ETUSIVU       KENTTÄTUTKIMUKSET        JULKAISUJA         MUUT        LINKIT

       
   

TUTKIMUKSET > JUVA KAPPELINPELTO

Juva Remojärvi Kappelinpelto

Vaikka Juvan seurakunnan perustamisaika 1442 tunnetaan säilyneen asiakirjan ansiosta täsmällisesti, ei pitäjän kirkollisen järjestäytymisen varhaisista vaiheista ole tarkkoja tietoja. Juvan Remojärven kylän Saarijärven itäpuolella sijaitseva Kappelinpellon alue eli Kappelinrannan tai ”Kaipeelan” kalmisto on askarruttanut sekä tutkijoita että paikallisväkeä ainakin jo 1800-luvun lopulta lähtien.  

Eri tulkintojen mukaan Juvan Remojärven Kappelinpeltoa on pidetty jäänteenä ortodoksisen kirkon toiminnasta alueella ennen Pähkinäsaaren rauhaa 1323 (mm. kirjallisuudessa mainittu Remojärven kreikkalaiskatolinen kappeli); toisaalta paikalla on ajateltu olleen Juvan ensimmäinen kappelikirkko, joka olisi perustettu sen jälkeen kun Savilahden liittäminen hallinnollisesti Ruotsin – ja kirkollisesti roomalaiskatolisen kirkon – yhteyteen oli keskiajalla tapahtunut. Uusimpien ehdotusten mukaan kyseessä saattaisikin olla edellisiä selvästi myöhäisempi, keskiajan loppuun tai uuden ajan alkuun, ajoittuva seutukappeli hautausmaineen. 

Kohteen tarkempi luonne ja ajoitus on kuitenkin toistaiseksi kokonaan ratkaisematta. Kappelinpellosta ei ole säilynyt ainuttakaan asiakirjalähdettä, joten ainoa tapa tutkia ja todentaa kohteen historiaa ja luonnetta ovat paikalla tehtävät muinaistieteelliset tutkimukset. 

Vaikka Kappelinpelto on pitkään ollut niin paikkakuntalaisten kuin tutkijoidenkin tiedossa, ei laajempia tieteellisiä tutkimuksia paikalla ole suorittu. Jo 1800-luvun lopulla kerätyn perimätiedon mukaan Kappelinpellolla on muistettu olleen kalmisto ja kirkonpaikka; maanmuokkauksen yhteydessä kohteesta on usein löydetty luita tai muita hautauksiin liittyviä löytöjä, kuten arkunnauloja.

Paikalla on näkyvissä myös kaksi lähekkäin olevaa pyöreähköä noin kolme metriä halkaisijaltaan olevaa kuoppaa, joiden reunat on ladottu luonnonkivistä. Kuopat ovat nykyisillään lähes kokonaan täyttyneet maa-aineksesta. Kivettyjä kuopanteita on perinteisesti pidetty viinikellareina tai ruumiiden väliaikaisina säilytyspaikkoina. Lähellä on myös ollut maanottopaikka, joka on osin tuhonnut kalmistoaluetta; myös sieltä on löytynyt ihmisluita. Jo 1890-luvulla paikalle on pystytetty muistokivi varustettuna kirjoituksella ”Kirkon paikka”.

Kohdetta on jonkin verran tutkittu arkeologien toimesta, mutta vain koeluonteisesti. Vuonna 1937 Esko Sarasmo tutki aluetta parista kohtaa: hän löysi paikalta lahoa puuta (arkun lautaa), rautanauloja ja pieniä luun siruja. Jonkin verran laajemmin kohdetta tutkittiin vuosina 1972 ja -73 FK Matti Huurteen johdolla ja Savonlinnan kesäyliopiston avustamana noin 16 neliömetrin alueelta. Tuonaikaisissa tutkimuksissa paikalla voitiin todeta laajahko, toistaiseksi tarkemmin ajoittamaton kalmisto.

1970-luvun tutkimusten perusteella ainakin osa Kappelinpellon vainajista oli haudattu ruumisarkkuihin, tosin ilman säännöllistä ilmansuuntaa. Arkkuihin kuuluvien rautanaulojen lisäksi ei tutkimuksissa saatu talteen esinelöytöjä. Tosin vain muutamia hautoja ehdittiin tutkia loppuun asti. Esiin tulleiden hautakuvioiden perusteella paikalle on haudattu sekä lapsia että aikuisia ja koetutkimusten perusteella hautoja todettiin varsin laajalla alueella. Yhdestä haudasta tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella paikan käyttö ajoittunee 1300-luvulta 1500-luvun alkuun, ehkä jopa 1600-luvulle. Hautojen esineettömyys viittaa selvästi kristilliseen aikaan, mutta lähinnä hautaussuuntien perusteella on pidetty mahdollisena, että kalmiston alku ajoittuu jo rautakauden lopulle. Joka tapauksessa on selvää, että hautauksia on alueelle tehty pidemmän ajan kuluessa. Uusilla hautalöydöillä ja luonnontieteellisesti ajoitettavilla näytteillä paikan käyttöajankohta tulisi tulevaisuudessa tarkentumaan huomattavasti

Kirkkorakennuksen jäänteitä ei paikalta ole toistaiseksi koetettu etsiä. Mahdollisen kirkonpaikan etsimiseen ei 1970-luvun tutkimuksissa ollut ajanpuutteesta ja työvoiman vähyydestä johtuen mahdollisuutta; mahdollisia viitteitä kirkollisesta rakennuksesta antavat kuitenkin kaivausalueilta löytyneet kookkaat maakivet sekä hiilenpalat, jotka viittaavat paikalla palaneeseen rakennukseen.

Kohteen kunto on Museoviraston toimesta tarkastettu sekä 1980- että 1990-luvulla, mutta maaperään ei ole tuolloin kajottu.

Kohteena Kappelinpelto on mielenkiintoisessa asemassa niin Juvan seurakunnan ja pitäjän menneisyyttä kuin Savon maallisen ja kirkollisen järjestäytymistäkin selvitettäessä. Koska uusia asiakirjalähteitä ei arkistoista ole enää juurikaan löydettävissä, ovat arkeologiset havainnot ainoa tapa saada lisävalaistusta em. kysymyksiin. Myös laajemmin sisämaan kristillistymistä ja kirkollista organisaatiota pohdittaessa tuo Kappelinpellolta saatava informaatio uusia elementtejä; henkisen perinnön lisäksi on mahdollista saada lisävalaistusta käyttöajankohdan aineellisesta kulttuurista. Uutta tietoa on mahdollista saada myös paikallisen asutuksen alkuajankohdan määrittämiseksi. Vähimmillään tutkimukset tuovat uutta tietoa Juvan vuonna 1442 perustetun kirkkopitäjän ja sitä edeltäneen kappeliseurakunnan järjestäytymisestä ja sisäisestä organisaatiosta.

Paikalla tehtiin alustavia tutkimuksia kesäkuussa 2007. Tutkimuksen mahdollisti Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon maakuntarahaston myöntämä apuraha. Taustasta ja vuoden 2007 tutkimuksista on julkaistu artikkeli (linkki).

Tutkimuksia paikalla jatkettiin kesäkuussa 2008 Etelä-Savon rahaston ja Juvan seurakunnan tuella. Tutkimuksissa saatiin lisäselvyyttä Kappelinpellon hautausmaa-alueen laajuuteen ja paikalla sijainneen rakennuksen kokoon. Lisäksi lähialueelta saatiin talteen ensimmäiset rautakautiset löydöt - mm. hevosenkenkäsolki sekä linturiipus.

Saarijärven ympäristöä inventoitiin vapaaehtoisvoimin keväällä 2009. Alueelta tehtiin runsaasti havaintojen ihmisen toiminnasta monilta esihistorian ja historian eri aikakausilta. Vuonna 2009 saatiin lisäksi analysoitua kaikki Kappelinpellolta kerätyt maanäytteet sekä osteologinen aineisto.

Tutkimuksen alueella jatkuvat tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.

Päivitetty 4.3.2010

   

 


Yleiskuva Kappelinpellon alueesta.

 "Viinikellari" puoliksi tyhjennettynä.

Yleiskuva tutkimusalueelta.

Yleiskuva tutkimusalueelta.

Vaatehakasen vastakappale eli raksi in situ.


LINKIT:

Juvan kunta

Juvan seurakunta

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto


PÄÄSIVULLE

© J. Ruohonen 2001-2010