Elämä
ja
Teot
26.4.2006
Sanokaas hei joku?
Kuinka erottaa viettelevän ja ivallisen hymyn toisistaan?
24.4.2006
Ylioppilaskirjoitukset ovat taas ohi, ja feikkifredriksonia kutreilleen mallaillessaan saavat abiturienttiparat taas hikoilla pääsykoekirjojen kanssa. Aina silloin tällöin tältä tenttisalien sankarilta ja pääsykoekirjojen konkarilta kysytään neuvoja kuinka päästä sisään opiskelemaani kotimaiseen kirjallisuuteen. Vaikka en olekaan tämänvuotisista tenttikirjoista lukenut kuin yhden, tässä muutamia yleispäteviä vinkkejä niille, jotka eivät ole vielä henkilökohtaisesti asiaa kysyneet.
Usein kysytään, tuleeko kaikki tieteelliset termit tuntea pääsykokeessa. Termejä kannattaa tietysti käyttää, koska sillä saa aikaan vaikutelman asiaan perehtyneisyydestä. Silti kannattaa välttää turhaa kikkailua, koska se näkyy läpi. Varsinkin jos käyttää termejä väärin. Mutta noin ylipäätään, joku postmoderni on niin laaja alue, että siitä kirjoitettu metreittäin väitöskirjoja eikä kukaan oikeastaan tiedä mitä se on... Eli koko postmodernin termin ymmärtämistä ei todellakaan vaadita pääsykokeessa.
Runousopin luettuaan mielestäni kyllä tulevat tutuksi keskeiset käsitteet, kuten kertoja, fokalisaatio, motiivi, teema, aihe, teksti, konteksti, jne jotka pitäisi ainakin tietää. (Tematiikka muuten on johdos sanasta teema, vrt. mekaniikka. )
Termien pänttäämiseen auttaa opus teos nimeltään Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteistöä, ollut joskus pääsykoekirjanakin. Kannattaa ainakin pintapuolisesti vilkaista, jos tuntee olonsa epävarmaksi. Ja kaikki termit löytyvät varmasti Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjasta, siinä on melko hyvin rautalangasta väännetty neutraalit määritelmät tutkimuskäsitteisölle. (Tosin se on yli 1000 sivuinen opus, joten kokonaan ei kannata tankata.)
Hyvä muistisääntö tenttivastauksessa on, että vastaa siihen mitä kysytään. Ei kannata alkaa vastaamaan asian vierestä, vaikka sillä tavalla saisikin tuotua esiin laajaa yleissivistystään. Se voi jopa laskea pisteitä. Sen sijaan kannattaa jatkuvasti kuljettaa kysymystä mukanaan läpi koko esseen ja pyrkiä analyyttisesti vastaamaan kysymykseen.
Kaunokirjallisessa teoksessa tentaattorin pointti on yleensä ottaa selvää onko pääsykoekirja luettu huolella, ja kuinka kirjallisuustieteellisesti hakija kykenee sitä käsittelemään. "Omista mielipiteistä" ei yleensä ropise pisteitä, eli tentaattoria ei yleensä kiinnosta oliko teos mielestäsi hyvä vai huono. Kannattaa kirjoittaa "asiasta" ja sitoa vastaus teokseen esimerkein.
Näillä eväin. (Vaikka mieleni tekisikin joskus sanoa vain juoskaa vielä kun voitte.)
22.4.2006
Ihmettelijöille tiedoksi minne olen mennyt.
Minun etunimeni kun on kuitenkin sen verran harvainen että aina sen tavatessaan tuntee henkilökohtaisen kosketuksen. Terveisiä vaan Skiftevikille, Pyysalolle ja muille kaimoille.
20.4.2006
Päivän tunnustus:
Kun toiset kuvittelevat minun syventyneen taidenautintoon ja keskittyneen esteettiseen kontemplaatioon tarkastellessani klassista maalausta tai veistostaidetta, todellisuudessa katson vain tissejä.
11.4.2006
Unkarin parlamenttivaaleissa tulos oli 43 prosenttia vasemmistolle (MSZP) ja 42 prosenttia oikeistolle (FIDESZ). Italian parlamenttivaaleissa samana päivänä Romano Prodin keskusta-vasemmmistolainen liittouma sai 49,8 prosenttia äänistä, kun taas Silvio Berlusconin 49,7 prosenttia Forza Italia 49,7 prosenttia. Tästä voisi vetää paljonkin johtopäätöksiä eurooppalaisesta politiikasta, mutta en vain tiedä mitä.
Turun sanomien verkkojulkaisu on tehnyt epävirallisen ennätyksen yhdys-sanojen kirjoittamisessa väärin. En yleensä napise näistä, mutta kun kymmenestä otsikosta kolmessa on virhe, niin alkaa potuttaa. Onko kyseessä virhe jossain julkaisujärjestelmän oikolukijassa joka yrittää tavuttaa väärin, vai eikö siellä vain huomata mitä vikaa on sanoissa "laiva- turma", "Mielen- osoitukset" ja "Kansallis- mieliset"? Tulee äidin-kielen ope ja rankaisee.
10.4.2006
Päivän käännös (Omistettu Ugukselle)
Älä astu nurmikolle
nurmikolle, nurmikolle
älä hei astu sille,
älä hei nurmikolle
et voi
et saa
ei sinne
ei!
Istvan Örkeny 1968, kokoelmasta Egyperces novellak. Käännös JK.
Lintuinfluenssaa noin niinkuin pohtiakseni... Käsittääkseni kai kukaan eurooppalainen ei ole vielä ks. tautiin sairastunut. Ajatelkaapa ystävät kalliit, millainen mediasirkus seuraa, kun esimerkiksi ensimmäinen suomalainen saa lintuinfluenssatartunnan. Hyvä puoli tässä on se, että veikkaan ensimmäisenä sairastuneen saavan maailman parhaan hoidon, jos ei muuten niin pelkän mediajulkisuuden vuoksi. Millainen tappio olisikaan kaikkien maiden miljoonia maksaneille valmistelukampanjoille, mikäli ensimmäinen lintuinfluenssaan sairastunut sattuisi kuolemaan. Ensimmäinen uhri varmasti nostettaisiin kultaisille paareille ja lennätettäisiin helikopterilla suoraan paavin henkilääkärin vastaanotolle. Kun taas sitävastoin jos sattuu sairastumaan pahimpaan panepidemiaruuhkaan (maailmanlopun profeetat ovat arvioineet n 1/3 eurooppalaisista sairastuvan), niin kunnon sairaanhoito saattaa olla kortilla.
Eli lähden tästä syömään kananmunia ja hieromaan kuolleita lintuja itseeni.
3.4.2006
Päivän sananlasku:
Kyllä se luonto tikanpojan puuhun vetää
eli:
taas sitä näköjään hakataan päätä ikihonkaan.
