LaTeX on loistava työkalu tieteellisen (ja miksei muunkin) tekstin tuottamiseen. Se huolehtii asettelusta ja tekstin rakenteen merkinnästä, jättäen käyttäjän harteille vain sisällön tuotannon. Laajat dokumentit ja matemaattisia kaavoja sisältävät työt ovat erityisen mielekkäitä LaTeXin käyttökohteita.
Sen sijaan tavallisempaan tekstin tuotantoon, esim. juuri pöytäkirjoihin, LaTeX soveltuu huonommin, jos halutaan pitäytyä perinteisessä layout-mallissa. Vuonna 1996 ollessani Asteriski ry:n hallituksessa, päätimme (tietojenkäsittelijöitä kun olemme) tehdä hallituksen kokouspöytäkirjat LaTeXilla. Hetken päätä raavittuamme syntyi pöytäkirjan perusmääritykset sisältävä dokumenttipohja, josta toivottavasti on iloa muillekin.
Pohjan esilletuontiin johti Jori Mäntysalon kysymys uutisryhmässä sfnet.atk.tex. Tässä pientä ohjetta pohjan käyttöön, ja tarpeelliset tiedostot ladattavaksi.
Varsinainen dokumenttipohja on tiedostossa poytakirja.tex. Tähän tiedostoon on muutettava kokoustelevan organisaation osoitetiedot ym., ja siellä voidaan määritellä valmiiksi lyhennekomennot esim. kokousten vakio-osallistujille. Muokkausta vaativat kohdat ovat:
Näitä käytetään parametrina \otsikko-komennolle. Jos halutaa
määritellä vakio-osallistujia, komennon muoto on
\newcommand{\es}{\> Etunimi Sukunimi \> rooli \\}
missä Etunimi Sukunimi korvataan henkilön nimellä, ja rooli (esim.
puheenjohtaja, sihteeri) vastaavalla sanalla. Merkkiyhdistelmä
\> tekee tässä yhteydessä sarkaimen. Rivinvaihto
(\\) on lisättävä mukaan komentoon. Komennon nimeksi
kannattanee laittaa esim. henkilön nimikirjaimet.
\otsikko-komennolla luodaan pöytäkirjan vakiomuotoinen osa. Se
annetaan muodossa
\otsikko{<vkp>}{<pvm>}{<aika>}{<osallistujat>}
ja parametrit ovat:
pp.kk.vvvv
hh.mm--hh.mm
\es \phb \nphb) tai suoraan niminä,
jolloin taas sarkaimet ja rivinvaihdot on lisättävä itse (\> PH Boss \>
puheenjohtaja \\ \> Pikku Pomo \> sihteeri\\.) Viimeisen jälkeen on
käytettävä rivinvaihtoa (\\) jos se ei ole komento.
Otsikko-komennon runkoon on muutettava kokoustelevan organisaation
osoitetiedot, sekä kokouksen pitopaikka. Jos kokouspaikka vaihtelee,
kannattaa komentoon lisätä kaksi parametria, joissa annetaan kokouksen
pitopaikka ja pitopaikan osoite, sekä korvata \otsikko-komennon rungosta
nämä vakiotekstit viittauksilla ko. muuttujiin.
Dokumenttipohjaa käytetään niin, että se luetaan varsinaisen
pöytäkirjatiedoston alussa \input-komennolla sisään. Koska
dokumenttipohja sisältää kaiken dokumentin alussa tarvittavan liturgian, voi
itse pöytäkirja alkaa suoraan riveillä
\input poytakirja.tex
\begin{document}
Dokumentin avauksen jälkeen seuraa vakiotekstien asettelun luovan ympäristön avaus ja otsikkotietojen anto:
\begin{vakiot}
\otsikko{Tiistai}{25.04.2000}{12.00--13.00}{\>Jari Lehtonen \> pj \\ \>Johanna
Jokinen \\ \> Hanne-Mari Kiuttu \\ \\ \> Virpi Lehtola \\ \>Mirja Sarlin}
\end{vakiot}
Varsinainen kokouksen asialista kirjoitetaan
asiat-ympäristön sisään. Jokainen kohta annetaan omalla
\kohta{<otsikko>}{<sisältö>} komennollaan.
Viimeisen kohdan jälkeen asiat-ympäristö suljetaan ja
puheenjohtajan allekirjoitus luodaan allekirjoitus-ympäristön
ja \nimi-komennon kanssa.
\begin{asiat}
\kohta{Kokouksen avaus}{Jari Lehtonen avasi kokouksen kello 12.02.}
\kohta{Asennusjärjestyksen päättäminen}{Päätettiin asentaa ohjelmistot ensin
Sarlinin koneelle, ja sen jälkeen Lehtolan koneelle. Asennustyöt suorittavat
järjestyksessä Hanne-Mari Kiuttu ja Johanna Jokinen.}
.
.
.
\end{asiat}
\begin{allekirjoitus}
\nimi{Jari Lehtonen}
\end{allekirjoitus}
\end{document}
Tässä pöytäkirjan laadinta kaikessa lyhykäisyydessään. Parannettavaa tässä on: kokouspaikka ja organisaation tiedot pitäisi voida määritellä komentoina, jolloin varsinaisen pohjan muokkaamiseen pitäisi olla tarvetta enää hyvin harvoin. Katsotaan löytyykö energiaa.