittänyt estää yhtiöiden turvajoukkojen kasvavaa merkitystä järjestyksenvalvonnassa, on suunta ollut käytännössä viimeisen viiden vuoden ajan hyvin selvä: isoimmissa kaupungeissa valtiollisen poliisin tehtäviksi on jäänyt yhä enemmän tehdä yhtiöiden turvajoukkojen raporttien pohjalta esitutkinta ja pienimmät rikkeet tuomitaan yleensä valtion oikeusituimessa ilman poliisin tekemiä tutkimuksia.



1.2 Talous
Kuten useimmat muutkin Euroopan maat, on Iso-Britannia pyrkinyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana rajoittamaan yksityisen sektorin valtaa valtion politiikkaan erilaisin keinoin. Yhtä jyrkkiin toimiin kuin Puolassa tai Tanskassa ei ole päädytty, mutta valtion johtotehtävissä toimivilla ei enää sallita olla henkilökohtaisia siteitä (kuten osakeomistuksia tai johtokuntatehtäviä) yritysmaailman suuntaan. Toisaalta valtion otettua takaisin muutamia 1900-luvun loppupuolella yksityistämiänsä yhtiöitä on poliitikoilla ja virkamiehillä yhä useammin suoria johtotehtäviä näissä valtionyrityksissä. Valtio tukee näitä yrityksiään monin tavoin ja yritysmaailmasta kuuluu jatkuvasti syytöksiä epärehellisestä kilpailutilanteesta, jossa valtio tukee joka käänteessä omia yrityksiään ajaen pienemmät yrityksen konkurssiin tai liittymään osaksi isompia.


1.3 Yhtiöt

1.3.1 E-Labs
E-Labs on englantilainen tietokonejättiläinen, joka tuottaa ohjelmistoa, laitteistoa, viihdesisältöä ja pienelektroniikkaa. E-Labs on luultavasti suosituin rauta- ja softatuottaja mantereelle, ja sillä on paljon kysyntää Euroopan ulkopuolellakin. Erikoistuneisuudestaan huolimatta se painii arvollisesti samassa superraskaassa sarjassa kuin Nositek. Viihdeteollisuuden puolella E-Labs on profiloitunut yleensä jossain määrin aikuisempaan viihteeseen kuin esim. Disney tai Lorrent. E-Labsilla on hyvä maine brittien keskuudessa ja sen tuotteiden ostamista pidetään "omien tukemisena", vaikka käytännössä sen, kuten kaikkien muiden suuryhtiöiden, omistussuhteet ovat monikansallisia. Yrityksen suurimmat toimipisteet sijaitsevat Suur-Lontoossa, Liverpoolissa ja Edinburghissa, joissa E-Labsin valvonnassa on laajat tuotanto- ja asuinalueet. Alueita valvovat yleisen mielipiteen mukaan saarten parhaiten koulutetut ja aseistetut turvajoukot. Yrityksen leipiin pääsevät vain kyvykkäimmät ja Suur-Lontoon klubeissa E-Labsin henkilökortin vilauttaminen takaa automaattisesti VIP-palvelun.

Nositekilla on Isossa-Britanniassa muutamia toimipisteitä, suurimmat sijaitsevat Bristolissa ja Pohjois-Irlannissa Belfastissa, mutta useimmat Nositekin tuotteet tuodaan Isoon-Britanniaan muualta. Tietotekniikkapiireissä Nositekin tuotteet ovat hieman arvostetumpia ja hinnakkaampia kuin vastaavat E-Labsin tuotteet, mutta kummallakin on omat vannoutuneet kannattajansa. Iltapäivälehdet revittelevät päivittäin Nositekin ja E-Labsin kilpailutilanteella lööpien ollessa luokkaa "Vapaalla ollut Nositekin turvamies hakkasi E-Labsin nuoremman neuvottelijan tohjoksi" tai "E-Labs sanoo: 'Nositek kiertää veroja!'".

1.3.2 Muut
Muillakin suuryrityksillä on Isossa-Britanniassa toimipisteitä, mutta maassa on myös alueellisia vaikuttajia: Liverpool-Manchester -alueella suuri paikallinen työllistäjä on "siipiä" valmistava Phoenix-korporaatio ja Glasgow'n (ja samalla koko Skotlannin) suurimpiä työllistäjiä on United Mining Company. Näillä paikallisilla yrityksillä on usein siteitä monikansallisiin yrityksiin, mutta ne eivät ole tiedossa yritysmaailman ulkopuolella.




2. Glasgow


2.1 Yleistä
Glasgow'n kehitys 2000-luvun alusta vuoteen 2035 tultaessa on ollut samankaltaista kuin usean muun saman kokoluokan kaupungin: se on kasvanut rajusti väen muuttaessa lähistön pienemmistä kaupungeista työn ja palveluiden perässä, kokenut valtion 2020-luvun julkisten menojen leikkaukset ja päätynyt 2030-luvulle tultaessa yhä tiukemmin yhtiöiden päätäntävallan alaiseksi alueeksi. Kaupungin yleisestä kehityksestä saa summittaisen kuvan oheisen tilaston avulla.

Glasgow'n kehitys hyvin palvelualalle, satama- ja tehdasteollisuuteen työllistävästä vuoden 2000 kaupungista kohti yliasutettua, palveluista tinkivää ja suurtyöttömyydestä kärsivää vuoden 2035 kaupunkia ei ole ollut äkkinäinen; Kehitys on kulkenut suuntaansa tasaisesti: kaupunki levisi 2020-luvun lamaan asti kohtuullista vauhtia ympäröivälle maaseudulle, mutta tehtaiden autioiduttua ja asukasluvun lisäännyttyä laitakaupunki muodostui köyhempien väestönryhmien ja väliinputoajien elinalueeksi. Keskustassa ja sen länsipuolella sijaitsevat hyväpalkkaisissa töissä olevien asuinalueet, joita siivoojat ja turvamiehet pitävät siistinä. Näiden kahden alueen välimaastoon jäävät laajat kerrostaloalueet, joissa matalapalkkaisissa töissä käyvät tai valtion pienellä tuella elävät ihmiset elävät.


2.1.1 Vuosi 2035: tammikuusta helmikuuhun
Tammikuun alkupuolella Unprintable-niminen riippumaton verkkolehti toimitti Ison-Britannian valtiovallan haltuun kryptatun datalevykkeen, ja julkaisivat samalla useiden kirjoitusten sarjan käsitellen levykkeen sisältöä. Lehden väitteiden mukaan Glasgow’ssa ja sen lähialueilla muun muassa pankki-, vakuutus- ja turvallisuuspalveluita tarjonnut Black Point Finance (BPF) olisi syyllistynyt äskettäin useisiin murhiin Skotlannin ”ulkopuolisiin” kokeillessaan erilaisia kemiallisia aseita. Unprintablen tietojen perusteella kahden maataloudesta elantonsa saaneen tilan jäsenet, yhteensä kymmeniä ihmisiä, oli murhattu ja jäljet oli selvästikin yritetty peittää. Valtiovalta ei kommentoinut useaan viikkoon sille luovutettua todistusaineistoa, mutta Glasgow’ssa esiintyi useita levottomuuksia ja Black Point Financen turvajoukkojen yhteenotot muutaman laitakaupungin jengin kanssa johtivat useisiin kuolonuhreihin etenkin laitakaupunkilaisten keskuudessa.

Helmikuun lopussa Black Point Finance asetettiin syyteharkintaan ja laaja esitutkinta aloitettiin. Alle viikko tämän jälkeen yhtiö hakeutui omasta anomuksestaan konkurssiin. Useat sen tytäryhtiöistä irrottautuivat ennen tätä itsenäisiksi yrityksiksi. Muutamat niistä liittyivät muihin alueella vaikuttaviin yrityksiin, kuten E-Labsiin, United Mining Companyyn ja Nositekiin. Esimerkiksi Black Point Financen kanssa vuonna 2032 fuusioitunut perinteikäs Clydesdale-pankki syntyi uudelleen ja otti BPF:n aikaisemmin hoitaman pankkitoiminnan vastuulleen. Kaupungin turvallisuustoimet järjestettiin uudelleen: valtiollisen poliisin vastuuta kasvatettiin uudelleen kouluttamalla konstaapeleiksi useita kymmeniä entisiä BPF:n turvajoukkojen jäseniä valtion myöntämän apurahan turvin. Huomattava osa turvapalveluista siirtyi vain yhtiöltä toiselle E-Labsin laajennettua toimintaansa Glasgow’hun. Esimerkiksi United Mining Company siirtyi jo tammikuun lopussa ostamaan palvelunsa E-Labsilta BPF:n sijaan. Black Point Financen hajoaminen aiheutti luonnollisesti myös paljon irtisanomisia ja kaupungin työttömyysprosentti notkahti havaittavasti heikompaan suuntaan. Toisaalta kaupunkiin syntyi useita uusia pienyrityksiä BPF:n katoamisen myötä syntyneisiin markkinarakoihin.

Valtio ei ole maaliskuuhun 2035 mennessä saanut Black Point Financen toimia koskevaa esitutkimustaan päätökseen ja asiantuntijoiden arvioiden mukaan asian eteneminen varsinaiseen oikeudenkäyntiin asti voi yhä olla epävarmaa. Monet kansalaisaktivistiryhmät yrittävät saada BPF:lle kovan tuomion, joka toimisi tulevaisuudessa ennakkotapauksena yritysten laittomia toimia käsiteltäessä. Glasgow’ssa ja koko Skotlannissa useimmat pitävät ”kotimaan talouden veturin” ja pehmeisiin perhearvoihin markkinoinnissaan vetoavan E-Labsin astumista BPF:n tilalle suuntana parempaan. Toisaalta skeptisimpien mielipiteiden mukaan Black Point Finance ei oikeasti hävinnyt mihinkään: yrityksen pääoma siirtyi tytäryhtiöiden kautta vain hieman enemmän hajalleen, E-Labsin ja muiden suuryritysten palkkalistoille on siirtynyt kymmenittäin entisiä BPF:n työntekijöitä ja yritysmaailman asema ei Glasgow’ssa heilahtanut merkittävästi suuntaan eikä toiseen julkiseen valtaan verrattuna.


2.1.2 Neilston
Neilston on noin 60 000:n asukkaan kaupunginosa Glasgow'n etelälaidalla sijaiten kymmenen kilometrin päässä Glasgow'n ydinkeskustasta. Se kasvoi 2010-luvulla alueelle perustetun panimon myötä huomattavasti ja laajeni vielä 2020-luvun lopussa etelään pienten muutaman tehtaan perustamisen myötä. Panimon mentyä konkurssiin 30-luvun alussa alueen työttömyysprosentti on noussut tasaisesti ja aikaisemmin BPF:n omistamissa vanhoissa kerros-, rivitalo- ja omakotitaloissa elää nykyään lähinnä valtion pienellä avustuksella ja pätkätöillä itsensä elättäviä ihmisiä. Kaupunginosan keskusta on hiljainen, mutta siellä toimii yhä muutamia pienyrityksiä ja pubeja, sekä United Mining Companyn omistamia alempien toimihenkilöidensä käyttöön tarkoitettuja palvelutiloja.

Neilstonin kaupunginosasta etelään levittäytyy Glasgow'n eteläpuolinen laitakaupunki, joka on 2030-luvun aikana vallannut itselleen lisää alaa tyhjentyneistä tehtaista ja varastohalleista.

[Pelinjohdon huomio: Iisalmen keskusta ympäristöineen on siis pelissä Neilstonin kaupunginosa ja osa sen eteläpuolisesta laitakaupungista!]


2.2 Yhtiöt

2.2.1 United Mining Company, UMC
UMC on Glasgow'n suurin yksittäinen työllistäjä, ja mikäli siihen liittyvät sisar- ja tytäryhtiöt lasketaan mukaan, on yritys koko Skotlannin suurimpia työnantajia. Yrityksen toiminta on lähtenyt laajentumaan alkuperäisestä kaivostoiminnasta muun muassa vähittäismyyntiin ja kuljetusalalla. 2020-luvun lopun lyhyen nousukauden aikana yrityksen alla toimi Glasgow'n kaupungin alueella kohtuullisen paljon metalliteollisuutta, mutta saneerausten myötä useimmat näistä tehtaista tyhjenivät pian vuoden 2030 jälkeen. Lisäksi United Mining Company tuottaa suurimman osan Glasgow'n palveluista: urheiluhallit, uimahallit, ravintolat ja keskusta-alueen pubit ovat usein UMC:n omistuksessa. Osa näistä on pelkästään yrityksen työntekijöille suunnattuja, osa on täysin julkisia.

UMC:n vaikutus ei yllä juuri keskusta-alueen ulkopuolelle ja se toimi aikaisemmin läheisessä yhteistyössä alueen toisen suuren yrityksen - nykyään kirosanana toimivan Black Point Financen - kanssa. Black Point Financen saadessa paljon negatiivista mainetta tammikuussa 2035, UMC sanoi irti käytännössä kaikki suhteensa siihen: pankki- ja vakuutusasiat ovat nykyään Clydesdalen hoidossa ja turvallisuuspalvelut se hankkii E-Labsilta.


2.2.2 Black Point Finance, BPF
Ison-Britannian kolmanneksi suurimman pankin Black Point Financen pääkonttori sijaitsi Glasgow'ssa, jossa sillä oli paljon valtaa asioihin. BPF omisti kaupungin kiinteistöistä leijonanosan ja se myi turvapalveluita kaupungin muille yrityksille, kuten UMC:lle ja E-Labsille. Tästä johtuen se vastasi siis kaupunkialueen vartioinnista ja lainvalvonnasta jopa valtion poliisivoimia enemmän. Varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella se toimi harvemmin, mutta tarvittaessa se edusti sielläkin yritysmaailmaa vahvojen turvajoukkojensa voimalla.

Pankki- ja turvallisuuspalveluiden lisäksi Black Point Financella oli pienemmässä mittakaavassa toimintaa elintarvikealalla ja se omisti Glasgow'n lähistön tehoviljelmistä noin kolmasosan. BPF:n virallinen imago oli "Glasgow'sta ja sen asukkaista jämäkästi huolehtiva" - ja yhtiön toiminta osoittautui tammikuussa tutkintaan saatettujen tietojen perusteella hieman liiankin jämäkäksi. BPF haketui konkurssiin helmikuun lopussa. Tällä hetkellä (maaliskuun puolivälissä) yhtiön johtoa ja kenttäväkeä on tutkintovankeudessa yhteensä hieman yli kaksikymmentä henkilöä ja yhtiön ihmisoikeuksia rikkoneita toimia tutkiva esitutkinta saatettaneen päätökseen lähikuukausien kuluessa.


2.2.3. Clydesdale
”Clydesdale ja Glasgow ovat yhtä” toteaa pankin keskuskonttorin ikkunassa komeileva mainosjuliste viitaten tällä yhtiön pitkään historiaan kaupungissa ja Skotlannissa ylipäänsä. Pankin perustamisvuosi on 1838. Clydesdale pyristeli pitkään sitoutumattomana pankkina, mutta fuusioitui vuonna 2032 kovimman kilpailijansa Black Point Financen kanssa. Pankki syntyi uudelleen helmikuussa 2035 Black Point Financen ajaessa alas toimintojaan ja hajauttaessaan itseään julkisuuskuvansa rankan heikentymisen vuoksi. Käytännössä BPF:n tilit ja palvelut siirtyivät suoraan Clydesdalelle. Yhtiön omistuksessa on myös huomattava määrä BPF:n ennen omistamia kiinteistöjä Glasgow’n keskustassa. Clydesdale on paljon Black Point Financea pienempi tekijä ja se toimii läheisessä yhteistyössä United Mining Companyn kanssa. Turvapalvelunsa Clydesdale ostaa Nositekilta.


2.2.4. Nositek
Black Point Financen hajottua helmikuussa 2035 Nositekin onnistui hankkia hieman suurempi markkinarako Glasgow’sta: yritys perusti haarakonttorin kaupunkiin ja sen turvapalvelut saivat E-Labsin kanssa käydyn hintakilpailun jälkeen kohtuullisen aseman alueen yksityisellä turvallisuussektorilla. Maaliskuun aikana lehdistöön on vuotanut tieto, jonka mukaan Nositekilla on suunnitelmissa uudelleenkäynnistää panimotoimintaa Glasgow’ssa. Kaupungista löytyy muutama vuosi sitten kuihtuneen panimoteollisuuden jäljiltä alalle valmiiksi koulutettua työvoimaa ja Nositekin pyrkimykset vallata Skotlannissa markkina-asemia alueen perinteisiltä toimijoilta ole mikään salaisuus.



2.3 Laitakaupunki

"Glasgow'n, kuten monen muunkin suurkaupungin, laitamien alue on muodostanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana mielenkiintoisen yhteisön, jossa on tunnistettavissa pienoiskoossa monia nykyaikaisen kansainvälisen valtiojärjestelmän tunnusmerkkejä. Jotkut suuret jengit ovat ottaneet selkeästi agressiivisen ja laajentumishaluisen politiikan, toiset yrittävät liittopolitiikalla suojella itseään, muutamat ovat ottaneet selkeästi liittoutumattoman leiman."

"Jengit ovat monilla laitakaupungin alueilla ottaneet hoitaakseen myös valtiolle kuuluvia tehtäviä ja niillä on yleisiä valtion tunnusmerkkejä: ne tuottavat jäsenilleen julkisia hyödykkeitä, niillä on alueillaan ryhmänsä antama legiimi voimankäyttöoikeus ja tuomiovalta. Laitakaupungin yhteisöiden tarkempi tutkimus on juuri tästä syystä huomattavan vaarallista kenttätyötä, johon on lisäksi käytännössä mahdotonta löytää rahoitusta."

- Patrick Dowell, 29; antropologian, sosiologian ja valtio-opin yliassistentti, Glasgow'n yliopisto


Glasgow'n laitakaupunkia on vaikea määritellä yleisesti, sillä se sisältää niin paljon erilaisia elementtejä. Työssäkäyvien ja valtion tuella elävien asuinalueiden ja laitakaupungin raja on usein häilyvä, mutta yleensä rajan katsotaan kulkevan siinä mihin kaupungin sähkö-, vesi-, lämpö- ja jätepalvelut loppuvat. Laman myötä tyhjilleen jääneet tehdashallit ja asuinrakennukset ovat saaneet vuosien mittaan seurakseen sekalaisista materiaaleista rakennettuja hökkelikyliä. Kauempana kaupungista sijaitsee useita selvästi yhteiskunnan ulkopuolelle asettautuneiden maatiloja, mutta joiden asukeilla on silloin tällöin yhteyksiä laitakaupunkiin.

Laitakaupunki on sitä vaarallisempi mitä kauemmas keskustasta mennään ja yleensä on hyvä tuntea ainakin joku siitä jengistä jonka alueelle astuu, sillä jotkut ryhmät suojelevat agressiivisesti omaa reviiriään. Toisaalta kaikilla alueilla ei ole mitään jengiä vaan on myös ei-kenenkään-maita ryhmittymien väleissä. Näillä alueilla elävät ryhmiin kuulumattomat pummit ja narkkarit, jotka kerjäävät ja varastavat elantonsa. Jengit elättävät itsensä eri tavoin: osalla on tiiviit suhteet ulkopuolella eläviin maatiloihin ja he välittävät näiden tuottamia ruokatarvikkeita eteenpäin, jotkut elävät ryöstelemällä kaupungin alueella ja ottavat usein yhteen turvajoukkojen kanssa. Jotkut ovat keränneet laajan huumeidenvälitysverkoston ja muutamille tärkein elinkeino on muilta jengeiltä varastaminen.

Glasgow'n alueen vahvimmaksi jengiksi on viimeisten vuosien aikana noussut Frankesteins, etenkin nuoria puoleensa vetävä agressiivinen ryhmä, jonka reviiri sijaitsee kaupungin pohjoispuolella. Se on maineeltaan kaupungin väkivaltaisin ja kovin ryhmittymä. Jengiin kuuluvilla on usein kyberneettisiä lisäosia ja se käy ahkerasti tappeluita ympäröivien jengien kanssa. Sen välit Black Point Financen turvajoukkoihin olivat pitkään kireät ja avoimiin yhteenottoihin päädyttiin tammikuussa 2035.

Laitakaupungin asukaslukua on vaikea arvioida, mutta virallisten tilastojen mukaan siellä asuu hieman yli 20% kaupungin kokonaisväkiluvusta. Luku on todellisuudessa huomattavasti suurempi, kun siihen lisätään laittomat siirtolaiset jälkeläisineen ja muualta Skotlannista alueelle muuttaneet. Lisäksi keskustasta alle viidenkymmenen kilometrin alueella asuvat ulkopuoliset mukaan laskettuina Glasgow'n laitakaupungin väkiluku nousisi huomattavasti virallisia arvioita suuremmaksi.


2.3.1. Laitakaupunki maaliskuussa 2035
Tammikuun alkussa Black Point Financen ja Glasgow’n pohjoispuolisella laitakaupungilla nopeasti laajentuneen Frankensteins-jengin välillä oli avoimia yhteydenottoja. Turvajoukkojen puolella tappiot laskettiin kymmenissä, Frankensteinsin tappiot on arvioitu eri lähteissä viidenkymmenen ja useamman sadan välimaastoon. Siviilitappioiltakaan ei vältytty, niissä kuolleiden lukumäärä lasketaan kymmenissä. Lisäksi Glasgow’n ulointa metrokehää sabotoitiin tammikuun kuudentena päivänä, Black Point Financen ja Frankensteinsin välisten avointen tulitaisteluiden alkamispäivänä, ja kumpikin osapuoli syytti toista tapauksesta. Maaliskuuhun mennessä 43:n ihmisen kuolemaan johtaneen metro-onnettomuuden aiheuttajaksi on ehditty esittää Frankensteinsin ja BPF:n lisäksi useita laitakaupungin jengejä, käytännössä kaikkia maailman suuryrityksiä, MI5:ttä ja ylikansallista juutalaisten salaliittoa, mutta poliisin suorittamissa tutkimuksissa ei toistaiseksi ole selvinnyt mitään varmaa.

BPF:n hakeutuessa konkurssiin yhteenotot Frankensteins-jengin päättyivät ja jälkimmäinen sai puhtaan fyysisen auktoriteettinsa lisäksi myös henkisen yliotteen muihin (pohjoisen) laitakaupungin ryhmiin verrattuna: se oli noussut yhtiövaltaa vastaan - ja voittanut. Jengin suoraa vaikutusta BPF:n romahtamiseen onkin jo vaikeampi todistaa. Frankensteinsin ja Unprintable-verkkolehden lisäksi Black Point Financen haihtumiseen on liitetty eräs pienehkö Glasgow’n eteläisimmän kaupunginosan - Neilstonin - ja sen lähiöiden jälkeen alkavan laitakaupungin välimaastossa majaileva jengi: Carnival Kids.

Carnival Kidsin osuus tapahtumien kulussa on jäänyt virallisissa lähteissä epäselväksi, mutta erään Glasgow'ssa kiertävän huhun mukaan kyseinen jengi otti suojiinsa BPF:tä pakenevan Unprintablen toimittajaryhmän ja esti Black Pointia tuhoamasta toimittajien mukana olleita (ja raskauttaviksi osoittautuneita) tietoja. Glasgow’n eteläpuolisella laitakaupungilla Carnival Kidsin alue on muodostunut jo pienimuotoiseksi pyhiinvaelluskohteeksi. Vuoden 2035 alussa vain yksi pieni ryhmittymä muiden joukossa ollut jengi on maaliskuuhun mennessä muodostunut joidenkin glasgowlaisten yhteiskunnasta syrjäytyneiden ja syrjäytettyjen käsityksissä rahan hallitsemasta yhteiskunnasta täysin vapautuneeksi ryhmäksi – itsenäisyyden ja yhteisöllisyyden symboliksi. Toisaalta keskiverobritti ei ole kuullut koko jengistä valtavirran mukana kulkevien tiedotusvälineiden välityksellä sanaakaan. Ja useimmat glasgowlaiset hymähtävät ajatukselle, että yksi pieni syrjäytyneiden ryhmä voisi oikeasti vaikuttaa yhtään mihinkään.