Elokuvan kulttuurihistoriaa
1920-luvun lopusta 1950-luvun loppuun

Veit Harlan: Kolberg (1945)

Kolbergilla on legendaarinen maine natsi-Saksan viimeisenä näytelmäelokuvana. Tämä käsitys on liioiteltu, sillä elokuvia valmistui Saksassa vielä silloinkin, kun valtakunta oli romahduspisteessä. Kolbergin ensi-ilta oli Berliinissä 30. tammikuusa 1945. Samana päivänä spektaakkeli nähtiin myös Ranskassa La Rochellessa, jossa Saksalla oli sukellusveneasema. Ajatus Napoleonin sotiin ja Kolbergin pikkukaupungin kohtaloon liittyvästä elokuvasta tuli Josef Goebbelsiltä, joka piti elokuvaa tärkeänä propagandistisena välineenä.

Kolberg oli valmistuessaan Saksan elokuvahistorian kallein tuotanto ja jäi natsi-Saksan elokuvateollisuuden joutsenlauluksi. Laajoissa taistelukohtauksissa käytettiin sekä länsi- että itärintaman sotilaita samaan aikaan, kun 15 000-20 000 hengen joukolla olisi ollut käyttöä sotatantereella.

Kolbergin ohjaaja Veit Harlan (1899-1964) oli aloittanut uransa näyttelijänä, mutta siirtyi kameran taakse vuonna 1936. Harlanin elokuvia nähtiin 1930-luvun lopulla ja sota-aikana myös Suomessa. Näistä voi mainita mm. teokset Kreutzersonaatti (Kreutzersonate, 1938), Vallanhimo (Jud Süß, 1940), Suuri kuningas (Der Große König, 1942), Kultainen kaupunki (Die goldene Stadt, 1942) ja Lumpeenkukka (Immensee, 1943). Sodan jälkeen Harlan joutui, erityisesti antisemitistisen Vallanhimo-elokuvan johdosta, oikeuteen rikoksesta ihmiskuntaa vastaan. Useiden oikeudenkäyntien jälkeen hänet vapautettiin vuonna 1950.

Kolbergin naispääroolia esittää ruotsalaissyntyinen Kristine Söderbaum (1912-2001), jonka ura jatkui vielä sodan jälkeen, mutta tähteyden aika oli ohi. Söderbaum julkaisi muistelmansa Nicht bleibt immer so vuonna 1983.

Pohdiskelukysymyksiä:
Millaisia merkityksiä Kolberg liittää sotaan? Miten elokuvan henkilöt reagoivat sotaan ja mitä sota heille merkitsee?

Aikalaisaineistoa:
Kristine Söderbaum, teoksesta Marja-Leena: Filmitähtiä tapaamassa. Oy Suomen Kirja, Helsinki 1944.

Lisätietoa:
Kolberg, Internet Movie Database
Biographie: Veit Harlan, Harlanin elämäkerta saksaksi

Paluu kurssin kotisivulle

Hannu Salmi, hannu.salmi(a)utu.fi