Takaisin

Siirtolaisuus- ja monikulttuurisuus

Keskeisiä käsitteitä


Määrittelyt poimittu Tilastokeskuksen sivustolta ”Verkkokoulu":

Suomen väestö

Suomen väestö koostuu henkilöistä, joilla on laillinen kotikunta jossakin Suomen kunnassa. Myös tilapäisesti (alle vuoden) ulkomailla asuva Suomen kansalainen kuuluu Suomen väestöön. Lisäksi ulkomailla oleskeleva lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat lasketaan Suomen väestöön. Näillä henkilöillä kotikuntana säilyy se kunta, jossa he viimeksi asuivat. Suomessa kotikunta määritellään tarkemmin kotikuntalaissa (201/94) . Myös ulkomaan kansalainen, jolla on oikeus asua Suomessa - eli jolla on kotikunta Suomessa - kuuluu Suomen väestöön. Tällöin ulkomaan kansalaisen on aiottava asua Suomessa vähintään vuosi ja hänen täytyy saada oleskelulupa asumiseensa. Näin ulkomaan kansalainen saa kotikunnakseen jonkin Suomen kunnan. Myös pakolaiset, jotka ovat saaneet turvapaikan Suomessa tai tulleet Suomeen niin sanottuina kiintiöpakolaisina, kuuluvat Suomen ja kotikuntansa väestöön.

Kansalaisuus

Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (ks. Kansalaisuuslaki, 1968/401 ja Kansalaisuusasetus, 1985/699).

Kansallisuus

Kansallisuudella tarkoitetaan yhteisten historiallisten vaiheiden tuloksena syntyneen ryhmän jäsentä. Tällainen ryhmä voi kieleltään tai kulttuuriltaan erota muusta alueella asuvasta väestöstä. Usein tällaista ryhmää kutsutaan etniseksi ryhmäksi tai etniseksi vähemmistöksi.

Etninen ryhmä

Etninen ryhmä eroaa valtaväestöstä syntyperältään, kieleltään, uskonnoltaan tai perinteiltään. Etninen ryhmä asuu yleensä vähemmistönä valtaväestön keskuudessa. Etniseksi ryhmäksi lasketaan usein maassa asuva eri kansallisuuksia edustava väestö.

Siirtolainen

Siirtolainen on henkilö joka muuttaa pysyvästi asumaan toiseen maahan. Siirtolaisella tarkoitetaan sekä maahanmuuttajaa että maastamuuttajaa. Kansainvälisissä tilastoissa siirtolainen on henkilö, joka muuttaa maasta ainakin vuodeksi ulkomaille. Monien maiden tilastoissa siirtolaiseksi määritellään kuitenkin myös henkilöt, jotka muuttavat maahan lyhyemmäksi ajaksi - kuten puoleksi vuodeksi tai kolmeksi kuukaudeksi.

Paluumuuttaja

Paluumuuttajalla tarkoitetaan lähtömaahansa palaavaa henkilöä. Usein tällaiset paluumuuttajat erotellaan kansalaisuuden mukaan. Paluumuuttajalla tarkoitetaan Suomessa entisiä tai nykyisiä Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Myös inkeriläiset on otettu vastaan paluumuuttajina.

Ulkomaalainen

Ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen (ks. Kansalaisuuslaki 2$, 1968/401). Usein kuitenkin kaikkia ulkomaalaisperäisiä maahanmuuttajia kutsutaan ulkomaalaisiksi riippumatta siitä ovatko he saaneet Suomen kansalaisuuden. Suomen väestötilastossa erotellaan erillisiksi ryhmikseen ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet. On kuitenkin muistettava, että ulkomailla syntyneiden joukossa on paljon Suomen kansalaisia ja Suomessa syntyneiden joukossa paljon ulkomaan kansalaisia.

Maahanmuuttaja

Maahanmuuttaja on henkilö, joka muuttaa Suomeen ja aikoo asua täällä vähintään vuoden. Yleisessä kielenkäytössä maahanmuuttajalla tarkoitetaan kuitenkin usein niitä ulkomaan kansalaisia, jotka ovat muuttaneet Suomeen vähintään vuodeksi.

Pakolainen

Pakolainen on YK:n vuoden 1951 pakolaissopimuksen mukaan henkilö, "jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta". Pakolaisasema todetaan siten, että valtio antaa hänelle turvapaikan tai YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR = United Nations High Commissioner for Refugees) toteaa hänen olevan pakolainen. On huomattava, että sota, luonnonkatastrofi tai köyhyys eivät ole YK:n määritelmän mukaisia pakolaisuuden syitä. Suomessa kutsutaan pakolaisiksi yleisessä kielenkäytössä myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä.

Turvapaikanhakija

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvapaikkaa ja jonka hakemusta ei ole vielä ratkaistu. Kun turvapaikan hakijan hakemus hyväksytään, hänestä tulee pakolainen.

Kiintiöpakolainen

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan tietyn pakolaiskiintiön puitteissa. Suomen pakolaiskiintiö vahvistetaan valtion budjetissa vuosittain. Vuonna 2002 pakolaiskiintiö oli 750 henkilöä.

Vierastyöläinen (siirtotyöläinen)

Siirtotyöläisiä tai vierastyöläisiä ovat henkilöt, jotka asuvat tilapäisesti työskennelläkseen kyseisessä maassa. Työskentely saattaa kestää vuosia, mutta siirtotyöläiset tai vierastyöläiset eivät saa vakituisesti maahan muuttavien siirtolaisten oikeuksia.

Muuttoalttius

Yleinen muuttoalttius ilmaisee kuinka monta muuttanutta on 1000 keskiväkiluvun asukasta kohti.   M = muuttaneet, K = keskiväkiluku. Muuttoalttius voidaan myös laskea esim. iän, sukupuolen, koulutusasteen tai jonkun tilastollisen muuttujan luokissa.  Muuttaneisuuden synonyyminä käytetään usein termiä muuttoalttius.


Seuraavat määrittelyt poimittu Työministeriön maahanmuuttoasiat-sivustolta:
http://www.mol.fi/migration/mokusana.html

Monikulttuurinen, monietninen

Kulttuuri on tiedon, uskomusten ja arvojen järjestelmä, jota kautta ihmiset rakentavat kokemuksiaan ja havaintojaan, toimivat ja suorittavat valintoja vaihtoehtojen välillä. Kulttuuri siirtyy tiedonvälityksen ja oppimisen kautta. Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Etnisyydessä on kyse yksilön ja ryhmän tavasta jäsentää itseään suhteessa toisiin. Etnisyys on sidoksissa tilanteisiin ja muuttuu ajan myötä. Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansallinen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien, eri kulttuuriryhmien muodostamaa yhteiskuntaa. Monikansallinen painottaa yhteiskunnan koostumista eri kansallisuutta olevista henkilöistä, jotka voivat lainsäädännöllisestikin olla monikansallisia kaksoiskansalaisuuden myötä.

Vähemmistöpolitiikka

= yhteiskunnan tapa säädellä ja järjestää enemmistön ja vähemmistön välisiä suhteita.

Kotoutuminen

= prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteen liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Kotoutuminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä.

Syrjäytyminen

= määritellään sosiaalipolitiikassa yleensä huono-osaisuuden kasautumiseksi. Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa syrjäytymisen perusulottuvuuksia ovat erityisesti syrjäytyminen koulutuksesta, tuotannosta, kulutuksesta ja sosiaalisesta yhteisöstä. Maahanmuuttajan syrjäytyminen tarkoittaa integroitumisen vastakohtaa ja tarkoittaa toisaalta maahanmuuttajan vieraantumista omasta kulttuuristaan ja toisaalta jäämistä valtayhteisön elämän ulkopuolelle.

Assimilaatio

= tilanne, jossa maahanmuuttajan edellytetään sulautuvan valtakulttuuriin.

Suvaitsevaisuus

= ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistyneenä terveeseen itsetuntoon ja oman kulttuurin tuntemukseen sekä kykyä samanaikaisesti omaksua uutta ja vierasta sekä suhtautua siihen myös kriittisesti. Se on myös muiden mielipiteiden ja tapojen kunnioittamista.

Etnosentrisyys

= kun oma ryhmä (kulttuuri, kansa, muu ryhmä) asettaa itsensä keskipisteeseen ja arvioi ja tuomitsee toisia tästä lähtökohdasta käsin. Oman kulttuurin piirteet määritellään normaaleiksi ja muiden epänormaaleiksi.

Ennakkoluulo

= perusteeton ja torjuva ennakkokäsitys

Kulttuuristereotypia

= kulttuurinen yleistys. Stereotypialla tarkoitetaan yksinkertaistettua kaavamaista mielikuvaa jostakin ihmisestä, rodusta, kansasta, kulttuurista, instituutiosta tai tapahtumasta. Vuorovaikutuksessa kulttuuristereotypiat voivat vaikuttaa kielteisen hallitsevasti, jolloin muu informaatio suodattuu niiden kautta.

Etninen syrjintä

= jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan hänen/heidän etnisen taustansa vuoksi

Muukalaispelko, muukalaisviha

= voimakasta kielteistä ennakkoluuloa erilaisia, muualta tulevia ihmisiä kohtaan eikä heidän kulttuuriaan kunnioiteta ja arvosteta. Muukalaispelko muuttuu usein muukalaisvihaksi, joka tähtää vähemmistöryhmän karkottamiseen tai hävittämiseen.

Ksenofobia

= pelkoon perustuvaa muukalaisvihaa kutsutaan omalla nimellä ksenofobiaksi (kreikasta: xenos, vieras ja phobos, kammo). Sillä tarkoitetaan kaiken vieraan ja tuntemattoman pelkoa, vieras koetaan uhkana tai mahdollisena vaarana.

Rasismi

= ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn 'rotuun' tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. Rasismi koostuu sarjasta kuvitelmia, joiden mukaan jokin ihmisryhmä on toista ryhmää moraalisesti, älyllisesti ja kulttuurisesti ylivoimaisempi ja jonka ylivoimaiset ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle. Rasismi saa erilaisia muotoja eri maissa riippuen historiasta, taloudesta, taustasta, kulttuurista ja muista tekijöistä.