|
"Kurssisuunnittelussa pitää
uskaltaa ottaa riskejä. Mitään uutta ja luovaa ei synny, jos aina pelaa varman päälle." |
Opetusministeriön ja Opetushallituksen Verkko-opetuksen kehittämisen laatupalkinto 2003 virtuaaliyliopistosarjassa Turun yliopiston Kielikeskuksen hankkeelle Hypermedia ja uudet oppimisympäristöt
kielikeskusten kieltenopetuksessa Hankkeen koordinaattori:
Ilkka Norri, Turun yliopisto/
Kielikeskus
Opetusministeriö > uutisia Opinportti > laatupalkinnot 2003 Kuvia palkintojenjakotilaisuudesta Turun yliopiston uutisarkisto Pääkirjoitus eWertissä 9.5.2003 > in English > på svenska |
Kunniamaininnan saivat Mikkelin,
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulujen hanke Stydi-yrittäjyysopinnot,
Tampereen ammattikorkeakoulun hanke Knowledge Management – Tietojohtaminen,
Kuhmon kamarimusiikin osaamiskeskuksen koordinoima Uuden ulottuvuuden
orkesteri, Itä-Suomen virtuaaliyliopiston ympäristötekniikka
opetushanke sekä Taideteollisen korkeakoulun Tuottajakeskeinen
opettajien tukimalli.
Verkko-opetuksen laatupalkinnon tarkoituksena on
Verkkojen
rooli Toinen opintoviikko koostuu pelkästään
verkko-opiskelusta. Samanaikainen suorittaminen mahdollistaa
etätehtävissä esiintyvien vaikeuksien selittämisen
kontaktiopetuksen yhteydessä sekä toisaalta kontaktiopetuksessa
ilmenevien vaikeuksien tehostetun harjoittamisen etäopetuspuolella.
Etäopetuksessa tehdyistä tehtävistä pidetään
tekstinkäsittelyllä tarkkaa opiskelupäiväkirjaa,
joka palautetaan opettajalle kurssin lopussa. Samassa yhteydessä
jätetään omalla nimellä varustettu kurssipalaute
koskien sekä kontaktiopetusta että verkko-opetusta sekä
erityisesti niiden integrointia edellä mainitulla tavalla. Ohjeet
koskien suoritettavaa verkko-opetusosiota opiskelija saa kontaktiopetuksen
yhteydessä kurssin alussa sekä verkosta. Tällöin
suoritetaan kohdat 1 (peruskielioppi ja siihen liittyviä harjoituksia),
2 (Människan i arbetslivet / työelämään liittyviä
interaktiivisia harjoituksia) sekä 7 (kurssipalaute ja opiskelupäiväkirja).
Mikäli opiskelija suorittaa myös kohdat 3-6 (sähköpostitse
opettajalle lähetettävät kirjoitustehtävät,
sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen, teksti-TV:n seuraaminen ja radio-ohjelmien
kuunteleminen ja kaikista niistä raportoiminen) hän saa yhden
ylimääräisen vapaaehtoisen opintoviikon (yhteensä
siis 3 ov).Yhden lisäopintoviikon porkkana toimi aluksi liiankin
hyvin, siten että opettajan työmäärä kasvoi
kohtuuttomasti. Lisäopintoviikon suorittajien määrä
on jatkossa pyritty pitämään 30-40 opiskelijan välimailla.
Opettajan rooli Kaikenlaisessa opetuksessa
on aina kysymys vuorovaikutuksesta, kommunikaatiosta ja viestinnästä.
Verkko tarjoaa hyvät mahdollisuudet vuorovaikutteiseen opetukseen.
Vie aikansa ennen kuin opettaja omaksuu uuden verkkotutorin roolinsa.
Opettajan työmäärä ei pienene verkko-opetukseen
siirryttäessä, pikemminkin päinvastoin, mutta hänen
työtehtävänsä ovat kuitenkin hyvin poikkeavia
perinteistä opetusta vetävän opettajan tehtäviin
verrattuina. Toisaalta niissä on myös paljon samoja piirteitä.
Verkkotutorin tärkeimpinä tehtävinä nähdään
kannustaminen ja ohjaaminen sekä ryhmähengen luominen.
Tutor on organisaattori, sosiaalinen tukija sekä älyllinen
aktivoija. Voidakseen toimia resurssina, opettajalla on myös
oltava riittävästi opetettavan aiheen asiantuntemusta.
Palautteen antamisen tulee olla hienovaraisempaa kuin suorassa kontaktiopetuksessa.
Edelleen tutorin tulee olla helposti tavoitettavissa, jotta opiskelija
saa pulmatilanteissa nopeasti apua.
Opiskelijan
rooli Verkko-opetus vaatii opiskelijalta itsekuria
ja itseohjautuvuutta ja kykyä laatia itse oma aikataulunsa.
Toisaalta näillä kursseilla aina mukana oleva kontaktiopetus
helpottaa näitä vaatimuksia, koska opettaja on säännöllisesti
tavattavissa. Motivointi on paljon helpompaa henkilökohtaisessa
tapaamisessa ja on aina mukava nähdä muitakin opiskelijoita
"livenä". Kurssi vaatii myös jonkin verran tietoteknistä
osaamista, mutta ns. lähtösivuajattelu on tehnyt tarvittavien
asioiden löytämisen varsin helpoksi. Yllättäen
omista havainnoista, opiskelu- päiväkirjoista ja litteroidusta
haastatteluista nousi esiin, että opiskelijat kaipasivatkin
avoimuuden sijasta selviä rajoja. Porkkanoiden lisäksi haluttiinkin
saada myös keppiä. Tämä oli johtanut myös suuriin
keskeyttämisprosentteihin avoimilla verkkokursseilla. Haluttiin
selvä alkamis- ja päättymispäivämäärä,
haluttiin tarkkoja ohjeita siitä, mitkä tehtävät
"kuuluu" tehdä ja mitä ei. Kaivattiin selviä tehtävänantoja
ja dead-linen lähestyessä kaivattiin huomautuksia sen
lähestymisestä. Joidenkin opiskelijoiden heikohkot atk-taidot
johdattivat vähitellen em. lähtösivu- ajatteluun.
Jokaiselle kurssille laadittiin lähtösivu, josta pääsi
kaikkiin kurssilla tarvittaviin linkkeihin suoraan. Sivu antoi
kurssille myös selvän kehyksen. Aiemman Kieliverkossa "suffailun"
sijasta lähtösivulla annetaan kaikki tehtävät.
Osa niistä on pakollisia, osa valinnaisia. Aiemmin käyttäjä
oli saattanut joutua eksyksiin päällekkäisten selainten
ja jaettujen näyttöjen viidakossa.
Kuitenkin opiskelijan odotetaan ottavan vastuuta
omasta oppimisestaan ja myös ryhmän muiden jäsenten
oppimisesta. Parhaimmillaan oppijat oppivat tarkastelemaan omaa
työtään myös toisten kurssilaisten ja tutorin
näkökulmasta. Heitä kannustetaan asettamaan itse ongelmia,
löytämään selityksiä niihin sekä
etsimään aktiivisesti uutta tietoa ongelmien ratkaisemiseksi.
Oppijat sitoutuvat älyllisiin ponnisteluihin kielitaitonsa
parantamiseksi mahdollisuuksien mukaan heille tarjotaan ongelmanratkaisun
malleja ja välineitä, ei valmiiksi pureskeltuja vastauksia.
Tekninen kuvaus Läpikäyvänä
ajatuksena on ollut sivustojen yksinkertaisuus, käytettävyys
ja käytön helppous sekä opiskelija että
tutorin näkökulmasta katsoen. Verkkokurssit on toteutettu
teknologiaa ja uusia oppimisympäristöjä hyödyntäen
www-pohjaisessa oppimisympäristössä. Ympäristö
mahdollistaa opiskelijalle joustavan, omista tavoitteistaan lähtevän
ajasta ja paikasta lähes riippumattoman opiskelutavan. Kursseille
ilmoittaudutaan joko kontaktiopetuksen yhteydessä, vastaanotolla
tai sähköpostitse. Kurssin hallinnointia varten Excel-taulukkolaskentaohjelmalla
tehtyyn lomakkeeseen kirjataan opiskelijan henkilötiedot,
sähköpostiosoite, tiedekunta, pääaine sekä
opiskelijanumero. Lisäksi kirjataan parityötä
tekevien parin tiedot sekä aloittamis- ja lopettamispäivämäärä.
Kurssin kuluessa näin syntyneeseen tietokantaan kirjataan
lähetetyt tehtävät sekä opiskelupäiväkirjan
ja palautteen saapuminen opettajalle sähköpostitse. Kun
suoritus kurssin loputtua on kirjattu opiskelijarekisteriin, merkitään
tämä kirjaus myös tietokantaan.
Lähetettyjä tehtäviä korjatessaan
opettajalla on käytössään itse laatimansa
kommenttipankki. Kyseessä on tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla
laadittu asiakirja, joka sisältää yleisimmin kommentoitavat
rakenne- ja muut virheet. Kommentti sisältää usein
valmiin linkin Kieliverkon harjoitukseen, jossa juuri kyseistä
kielioppiasiaa voi käydä harjoittelemassa ja lukemassa myös
vastaavan kieliopin kohdan Kieliverkosta. Kommentti kopioidaan pankista
ja liitetään numeroituna viitteenä korjattavana olevan
tekstin loppuun. Kirjoituksissa esiintyvät virheet ovat usein hyvin
samankaltaisia, joten tällainen järjestely vähentää
opettajan työmäärää valtavasti ja nopeuttaa
etätehtävien korjaamista ja palauttamista.
Edelleen sanastollisia epätarkkuuksia ja virheitä
voidaan helposti kommentoida, jos käytettävissä
on jokin verkkosanakirja tai cd-rom -sanakirja. Kokonaisia hakusanoja
eri variaatioineen saa liittää kopioimalla sähköpostin
perään, jos mainitsee lähteen.
Rahoittajat
Kurssit on kehitetty oman toimen ohessa. Kielikeskus
korvaa työtä antamalla huojennusta varsinaisesta kontaktiopetuksesta.
Ulkopuolisen rahoituksen määrä Ei ulkopuolista
rahoitusta
Mitä jatkossa mikäli rahoitus loppuu?
Hanke jatkuu. Rahoitus on loppunut jo kauan sitten (Kieliverkko-projekti).
Laajuus 1-3 opintoviikkoa, suoritetaan
joustavasti yhden lukukauden kuluessa.
Opiskelijamäärä Kurssin
aloitti 50-60 opiskelijaa / lukukausi. Kurssin suoritti loppuun
hyväksyttävästi 35-45 opiskelijaa kumpaisenakin
lukukautena. Sivustoja käytetään runsaasti myös
kurssien ulkopuolella sekä yliopiston sisällä että
muualla (määrää on vaikea arvioida).
Arvioitu
kehitys Opiskelijamäärät ja kiinnostus
ovat jatkuvasti kasvamassa.
Onnistumiset Tämä pitkäaikainen
verkko-opetushanke on toiminut sekä pedagogisena että
teknisenä mallina useille muille myöhemmin aloitetuille
hankkeille. Se on esimerkki verkko-opetuksesta, joka todella toimii
käytännössä, eikä ainoastaan paperilla.
Toiminta on saavuttanut nykyisen muotonsa pitkäaikaisen seurannan
ja yrityksien sekä erehdyksien kautta (opiskelupäiväkirjat,
nauhoitetut haastattelut, sähköpostipalautteet, palautekeskustelut
verkossa). Siten se on tehnyt verkko-opetusta tunnetuksi koko maassa
jo aikana jolloin se oli vielä harvinaista.
Tässä korostuu se, että projekteja
ei pidä jättää oman onnensa nojaan varsinaisen
"valmistumisen" jälkeen. On järkevää soveltaa
myös käytännössä sitä panosta, joka
projektiin on annettu. Tämä on tärkeää osallistujien
oman motivaation kannalta sekä myös kansantaloudellisesti.
Ansiokasta on myös se, että sivustoja kehitetään
jatkuvasti yhteistyössä opiskelijoiden ja asiantuntijoiden
kanssa.
Tämä hanke on koko ajan tähdännyt
käytettävyyteen. Ilman toimivuutta se olisi vuosien
kuluessa kuollut pois. Perinteisen kielten opetuksen ja verkko-opetuksen
integroiminen tulee olemaan jatkossakin tärkeä painopistealue
ruuhkaisilla kursseilla. Itse asiassa se lienee ainoa tie helpotukseen
vieläpä niin, että opiskelijoille tulee opiskeluajan
suhteen joustavuutta ja oppimisen laatukin pysyy samana tai aktiivisen
harjoittelun ja oppimisen kautta jopa paranee. Tason lasku on muuten
väistämätöntä jättiläismäisten
ryhmien kanssa.
Kehittäminen
Harkittavaksi tullee jatkossa jonkun valmiin, joustavan platformin
käyttö ja liittyminen laajempaan verkostoon (virtuaaliyliopisto).
Tämä hanke edelleen kehitettynä sopii hyvin virtuaaliylliopiston
profiiliin.
www-osoite http://users.utu.fi/inorri/snohje.htm
tai http://users.utu.fi/inorri/pori.html
Kts. myös hanketta käsittelevä artikkeli
verkossa: http://users.utu.fi/inorri/kokemuksia.html
|