1. Iso-Britannia


1.1 Yleistä
Iso-Britannia lähentyi 2000-luvun alkuvuosina muuta Eurooppaa liittyen vuoden 2006 kansanäänestyksen kieltävästä tuloksesta huolimatta Euro-rahaliittoon vuonna 2007. Tämä hallituksen selkeä piittaamattomuus kansan mielipiteestä yhdistettynä opposition hallituksen toimille antamaan hiljaiseen hyväksynään vieraannutti suuret massat politiikasta entistä pahemmin ja äänestysprosentit laskivat tulevissa vaaleissa käytännössä aina alle 50%:n. Pääasiallisessa hallitusvastuussa säilyi tulevienkin vaalien jälkeen aina jompi kumpi kahdesta suurpuolueesta, mutta yhä useammin näiden liittolaisina on ollut erilaisia pienpuolueita joiden kannatus on noussut merkittävästi. Protestitoiminta ja kansalaisjärjestöihin liittyminen yleistyivät etenkin nuorison keskuudessa; vuoteen 2015 mennessä liki puolet 15-25-vuotiaista kuului johonkin kansalaisjärjestöön, vaikka innostus onkin siitä jonkin verran laantunut vuoteen 2035 mennessä.

Kasvihuonelilmiön olemassaolo ja vaikutukset luontoon myönnettiin Isossa-Britanniassa viimeistään 2010-luvun loppupuolella, kun kolmena kesänä peräkkäin laaja tulvat koettelivat Etelä-Englantia ja kesien keskilämpötila tippui 1900-luvun lopun lukemista kolmella asteella. EU-maiden lipsumista ilmastosopimuksista ei pidetty niin pahana asiana säänmuutoksiin kuin muun maailman vielä suurempaa piittaamattomuutta kasvihuonekaasujen rajoittamisesta. Irlannin ja Ison-Britannian aloitteet YK:ssa luonnostella koko maailmaa kattava ilmastosopimus, jota kaikki YK:n jäsenmaat pakotettaisiin noudattamaan maapallon tulevaisuuden turvaamiseksi, ei saanut merkittävää kannatusta etenkään suuryhtiöiden vallanjatkeina toimivilta kehitysmaiden johtajilta. Vuoteen 2035 mennessä Ison-Britannian ja Irlannin sääolot ovat käyneet todella kaoottisiksi Golf-virran heikennyttyä merkittävästi.

Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen suhteet pysyivät lämpiminä 2010-luvun puoliväliin asti, jolloin Yhdysvallat ei saanut omaa politiikkaansa vetävältä Ison-Britannian hallitukselta tukea käymälleen sodalle Filippiineillä. Yhdysvaltojen käymä lyhyt sota oli jatkoa sen pitkälle terrorisminvastaiselle sodalle, jota talousvaikeuksista kärsivä ja julkisessa mielipiteessä Yhdysvaltojen rakkikoirana pidetty brittihallitus ei halunnut asettua tukemaan. Julkisen tiedon mukaan Iso-Britannia on pitänyt EU-maihin kohtuullisen hyvät suhteet tiiviestäen jopa yhteistyötään Ranskan ja Saksan hallitusten kanssa suuryhtiöiden valtaa rajoittavien säädösten laadintojen myötä. Toisaalta harvoja kansalaisia kiinnostaa valtiojohdon käymät neuvottelut ja tekemät päätökset elleivät ne suoranaisesti kosketa heidän arkipäivän elämäänsä.

Ison-Britannian armeijan määrärahoja supistettiin etenkin 2010-luvulla ja panostettiin enemmän terrorismia ja protestitoimintaa vastaan erikoiskoulutettuihin joukkoihin. Poliisivoimien sääntöjä uudistettiin vuonna 2022, kun kävi selväksi etteivät aseettomat poliisivoimat pystyneet vastaamaan eteenkään laitakaupungeilla tapahtuvasta lainvalvonnasta. Entisen "aseellisen poliisin" yksikköjen kokoja ja toimivaltuuksia kasvatettiin. Yhä useammat alakulttuurin ryhmät hankkivat laittomia aseita ja hallitus syytti aseiden alkuperämaana usein olleiden Yhdysvaltojen olevan tietoinen tapahtuvasta salakuljetuksesta. Valtio on määrärahojen puutteessa joutunut suostumaan viimeisen vuosikymmenen aikana yhä useammin kaupunkialueiden lainvalvonnan jakamiseen suurimpien yhtiöiden kanssa, eli esimerkiksi Suur-Lontoon itäisissä osissa paljon kiinteistöjä omistavalla E-Labsilla turvajoukkoineen on oikeus pidättää rikoksista epäiltyjä henkilöitä ja toimittaa nämä omiin tiloihinsa, josta valtion poliisivoimat hakevat nämä putkaan. Vaikka poliisin ylin johto on yrittänyt estää yhtiöiden turvajoukkojen kasvavaa merkitystä järjestyksenvalvonnassa, on suunta ollut käytännössä viimeisen viiden vuoden ajan hyvin selvä: isoimmissa kaupungeissa valtiollisen poliisin tehtäviksi on jäänyt yhä enemmän tehdä yhtiöiden turvajoukkojen raporttien pohjalta esitutkinta ja pienimmät rikkeet tuomitaan yleensä valtion oikeusituimessa ilman poliisin tekemiä tutkimuksia.



1.2 Talous
Kuten useimmat muutkin Euroopan maat, on Iso-Britannia pyrkinyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana rajoittamaan yksityisen sektorin valtaa valtion politiikkaan erilaisin keinoin. Yhtä jyrkkiin toimiin kuin Puolassa tai Tanskassa ei ole päädytty, mutta valtion johtotehtävissä toimivilla ei enää sallita olla henkilökohtaisia siteitä (kuten osakeomistuksia tai johtokuntatehtäviä) yritysmaailman suuntaan. Toisaalta valtion otettua takaisin muutamia 1900-luvun loppupuolella yksityistämiänsä yhtiöitä on poliitikoilla ja virkamiehillä yhä useammin suoria johtotehtäviä näissä valtionyrityksissä. Valtio tukee näitä yrityksiään monin tavoin ja yritysmaailmasta kuuluu jatkuvasti syytöksiä epärehellisestä kilpailutilanteesta, jossa valtio tukee joka käänteessä omia yrityksiään ajaen pienemmät yrityksen konkurssiin tai liittymään osaksi isompia.


1.3 Yhtiöt
E-Labs on englantilainen tietokonejättiläinen, joka tuottaa ohjelmistoa, laitteistoa, viihdesisältöä ja pienelektroniikkaa. E-Labs on luultavasti suosituin rauta- ja softatuottaja mantereelle, ja sillä on paljon kysyntää Euroopan ulkopuolellakin. Erikoistuneisuudestaan huolimatta se painii arvollisesti samassa superraskaassa sarjassa kuin Nositek. Viihdeteollisuuden puolella E-Labs on profiloitunut yleensä jossain määrin aikuisempaan viihteeseen kuin esim. Disney tai Lorrent. E-Labsilla on hyvä maine brittien keskuudessa ja sen tuotteiden ostamista pidetään "omien tukemisena", vaikka käytännössä sen, kuten kaikkien muiden suuryhtiöiden, omistussuhteet ovat monikansallisia. Yrityksen suurimmat toimipisteet sijaitsevat Suur-Lontoossa, Liverpoolissa ja Edinburghissa, joissa E-Labsin valvonnassa on laajat tuotanto- ja asuinalueet. Alueita valvovat yleisen mielipiteen mukaan saarten parhaiten koulutetut ja aseistetut turvajoukot. Yrityksen leipiin pääsevät vain kyvykkäimmät ja Suur-Lontoon klubeissa E-Labsin henkilökortin vilauttaminen takaa automaattisesti VIP-palvelun.

Nositekilla on Isossa-Britanniassa muutamia toimipisteitä, suurimmat sijaitsevat Bristolissa ja Pohjois-Irlannissa Belfastissa, mutta useimmat Nositekin tuotteet tuodaan Isoon-Britanniaan muualta. Tietotekniikkapiireissä Nositekin tuotteet ovat hieman arvostetumpia ja hinnakkaampia kuin vastaavat E-Labsin tuotteet, mutta kummallakin on omat vannoutuneet kannattajansa. Iltapäivälehdet revittelevät päivittäin Nositekin ja E-Labsin kilpailutilanteella lööpien ollessa luokkaa "Vapaalla ollut Nositekin turvamies hakkasi E-Labsin nuoremman neuvottelijan tohjoksi" tai "E-Labs sanoo: 'Nositek kiertää veroja!'".

Muillakin suuryrityksillä on Isossa-Britanniassa toimipisteitä, mutta maassa on myös alueellisia vaikuttajia: Liverpool-Manchester -alueella suuri paikallinen työllistäjä on "siipiä" valmistava Phoenix-korporaatio ja Glasgow'n (ja samalla koko Skotlannin) suurimpiä työllistäjiä on United Mining Company. Näillä paikallisilla yrityksillä on usein siteitä monikansallisiin yrityksiin, mutta ne eivät ole tiedossa yritysmaailman ulkopuolella.




2. Glasgow


2.1 Yleistä
Glasgow'n kehitys 2000-luvun alusta vuoteen 2035 tultaessa on ollut samankaltaista kuin usean muun saman kokoluokan kaupungin: se on kasvanut rajusti väen muuttaessa lähistön pienemmistä kaupungeista työn ja palveluiden perässä, kokenut valtion 2020-luvun julkisten menojen leikkaukset ja päätynyt 2030-luvulle tultaessa yhä tiukemmin yhtiöiden päätäntävallan alaiseksi alueeksi. Kaupungin yleisestä kehityksestä saa hyvän kuvan oheisen tilaston avulla.

Glasgow'n kehitys hyvin palvelualalle, satama- ja tehdasteollisuuteen työllistävästä vuoden 2000 kaupungista kohti yliasutettua, palveluista tinkivää ja suurtyöttömyydestä kärsivää vuoden 2035 kaupunkia ei ole ollut äkkinäinen; Kehitys on kulkenut suuntaansa tasaisesti: kaupunki levisi 2020-luvun lamaan asti kohtuullista vauhtia ympäröivälle maaseudulle, mutta tehtaiden autioiduttua ja asukasluvun lisäännyttyä laitakaupunki muodostui köyhempien väestönryhmien ja väliinputoajien elinalueeksi. Keskustassa ja sen länsipuolella sijaitsevat hyväpalkkaisissa töissä olevien asuinalueet, joita siivoojat ja turvamiehet pitävät siistinä. Näiden kahden alueen välimaastoon jäävät laajat kerrostaloalueet, joissa matalapalkkaisissa töissä käyvät tai valtion pienellä tuella elävät ihmiset elävät.

2.1.1 Neilston
Neilston on noin 60 000:n asukkaan kaupunginosa Glasgow'n etelälaidalla sijaiten kymmenen kilometrin päässä Glasgow'n ydinkeskustasta. Se kasvoi 2010-luvulla alueelle perustetun panimon myötä huomattavasti ja laajeni vielä 2020-luvun lopussa etelään pienten muutaman tehtaan perustamisen myötä. Panimon mentyä konkurssiin alueen työttömyysprosentti on noussut paljon ja BPF:n omistamissa vanhoissa kerros-, rivitalo- ja omakotitaloissa elää nykyään lähinnä valtion pienellä avustuksella ja pätkätöillä itsensä elättäviä ihmisiä. Kaupunginosan keskusta on hiljainen, mutta siellä toimii yhä muutamia pienyrityksiä ja pubeja, sekä United Mining Companyn omistamia alempien toimihenkilöidensä käyttöön tarkoitettuja palveluita.

Neilstonin kaupunginosasta etelään levittäytyy Glasgow'n eteläpuolinen laitakaupunki, joka on 2030-luvun aikana vallannut itselleen lisää alaa tyhjentyneistä tehtaista ja varastohalleista.

[Pelinjohdon huomio: Iisalmen keskusta ympäristöineen on siis pelissä Neilstonin kaupunginosa ja osa sen eteläpuolisesta laitakaupungista!]


2.2 Yhtiöt

2.2.1 United Mining Company, UMC
UMC on Glasgow'n suurin yksittäinen työllistäjä ja mikäli sen omistuksessa olevat tytäryhtiöt laskettaan mukaan on yritys koko Skotlannin suurimpia työnantajia. Yrityksen toiminta on lähtenyt laajentumaan alkuperäisestä kaivostoiminnasta ja 2020-luvun lopun lyhyen nousukauden aikana yrityksen alla toimi Glasgow'n kaupungin alueella kohtuullisen paljon metalliteollisuutta. Saneerausten myötä useimmat näistä tehtaista tyhjenivät pian vuoden 2030 jälkeen. Lisäksi United Mining Companyllä tytäryhtiöineen on suurin osa Glasgow'n palveluista hallussaan: urheiluhallit, uimahallit, ravintolat ja keskusta-alueen pubit ovat usein UMC:n omistuksessa.

UMC:n vaikutus ei yllä juuri keskusta-alueen ulkopuolelle ja se toimii läheisessä yhteistyössä Glasgow'n toisen suuren vaikuttajan - Black Point Financen - kanssa, jolta se ostaa esimerkiksi kaikki turvallisuupalvelunsa.


2.2.2 Black Point Finance, BPF
Ison-Britannian kolmanneksi suurimman pankin Black Point Financen pääkonttori sijaitsee Glasgow'ssa, jossa sillä on paljon valtaa asioihin. BPF omistaa kaupungin kiinteistöistä leijonanosan ja se myy turvapalveluita kaupungin muille yrityksille, kuten UMC:lle ja E-Labsille. Tästä johtuen se vastaa siis kaupunkialueen vartioinnista ja lainvalvonnasta jopa valtion poliisivoimia enemmän. Varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella se toimii harvemmin, mutta tarvittaessa se edustaa sielläkin yritysmaailmaa vahvojen turvajoukkojensa voimalla.

Pankki- ja turvallisuuspalveluiden lisäksi Black Point Financella on pienemmässä mittakaavassa toimintaa elintarvikealalla ja se omistaa Glasgow'n lähistön tehoviljelmistä noin kolmasosan. BPF:n virallinen imago on "Glasgow'sta ja sen asukkaista jämäkästi huolehtiva", kuten tuore mainoskampanja asian ilmaisee. Useimpien yritysmaailmaan kuulumattomien mielestä yritys on tylysti syrjäyttänyt Glasgow'n asioista päätettäessä valtion ja kansalaisten mielipiteen ajaen vain omaa etuaan.


2.3 Laitakaupunki

"Glasgow'n, kuten monen muunkin suurkaupungin, laitamien alue on muodostanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana mielenkiintoisen yhteisön, jossa on tunnistettavissa pienoiskoossa monia nykyaikaisen kansainvälisen valtiojärjestelmän tunnusmerkkejä. Jotkut suuret jengit ovat ottaneet selkeästi agressiivisen ja laajentumishaluisen politiikan, toiset yrittävät liittopolitiikalla suojella itseään, muutamat ovat ottaneet selkeästi liittoutumattoman leiman."

"Jengit ovat monilla laitakaupungin alueilla ottaneet hoitaakseen myös valtiolle kuuluvia tehtäviä ja niillä on yleisiä valtion tunnusmerkkejä: ne tuottavat jäsenilleen julkisia hyödykkeitä, niillä on alueillaan ryhmänsä antama legiimi voimankäyttöoikeus ja tuomiovalta. Laitakaupungin yhteisöiden tarkempi tutkimus on juuri tästä syystä huomattavan vaarallista kenttätyötä, johon on lisäksi käytännössä mahdotonta löytää rahoitusta."

- Patrick Dowell, 29; antropologian, sosiologian ja valtio-opin yliassistentti, Glasgow'n yliopisto


Glasgow'n laitakaupunkia on vaikea määritellä yleisesti, sillä se sisältää niin paljon erilaisia elementtejä. Työssäkäyvien ja valtion tuella elävien asuinalueiden ja laitakaupungin raja on usein häilyvä, mutta yleensä rajan katsotaan kulkevan siinä mihin kaupungin sähkö-, vesi-, lämpö- ja jätepalvelut loppuvat. Laman myötä tyhjilleen jääneet tehdashallit ja asuinrakennukset ovat saaneet vuosien mittaan seurakseen sekalaisista materiaaleista rakennettuja hökkelikyliä. Kauempana kaupungista sijaitsee useita selvästi yhteiskunnan ulkopuolelle asettautuneiden maatiloja, mutta joiden asukeilla on silloin tällöin yhteyksiä laitakaupunkiin.

Laitakaupunki on sitä vaarallisempi mitä kauemmas keskustasta mennään ja yleensä on hyvä tuntea ainakin joku siitä jengistä jonka alueelle astuu, sillä jotkut ryhmät suojelevat agressiivisesti omaa reviiriään. Toisaalta kaikilla alueilla ei ole mitään jengiä vaan on myös ei-kenenkään-maita ryhmittymien väleissä. Näillä alueilla elävät ryhmiin kuulumattomat pummit ja narkkarit, jotka kerjäävät ja varastavat elantonsa. Jengit elättävät itsensä eri tavoin: osalla on tiiviit suhteet ulkopuolella eläviin maatiloihin ja he välittävät näiden tuottamia ruokatarvikkeita eteenpäin, jotkut elävät ryöstelemällä kaupungin alueella ja ottavat usein yhteen turvajoukkojen kanssa, jotkut ovat keränneet laajan huumeidenvälitysverkoston, muutamalle tärkein elinkeino on muilta jengeiltä varastaminen.

Glasgow'n alueen vahvimmaksi jengiksi on viimeisten vuosien aikana noussut Frankesteins, etenkin nuoria puoleensa vetävä agressiivinen ryhmä, jonka reviiri sijaitsee kaupungin pohjoispuolella. Se on maineeltaan kaupungin väkivaltaisin ja kovin ryhmittymä. Jengiin kuuluvilla on usein kyberneettisiä lisäosia ja se käy ahkerasti tappeluita ympäröivien jengien kanssa. Sen välit Black Point Financen turvajoukkoihin ovat olleet pitkään kireät ja pieniä yhteenottoja on ollut jo kuukauden päivät.

Laitakaupungin asukaslukua on vaikea arvioida, mutta virallisten tilastojen mukaan siellä asuu hieman yli 20% kaupungin kokonaisväkiluvusta. Luku on todellisuudessa huomattavasti suurempi, kun siihen lisätään laittomat siirtolaiset jälkeläisineen ja muualta Skotlannista alueelle muuttaneet. Lisäksi keskustasta alle viidenkymmenen kilometrin alueella asuvat ulkopuoliset mukaan laskettuina Glasgow'n laitakaupungin väkiluku nousisi huomattavasti virallisia arvioita suuremmaksi.


Tässä on linkki kuvasivulle, josta löytyy materiaalia pelin tyylin käsittämiseksi ja hahmojen pukeutumisen ohjeistukseksi.