Amiraali Kaskealan sotilasoppi

                 PK

      VL

   Sinulla ei näytä olevan mitään tietämystä modernista
unitutkimuksesta ja siihen liittyvästä psykologiasta. Tunsin
aikoinaan erään suomalaisen aliupseerin, joka talvisodassa joutui
valvomaan pitkähkön ajan etulinjassa ( säilyi taisteluista
hengissä),hänelle aiheutui valvomisesta psykoottis- tai
skitsofreenistyyppisiä oireita. Saatuaan jälleen nukuttua hän toipui
 oireistaan 100% terveeksi ja oli taisteluissa sodan loppuun saakka.
Kuten sanoin on todellakin ihmisiä, jotka pärjäävät 5 tunnin
yöunella ja myös heidän nukahtamisensa on helpompaa ja he voivat
myös valita nukkumavuorokaudenaikansa paremmin. Huomaa,ettet ole
milloinkaan tehnyt minkäälaista yötyötä. Lyhyitä öitä nukkuvat
saattavat jopa nauttia kolmi tai nelivuorotyöstä,vaikka biologisen
kellon jatkuva rukkaaminen rasittaa sekä fysiikkaa että psyykettä ja
tilastojen mukaan lyhentää elinikää. Pitkäuniset >8 h  eivät
koskaan sopeudu vuorotyöhön ja heille saattaa aiheutua vakavia
ongelmia biologisen unikellon muuttelusta.
On suhteellisen paljon vuorotyötä tehneitä pitkäunisia ihmisiä,
jotka eivät saa koskaan kunnolla unta ja elävät väsyneinä yöt
päivät. Toisilla eivät vahvatkaan uni tai psyyken lääkkeet auta.
Taistelijaksi ei todellakaan opita väsyneenä ja väsynyt taistelija
on aina huonompi kuin virkeä. Tämä on tekijä, joka modernissa
sodankäynnissä ja koulutuksessa tulisi ottaa huomioon. nusta univajeen vaikutukset voidaan poistaa laittamalla 5,6...12 h
nukkuvat eri komppanioihin jne. Onhan vaatteetkin kaikilla eri kokoa ja
pitkät miehet laitetaan eri paikkoihin kuin lyhyet jne. En näe
mitään koulutuksellista tai taisteluteknistä etua valvottamisessa.

Heittimistössä tapahtui pari kuukautta sitten
kaksoislatausonnettmuus, jossa menehtyi useita varusmiehiä.
Kaksoislataus oli jo sodan aikana merkittävä miehistötappioita
aiheuttava
tekijä. Itsekin oli varusmiehenä hyvin lähellä,etten menettänyt
henkeäni samantapaisessa onnettomuudessa. Vain vääpelin
tarkkaavaisuus esti onnettomuuden. Hän huomasi,että kranaatti ei
lähtenytkään putkesta. Mieleeni tuli,että paljonko tällaisia
läheltäpiti tilanteita
armeijassa on. Mielestäni niiden tilastointi ja analysointi ja
toimenpiteiden kehittely onnettomuuksien kokonaan eliminoimiseksi
tulisi aloittaa välittömästi kaikissa aselajeissa.
    Saman olen kohdannut opettajan urallani. Pääasiassa kemian
tunnilla,mutta myös fysiikan tunneilla(sähkö) on mahdollisuuksia
onnettomuuksiin. Onnettomuuksia-vakaviakain sattuu-mutta niitä ei
tilastoida ja niiden syitä analysoida huolellisesti. Suurin ongelma on
oppilaiden tulen käsittely ja siitä johtuvat tulipalot ja palovammat
kemian tunneilla. Lisäksi ovat hapot ja emäkset, jotka saattavat
roiskeina aiheuttaa vammoja,erityisen arka kohta on silmät. Laajat
kyselyt opettajakunnalta ja niiden analysointi ja toimenpiteiden
suorittaminen olisi mielestäni välttämätöntä. Mistä johtuu, että Suomen Puolustusvoimainkomentaja sen enempää
Kaskeala kuin Tarjakaan kuin Vanhanenkaan kuin Kääriäinenkään
eivät yhtään seuraa sotilastekniikan nopeaa kehitystä ja siitä
aiheutuvia muutoksia maailmalla ? Itseasiassa vaikka Kaskeala on omasta
mielestäni paras kenraali Kekkosen jälkeen niin Kekkosen veroista
sotilaallispoliittista ajattelijaa, joka kykenisi ennakoimaan
kansainvälisen sotilaallisen kehityksen ja siitä aiheutuvan
poliittisen muutoksen oikein,ei ole Suomessa enää. Kekkosenkin aikana
tärkeät asiat olivat pientä kuohontaa median marginaaleissa
kun taas lehdet olivat aika pitkälle täynnä merkityksettömiä
kirjoituksia. Kekkonen
reagoi nopeasti diplomaattisiin muutoksiin ajoissa ja näin vaikutti
Suomen aseman paranemiseen. Tietyllä tavalla kansankunnan elämässä
sotaveteraanien työ, siis ne
, jotka arvioivat maanpuolustuksen oikein, on se oleellisin tekijä
kansakunnan elämässä.
Ilman sotaveteraaneja meitä ei olisi tässä ja meidän
tulevaisuutemme kansakuntana ja yksilöinä riippuu oleellisimmin
siitä, miten osaamme arvioida sotilaalliset voimatekijät oikein.
Sotilaallisin tekijöihin vaikutti aiemmin voimakkasti fyysinen kunto
ja fyysinen suorituskyky.
Nykyaikana sotilastekniikan myötä fyysinen kunto-terveys- on
tärkeä,mutta sotilasteknisen kehityksen-ajattelun- ja siihen
vaikuttavien osatekijöiden hallinta on kaiken a ja o. Nykyisin
kaikki sodat ovat pohjimmiltaan aivosotia yhä suuremmassa
määrässä. Koska kehitys on tällainen ja suuretkin asevarastot
vanhenevat nopeasti ja käyvät tarpeettomiksi sotanäyttämönn luonne
voi muuttua nopeasti. Milloinkaan historiassa mikään valtio ei ole
voinut luottaa politiikassaan yksin sotilalliseen voimaan. Sodan tulos
on ollut aina tietyllä tavalla suurimmankin nykyisten tietokoneiden
lakentakapasiteetin ulkopuollella, jos ajatellaan vain sotanäyttämön
tapahtumia. Moderni sota on tietyllä tavalla lukuteoreettista
matematiikkaa. Laskut ovat vaikeita, mutta lopputulos on sitten
naurettavan yksinkertainen. Suomen taloudellisen, poliittisen ja
sotillaallisen johdon laskutaito ei näytä hyvältä, ei kyetä
seuraamaan sen enempää strategisen kuin taktisenkaan tai
konventionaalisen tai joukkotuhoaseiden kehitystä. Sotilallisella
johdolla ei ole-koska ei ole riittävästi haluttu panostaa asiaan ja
seurata kehitystä-käytännössä mitään tietoa siitä
minkälaisilla aseilla tulevat sodat ratkaistaan. Tietyllä tavalla
suurin puute on tiedon hankinnassa, sotilasslangissa puhuttiin aiemmin
tiedustelusta tai vakoilusta, mutta nykyajan kehittyneet sotavoimat
puhuvat parempaa selkokielta ja puhuvat tiedosta ja tiedon hankinnasta
sodan käynnin välineenä. Suomen puolustusvoimien johdon ja
ulkopoliittisen johdon ehkä suurin puute on juuri tässä. Ei ole
riittävästi tietoa sotilaspuolen kehityksestä ja tehdään siitä
syystä sotilaallisia ja poliittisia virhearvioita.