Elokuvan kulttuurihistoriaa
1920-luvun lopusta 1950-luvun loppuun

Marcel Carné: Varjojen yö (Le Jour se lève, 1939)

Varjojen yö tuli elokuvateattereihin Ranskassa 9. kesäkuuta 1939, vain kolme kuukautta ennen toisen maailmansodan syttymistä. Ranska julisti sodan Saksalle 3. syyskuuta. Varjojen yön päähenkilö on François (Jean Gabin), joka odottaa päivän nousua. Carnén runollinen elokuva alkaa ampumakohtauksella, jossa Valentin (Jules Berry) hoipertelee portaikkoon ja heittää henkensä. Kolmen takautuman kautta kerrotaan, miten François tähän tekoon päätyi. Elokuva on nähty ajankuvana, sodan odotuksen ja pelon käsittelijänä, mutta samalla sitä on tulkittu 1930-luvun lopun Ranskan kansanrintamakauden kommentoijana.

Elokuva valmistui ohjaaja Marcel Carnén (1909-96) ja käsikirjoittaja Jacques Prévertin (1900-77) yhteistyönä. Juuri Carnén, samaan tapaan kuin Jean Vigon ja Jean Renoir'n, elokuvat nostettiin myöhemmin esimerkeiksi sotaa edeltävästä runollisesta realismista, elokuvissa kommentoitiin yhteiskunnallisia oloja ja yhteiskuntaluokkien välisiä suhteita, mutta runollisessa hengessä. Carnén ja Prévertin yhteisiin elokuviin kuuluivat myös Sumujen laituri (Le Quai des brumes, 1938), Ikuinen rakkaus (Les Visiteurs du soir, 1942) ja Paratiisin lapset (Les Enfants du paradis, 1945)

Pohdiskelukysymyksiä:
Varjojen yö valmistui toisen maailmansodan kynnyksellä, ja sitä on tulkittu kiristyvää poliittista tilannetta vasten. Millaista ajankohtaista kommentointia elokuvasta löydät? Analysoi myös päähenkilöä, Jean Gabinin esittämää François'ta, hänen elämäntilannettaan ja motiivejaan.

Aikalaisaineistoa:
Talent Surplus in France, New York Times 27.8.1939.
Varjojen yö, Elokuva-Aitta 10/1940, 22.5.1940.

Lisätietoa:
Le Jour se lève, Internet Movie Database
Le Jour se lève (James Travers, 2001)
Elokuvaohjaaja Marcel Carné, elokuvan runollinen realisti, Helena Ylänen

Paluu kurssin kotisivulle

Hannu Salmi, hannu.salmi(a)utu.fi