| 4.1. | 4.2. | 4.3. | 4.4. | 4.5. |
Teknologian kehittymisen myötä on elämäntavastamme tullut yhä ”mobiilimpi”. Navigaatio- ja kommunikaatio-satelliitit ovat jo nyt erittäin tärkeitä, mutta niiden rooli tulee varmasti vielä tärkeämmäksi tulevaisuudessa. Parhaillaan rakenteilla, mutta jo käytössä oleva, kansainvälinen avaruusasema ISS kulkee maata kiertävällä radallaan myös sellaisilla alueilla, joihin myös interplanetaariset suurenergiaiset hiukkaset pääsevät helposti. Näin ollen aurinko-maa –vuorovaikutusprosessit voivat aiheuttaa suurta taloudellista tuhoa ja henkilövaurioita. Maan lähiavaruudessa esiintyneet poikkeuksellisen suurenergiaiset hiukkaset ovatkin vaurioittaneet tietoliikennesatelliitteja ja maan magneettikentän häiriöiden vuoksi sähkönjakelussa on ollut katkoksia.
Geomagneettisesti indusoituvalla virralla (GI-virta, GIC) tarkoitetaan maan magneettikentän vaihteluiden aikana ihmisen rakentamissa sähkönjohteissa kulkevia virtoja. GI-virtoja havaitaan esimerkiksi sähköverkoissa, öljy- ja kaasuputkissa, teleliikennekaapeleissa ja rautatiekiskoissa. GIC-ilmiötä on tutkittu eniten suurjänniteverkoissa, koska GI-virta voi pahimmassa tapauksessa jopa tuhota muuntajia pienempien haittojen ohella. Tunnetuin GIC-tapahtuma oli maaliskuussa 1989, jolloin voimakkaan magneettisen myrskyn vuoksi itäisessä Kanadassa oli yhdeksän tunnin sähkökatkos, ja New Jerseyssä Yhdysvalloissa paloi yksi suurjännitemuuntaja. Taloudelliset vahingot olivat kymmeniä miljoonia markkoja.13 Jotta voitaisiin välttää tai ainakin minimoida geomagneettisten myrskyjen aiheuttamat tuhot, on tärkeää ymmärtää mistä ilmiöt johtuvat ja miksi ilmiöt ovat geoefektiivisiä. Toiveena on, että pystymme ennustamaan tarkasti ja ajoissa saapuvat geomagneettiset myrskyt, jotta tuhoja voidaan ehkäistä.