Tammikuu

Työkalenterissa tammikuu on ollut levon ja metsätöiden ja tarvepuiden hankinnna aikaa. Itseasiassa Tammikuun nimi tulee siitä, että 4000-10000 vuotta sitten tammi oli Suomessa suhteellisen yleinen tarvepuuna ja sitä pidettiin parhaan puuna mm. veneen veistoon,patoihin ym. tammikussa oli tammenkaato aika. Suomenkielestä tammi on sitten levinnyt mm. ruotsinkieleen dam jne.

Tammikuussa kaadetusta puusta tuli lujaa samoin silloin tehdyistä langoista ja verkoista.

Luteet saivat poikaset tammikuussa, jolloin niiden hävittäminen oli syytä aloittaa.

Perinteisesti on katsottu, että kesän säät on katsottu talven ilmoista. Tammikuun on katsottu vastaavan heinäkuuta, helmikuun elokuuta jne.  Kylmä ja selkeä tammikuu tietäisi poutaista ja kuivaa heinäkuuta. Sateinen tammikuu taas tietäisi sateista heinäkuuta.  Itä-Suomessa ensimmäisestä suojasta lasketaan 200 päivää elonleikkuuseen. Aikaisintaan elonkorjuun arvellaan olevan mahdollista Jaakonpäiävänä 25.7. Samasta suojasta lasketaan 9 viikko eli 60 päivää kevät tulvaan. Tammikuun suojaa pidetäänkin yleensä toivottuna asiana. Tammen suoja varhainen suvi sanotaan. Tammikuun sade sataa laariin. Tammikuun vesi on kesän rukiita.

   On arvioitu, että vähäinen routa edistää viljan kasvua.   Lumisen talven ennustetaan antavan hyvän heinä- ja ohravuoden.  Lauha talvi saattaa tietää myös kesän kylmyyttä. ” Kun vettä tihkuu tammikuulla, tuikkii lunta toukokuulla.”   ” Kuta pakkasempi talvella sitä lämpimämpi kesällä.”

    Leuto tammikuu kostautuu helmikuussa. ”Jollei tammikuu pauku, niin kyllä helmikuu helisee.”

Helmikuu on vuoden kylmin kuukausi, tammikuu on toiseksi kylmin. Kansa sanoo, että eläimetkin pitävät sydänkuitaan eli lepäilevät.

Uusi Vuosi  1.1

Uudenvuoden alku lähes talvipäivänseisauksesta on tuhansia vuosia vanha tapa ja tullut sellaisena kirkolliseen ja nykyiseen kalenteriin. Suomessa vuosi on monin paikoin aloitettu sadonkorjuusta ja toisinpaikoin Joulusta.

Uutena Vuotena ollaan kiinnostuneina tulevaisuudesta, mitä se tuo tullessaan. Nuoret pohtivat avioliittoasiaa, keski-ikäiset vuoden taloutta ja iäkkäät elämän päättymistä jne. Tulevaisuutta pyritään tutkimaan enteistä.

Yksi vanha tapa on tinanvalanta. Tinaa (lyijyä) sulatetaan raudalla ja kaadetaan vesisankoon ja syntyneesta kuviosta pyritään päätteleemään mihin suuntaan asiat menevät. Toinen on uudenvuoden yönä peiliin katsominen. Paljon on ollut muitakin tapoja kuten vihdan tai olkien kenkien tms.  heittäminen kattoon ja heitosta on sitten päätelty tulevaisuuden tapahtumat. Vesilasin kuvioista ja kahvinporoista on samoin ennusteltu. Jos väki nousi uutena vuotena virkeänä aikaisin ylös pidettiin sitä hyvänä merkkinä työvuodesta. Eläimille vietiin myös ruokia ym. ja toivotettiin karjaonnea. Trullit kiertelivät taas Hämeessä mm. leikkelemässä toisten karjoja ja vahingoittamassa naapurin karjaonnea.

     Uusivuosi on on ollut tärkeä myös sään ennustamisen kannalta. Siitä on ennustettu tammikuun, sadonkorjuun ja koko vuoden säätä. Kirkas yötaivas tiesi hyvää ohra- ja marjavuotta, Karjalassa myös hyvää sienivuotta, Lounais-Suomessa myös karjavuotta. Aamurusko uutenvuotena ennusti lumista talvea. ”Jos on usva uunnavuonna niin on halla heinäkuussa” – on myös yksi sanonta. Päivänpaiste tietää taas lämmintä kesää.

Nykyajan ihmiselle tärkeintä on vuosiluvun ja verotus- ja tilikauden vaihtuminen. Taikojen tekeminen erilaisten peilien, vihdanheittojen, olkienheittojen, kenkienheittojen , tinojenvalannan ja muiden enteiden avulla oli tavallista. Enteitä etsitiin laittamalla myös  tyynyn alle tavaroita , kuunneltiin sian röhkimisiä, pärepihtien syttymisiä yms. Juomalasien kuviot ja sormukset juomalaisissa ja niiden aiheuttamat kuviot kahvinporojen ohella ovat olleet ennustelujen lähteinä.

    Talon elämästä pääteltiin myös vuoden tapahtumia, kuinka virkeinä noustiin ja milloin, miten nukuttiin, miten saunominen sujui ja miten työkaluja tuolloin pidettiin.

Loppiainen ( Jouluajan loppu ) 6.6

Monet loppiaisen perinteet ovat siirtyneet Nuutin (Knut) päivään. Karjalassa tuolloin enteet olivat pitkälle samat kuin Uutena Vuotena, lähteet ym. olivat tärkeitä taika ja kuuntelupaikkoja.

Säästä todettiin .

” Jos lumisadaetta tulee niin paljon loppiaisena , että hiiren jäljet peittyvät , lumesta ei ole puutetta koko talvena.”

Savupirttien aikana kiukaita lämmitettiin koko joulun valaoisan ajan (6h). Ihmiset toimittavat tuolloin valoisalla askareitaan, kun pirtissä oli savua. Tämän jälkeen päivä piteni ja Loppiaisen aikaan päreitä käytettiin paljon vähemmän ja tupa lämpisi koko valoisaksi ajaksi.

Nuutin (Knut) päivä  7.1 tai 13.1

Vasta vuodesta 1708 lähtien Nuutinpäivä on ollut 13.1 Hilariuksen päivänä. Tätä ennen Knutin päivää vietettiin 7.1 Tanskan kuninkaan Knut Lavardin k. 7.1.1131 mukaan. Knut nimisiä ovat olleet myös Englannin kuningas Knut (Tanskan ja Englannin kuningas) 995-1035. Ruotsin kuningas Knut Erikinpoika k. 1196.Suomalainen  Kaarle (VIII)  Knutinpoika Bonde oli Ruotsi-Suomi-Norja-Tanskan kuninkaana 1467-1470 s. 1409  k. 1470.

Suomi seurasi Nuutinpäivä asiassa Ruotsia 100-vuoden viiveellä. Katolisen ajan pyhimyskalenterissa Knutia kutsuttiin Kanutukseksi. 7.1 päivälle tuli ensin Luccianus sitten August 1809. Katolisen ajan kalentereissa Knutin päivä 7.1 tarkoitti Joulurauhan päättymistä. Jouluna roomalaiset viettivät maanviljelyksen Jumalan Saturnuksen kunniaksi Saturnalia-juhlia. Vuoden pimeimpänä aikana Joulu-Tammikuussa-liikkuminen oli luonnollisesti vaarallisempaa.

Nuutinpäivänä rukit otetaan esille ja valmistaudutaan pitkiin talviajoihin metsissä ja kylillä.

Selkäviikot eli härkäviikot

Loppiaisesta alkavat selkäviikot eli härkäviikot eli reikäleivät. Silloin talven selkänä alkoivat metsätyöt härillä ja hevosilla. Talven selkä keskikohta oli 25.1 eli Paavali.  Metsästä haettiin polttopuita, havuja mm. jalkineiden puhdistukseen ulkoa sisään tultaessa, rakennus- ja muita tarvepuita. Maanteille siirrettiin myös soraa ja hiekkaa 1920- luvulle saakka. Suoviljelyksille ajettiin myös savea. Mateen kutu ja pyynti alkaa sydänkuulla tammikuun lopulla. Itä Suomessa Heikki ( 19.1) heittää , Paavo (25.1) painaa ja Matti (25.2) nostaa maderysät. Talvinuottaa on vedetty tuhansia vuosia Turun saaristossa silakan pyynnissä.

Anton  17.1

Suomessa Antoniuksen päivä 17.1 ei ole koskaan saanut suurta sijaa. Katolisena aikana Virossa jo 1400-luvulta lähtien päivä on vakiintunut. Sekä Mynämäen että Kalannin katolisissa kirkoissa on Antoniuksen kuvia. Antoniuksen veljeskunta on toiminut Suomessakin.

Heikin Päivä  19.1

Heikin päivä on Suomen ensimmäisen katolisen piispan Henrikin muistopäivä. Heikki surmattiin Lallin toimesta 21.1 1156   Köyliön järven jäällä. Vasta 1600-luvulla se siirrettiin 19  päiväksi. Karhu kääntää silloin kylkeään ja kysyy : ” Joko päivä on .” ( Päivä on jo merkittävästi pidentynyt.)

Heikin tai Paavalin sanotaan myöstaittavan talven selän, tai ne ovat talven keskikohtia napoja.  Siitä syystä ”Heikki heinät jakaa.” eli talvi ja karjan rehut on puolessa välissä.

   Sääasioissa Heikki on Paavalin vastakohta. Jos Heikki helpottaa, niin Paavali paukuttaa ja jos Heikki paukkuu niin Paavali helpottaa. Heikki ja Paavali muodostavat näin samanlaisen parin kuin isotammi ( 15.1-31.1) ja pikkutammi (1.2-15.2). Heikin pyryistä mainitaan myös usein.

  Pakkaspäivä Heikkinä ennustaa hyvää hernevuotta, mutta suoja sää taas hyvää viljavuotta. Lumeton maa Heikkinä ennustaa huonoa heinävuotta ja lumen alla oleva pelto ennustaa hyvää heinävuotta.

Paavali  ( Paavo) 25.1

Apostoli Paavalin kääntymyksen muistopäivä.

Paavaliin liittyy talven navan sanontoja , Paavali talven selän taittaa, Paavali parasta talvea, Paavali puoli talvea, kyntteli kevättä. Eläinten sisäruokintakauden katsottiin olevan puolessa, pannaan purtilo poikki, elukan ruoka kahtia ihmisen kolmia.

Säästä mainitaan Paavalin pahat pyryt, kynttilän kylmät säät. Turussa Paavalin pyry ennustaa hyvää silakkasaalista. Jos ei pauku Paavalina on huono vilja- ja heinävuosi. Kun ei pauku Paavalina eikä kylmä kynttelinä, kylmää kynnet kyntäjältä. (Tietää kylmää toukokuuta.) . Jos on pyry Paavalina niin kukkaviljely, rypsi, pellava, sinappi, peruna  ja muut ei menesty. Pieni lumi sade Paavalina tietää kuitenkin hyvää hernevuotta. Lounais-Suomessa koko Paavalina on syöty hernekeittoa. Aurinkoinen Paavali tietää poutakesää ja hyvää vuotta. Kun Paavali on talvennavalla alkaa päivä oll pidempi, sanotaan , päivää Paavalista, kevättä kynttilästä. Vanhaan aikaan Paavalin kulki myös nuutipukkien tapaisia markkinapukkeja.

Kalle    28.1

Sää : Mimmoista ilmaa on Kallen päivänä, niin semmoista ilmaa pitää koko vuoden. Jos aamupäivä on kaunista, niin sitten alkuvuosikin on kaunista ilmaa, jos Kallen ilta on kurjaa säätä niin koko loppuvuosi on huonoa keliä.

Talven-napa ja –selkä

Loppiaista seuraavat viikot on nimetty selkäviikoksi, siitä syytä, että keskitaleven viikot muoodstavat talven keskellä eräälaisen ”harjan”, korkeimman kohdan. Talvenselän yleisin taittumiskohta on Paavali ( 25.1) , mutta kynttilänpäivänäkin 2.2 on sanottu , ”kynttilänä talven selkää”. Hämeessä katkeamispäivä on viety Sipiin saakka 25.2 saakka. A Hirsjärven mukaan nuutinpäivänä 14.1 talven selkä on katkennut. Päivä on merkitty kalenterisuvoihin jo ennen Nuutin päivän siirtoa 14.1. ”Harjan pakkaset pahimmat.” ” Jos harjalla on suvi niin, niin pitkä kevät tulee ja hallavuosi.” Pakkanen tällöin tietää poutakesää, pyry sateista. Hyvää ohravuotta ennustavat pyrylumen muodostamat , riippuvat kiekuraiset räystäät.

     Virossa talvenselkä on katkennut Tonin eli Antoniuksen päivänä 17.1.  Vanha kansa pyrki talven-navan sijoittamaan vuoden kylmimpään aikaan, jolloin tukipisteinä olivat kirkolliset merkkipäivät. Pohjoisempana talven-napa on myös aina varhaisemmin.

   Kansankielessä talvenselkä tarkoittaa myös omaa galaksiamme linnunrataa. Alkutalvi, keskitalvi ja lopputalvi näkyvät tässä vanhan kansan mukaan säineen. Linnunratahan näkyy sumuista ym. johtuen eri aikoihin eri tavalla. Tilastollisesti on osoitettu,että vuoden kylmin vuorokausi  osuu rannikolla n. 7.2 ja sisämaassa 1.2, mutta Keski- ja PohjoisSuomessa tammikuun jälkimmäiselle puoliskolle 20-31 päivä. Paavalin jälkeinen keskiviikko on vanhan kansan mukaan ”puolitalven keskiviikko” . Virossa talvennapaa vastaava päivä on korjusepäev (kokouspäev). 14.1. Talvisydän oli ikivanha kokouspäivä. Siihen littyvät myös Uppsalan Disting talvennavan markkinat.

   Suomessa selkä tarkoitti myös jousen kaarta, selkä meni poikki. Kirkollisena talvenselkänä on pidetty Ad. Neoviuksen mukaan joulun ja ensimmäisen paaston sunnuntain syntymisne välistä aikaa. Se on vaihdellut 1.2-7.3 välisenä aikana, pisimmillään 72 vuorokautta.

Helmikuu

Helmikuun nimi johtuu helmeilevistä hangista, kun kirkkaalla auringonpaisteella valonsäteet osuvat lumiteisiin niiden hohtaessa kuin timantit.

 Puhutaan, että metsä on jäähelmissä jne.

Ensimmäisestä sydän talven suojasta vanha kansa laski 200 päivää rukiin tuleentumiseen. Myös Virossa helmikuun nimi on vastaavanlainen helmekuu. Itäsuomessa on käytetty myös kaimalkuun nimeä. Pikkutammi on isontammen kaima. Helmikuu on vuoden kylmin kuukausi ja pyryinen. Helmikuu helistää (kova pakkanen). Helmikuun helpot päivät (leudot) maaliskuussa maksetaan (pakkasilla). Helmikuun suoja nälän tuoja.  Jos ruukkukasvit lähtevät helmikussa hyvää kasvuun odotetaan varhaista kevättä. Matin (24.2) kuu katin kuu. (Kissat mouruavat.) Aiemmin helmikuussa tehtiin metsätöitä ja kudotaan kalanpyydyksiä.

Riitta   1.2

Tämä päivä on omistettu pyhälle Irlantilaiselle Brigida ( Birgitta) henkilölle eli Riitulle. Vuonna 1907 sen paikalle tuli Heloisa ja vuonna 1950 Riitta. ”Riitalta rikka hankeen.”  ( Aurinko lämiittää hankea ja tuo jo roskat esiin.)

Kynttilänpäivä  2.2

Marian puhdistuspäivä, jolloin vihitään kynttilöitä ja pirskotetaan vihkivettä. Näiden ajateltiin tyynnyttävän tuulet ja myrskyt ja karkottavat kaikki pahuudet ja vahingot.

     Varsinaista kynttilänmessua on vietetty helmikuun 2. päivänä, mutta 1772 vähennettiin juhlapyhiä ja kynttilämessu siirrettiin sunnuntaihin. Roomassa vietettiin helmikuun 13 ensimmäistä päivää onnettomuuden päivinä. Silloin kulki erilaisia kulkueita pitkin kaupunkia. Arvellaan, että paavi Gelasius otti näistä kulkueista kynttilät kynttilänpäivään.

   Mooseksen lain mukaan pojan synnytettyään äiti oli saastainen 7 päivää ja tämän jälkeen hänen oli oltava vielä 33 päivää kotosalla ja hän sai vasta 40. päivän mennä uhraamaan puhdistautumisuhrin. Näin Roomalaiskatoliseen kirkkoon syntyi puhdistautumisjuhla. Kreikkalaiskatolisessa kirkossa kynttilänpäivänä juhlitaa Simeonin ja Jeesuksen kohtaamista, mistä juhlan nimikin siellä ”kohtaus”.

Kynttilämessu syntyi ajatuksesta, että kaikki pahaa karkottavat kynttilät vihitään kynttilänpäivänä.

”Kevättä kynttelistä syystä Uolevista, Laurista, Pärttylistä  29.7, 10.8 , 24.8 )

”Kun ei kylmä kynttilänä eikä pauku Paavalina tulee kylmä kevät.”

”Jos ei kylmä kynttelinä ei pauku Paavalina tulee kylmä kesä.”

”Ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on yhdeksän viikkoa sulaan veteen tai jäiden lähtöön, kymmenen viikkoa kyntöön tai 12 viikkoa ohran kylvöön.”

” Jos Teeri menee kynttilänä soitimelle tulee lämmin kevät.”

Kynttelinä tehdään myös metsä ja puu sekä ompelu ja kudontatöitä.

”siankynttä kynttelinä lapaluuta laskiaisena.” tuolloin usein teurastettiin sika.

Sipi   15.2

Pyhällä Sigfridillä, jota sanotaan ensimmäiseksi Växjön piispaksi ( k. 1045), on Ruotsissa lähes sama asema kuin Henrik –piispalla Suomessa. Skandinaviassa häntä on muistettu yleisemminkin.

    Suomessa kanat ja siat saivat olla osittain ulkona Sipistä alkaen. Lumisade Sipinä tietää runsasta lumentuloa lopputalvena. Suojasää on varhaisen kevään merkki ja ennustaa hyvää kanojen munintaa.

Matti 24.2

Matti tai Talvi-Matti on apostoli Mattiaan kuolinpäivä. Syys-Mattia   21.9 vietettään taas apostoli Matteuksen muistoksi. Molemmat olivat apostoleita. Talvi-Mattia on sanottu myös Varis –Matiksi Varisten vilkastuvan toiminnan johdosta. Talvi-Mattiin on liittynyt monia taikauskoisia kieltoja ja sanotaan myös, että Matti kaivot kuivaa ja Matin toinen silmä vuotaa vettä. Matinpäivän jälkee ei uutta jäätä enää muodostu koskeen tai kaivoon. Samoin sanotaan, että matti kannot katkoo eli lumi alkaa sulaa kannoista samoin Matti avaa tai sulkee ”lumiportit”. Jos Mattina pyryttää lunta tulee vielä paljon tai millainen Matinpäivä sellainen koko kevät. Matin tuiskun sanottiin taas ennustavan hyönteisten runsautta siis lämmintä kesää, jolloin kaikki menestyy. Matinpäivän auringonpaiste ennustaa hyvää ohravuotta. Suojasää Mattina ennustaa aikaista kevättä. Matin ennustetaan määräävän myös Marianpäivän säänkin.

Karkauspäivä   24.2

Mikael Agricola kirjoitti karkauspäivän selityksen :

Kolme C yxi LX  V.

niin monda päiwe wodhes kulu

Kuki vosi kusi hetke kanda

kuin Karkaswoon päiuen anda.

Karkauspäviä on saatu vanhasta sauva-levy ajanalskuapuneuvosta. Karkauspäivänä tikku karkasi levyn reiästä.

Karkauspäivä on yhdistetty kauan vanhoihin piikoihin. Vanhanpiian ikäraja vaihtelee 25-40 vuotta. Milloin vanhapiika avioituu hänen sanotaan palanneen Kyöpelin eteisestä. Kyöpeli on varattu vain kunniallisille ikäneidoille. Karkauspäivän määräsi 24.2 Rooman keisari Caius Caesar. Tästä päivästä tai karkausvuodesta tuli sitten myöhemmin vanhaojen piikojen kosintapäivä, jolloin miehen oli suostuttava kosintaan tai annettava piialle sopiva lahja.

Vaahtokuu

Vaahtokuu perustui aikoinaan ennen karkauspäivää olleeseen ”kevätkuukauteen” , millä korvattiin vuodenaikojen jälkeenjääneisyyttä karkauspäivän puuttuessa. Siihen liittyy vanhoja sanontoja , Varis lensi vaahtokuulla, kevätkuulla keikutteli.

Laskiainen

Laskaiassunnuntai on 7 viikkoa ennen pääsiäistä. Se voi siten olla aikaisintaan 8.2 ja myöhäisintään 7.3. Laskiaissunnuntain jälkeisestä tiistaista, laskiaistiistaista, alkoi kuiutenkin varsinainen paastonaika ja sitä pidettiin virallisena laskaisena. Paastopäiviä oli näin ollen 40, jos sunnuntait jätetään laskusta. Laskiainen on laskeutumista paastoon ja pääsiäisenä päästään pois paastosta. Lankojen kehruut oli saatettava päätökseen laskiasena, koska valoisana aikana kudottiin enemmän kankaita. Laskiaisena syötiin rasvaisia ruokia. Perinpohjainen siivoaminen kuului myös laskaiseen, pikkutytöille tehtiin laskaispalmikoita, illalla lapset menivät laskemaan mäkeä mikä suksilla mikä kelkalla, mikä milläkin. Piemän ajan pellavien, hamppujen ja villojen muokkaaminen langoiksi vaihtui kudontaan. Monet työt ovat myös olleet laskiaisena kiellettyjä. Pakanuuden ajan perintöä laskiaisena kiertelivät trullit ja noidat. Laskiaistiistaita seurasi tuhkakeskiviikko, jolloin toivuttiin edellisen päivän juhlinnasta.

Paaston aika

Mikael Agricolan kalenterissa mainitaan paastopäivät, joista yleisimmin muistissa on laskiaistiistain jälkeinen tuhkakeskiviikko. Myös Lusian päivän 13.12 jälkeinen keskiviikko oli paastopäivä samoin helluntain. Paastonaikana liharuoan syönti oli kiellettyä. Varsinaisena 7 viikon paastona syötiin vain kalaa ja kasviksia. Kasvisten pääosan muodostivat kaskinauriit, joita syötiin tuoreen kalan kanssa. Paastonaikaan liittyi myös monenlaisia kieltoja, hevosilla ei saanut olla kulkusia , ei saanut kehrätä, ei tehdä kirvestöitä ym. Trullit kulkivat koko paaston ajan.

Laskiaisen säästä sanottiin, että millaista ilmaa laskiaisena sellaista koko paastonaikana. Auringonpaiste tuo hyvän vilja- ja hernevuoden.  Lumisateet ovat hyvä enne pellavalle ja metsämarjoille ja viljalle. Jos laskiasena pyryttää tulee myös hyvin kalaa.

Maaliskuu

” Maaliskuu tuo kevään sanoman.”  Sen kuluessa odotetaan maan ainakin vähän paljastuvan.

” Maaliskuu maan avaa huhtikuu lumet huuhtoo.”

” Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta.”

” Jonka helmikuu säästää (lauha helmikuu) sen maaliskuu päästää ( kylmä maaliskuu).”

Kevään joutumista seurataan myös Tapion riihenpuinnista, mikä tunnetaan metsätöiden kaarnatulen nimellä.

Siitä on 7 tai 9 viikkoa suliin vesiin. Jos näkee maaliskuuussa kukan sen sanotaan tietävän katovuotta. Varhaisia kevään merkkejä on varisten saapuminen syrjäisimmillekin seuduille. Lounais-Suomessa nähdään maaliskuussa Leivosia ja se on kissojen ääntelykuukausi. Karjalassa maaliskuu oli mämmikuu. Maaliskussa odotetaan usein pyryjäkin : ” Syrjin suolla hiihtäjä on maaliskuussa.”  Minkä helmikuu säästää (lauhaa)  sen maalis maksaa (pakkasta). Jos Mariankuu syntyy kylmällä pohjoistuulella niin tulee kylmä kevät ja jos maaliskuu syntyy lauhkealla tulee lämmin kevät.

Nuori mies tai nainen sanoo : Tervehdin sinua maaliskuu, pyydän sinua, näytä minulle kuppikumppania, jos minulla olisi onni ja rauha.

Maaliskuun kukka ei ole hyvä, huhtikuun kukka on puolihyvä, toukokuun kukka on hyvä

Maaliskuun kukan sanotaan tietävä katovuotta. Maalisukkosen sanotaan ennustavan toukokuun lumia. Maaliskuussa varikset saapuva syrjäseuduillekin. Suksikoivut kaadettiin maaliskuun viimeisillä viikoilla.

Kevätpäivänseisaus  20-22.3

Reko  (Gregorius) 12.3   ja   Pentti  21.3

Keskiaikana sepitettiin merkkipäivistä muistintueksi latinankielisiä runoja. Mikael Agricola suomensi näitä rukouskirjaansa.

” Pyhä Greus (Reko) ja risti tee, ette yö jä päivä tssan mee” Rekon päivä liittynee myös kurkien kevätmuuttoon. Rekon pakkasten sanotaan ennustavan heinäaikana poutaa, tuiskun pakkasta. Tasauspäivä asetettiin katolisen kirkon piirissä v. 1572 maaliskuun 21. päivään. Kirkas täysikuu tuolloin enteilee kaunista ja yöhalloja. Kaltarpeita, uistimia ja onkia tehdään myös näihin aikoihin.

   Tuolloin on myös Pentin päivä, mitä Pohjanmaalla sanotaan mato-Pentiksi, koska tuolloin arvellaan käärmeiden nousevan koloistaan. Karjaa ei saanut tuolloin laskea ulos. Kevään sään ja luonnon ennusmerkit ovat siityneet läheiseen Marian päivään sekä pääsiäiseen.

Maaliskuun pienempiä merkkipäiviä

Maaliskuun 8 päivä on ollut Filemon päivä eli Matin vanha päivä. ” Kun Vilemo vinkuu (tuulee) niin Otto ( 9.4)  antaa vettä. Joukahan päivä on ollut 13.3 ja sanotaan, että talven viides kova tuuli on ennen Joukaa ja jos silloin on kylmää, on kylmää kaikki taivaan merkit.  Ortodosksisen kirkon marttyyrin Eudokian päivä on 1.3, mikä nykyisin on 13.3. Vienan Karjalassa tämä Joutokei on ensimmäinenn kevätpäivä ja ensimmäisen kevätpraasnikan päivä. 15. maaliskuuta nimitettiin vasta 1600- luvulla pyhän Kristoforoksen ( Riston) päiväksi. Häneen on turvauduttu erityisesti koskea laskettaessa.  Maaliskuun 17. päivä oli Gertrudin eli Kertun päivä, nimi oli jo Lallin emännällä 1100 –luvulla, sanotaa, että jos  Kertun päivää vasten yöllä sataa, eivät juurikasvit sinä vuonna menesty. Pohjanmaalla Kerttu on ollut karjan suojelija. Sieltä näyttää tulleen leppäkerttu –nimityskin. 19.3 on Joosepin päivä. Kirkas Joosepin päivä antaa hedelmällisen vuoden. Joosepin päivään karjalaisten mukaan sattuu myös talven viimeinen pyry.

Marian ilmestyspäivä  25.3

Vuoden varrelta vanha kansa omisti hänelle viisi päivää. Ensimmäinen on kynttilänpäivä 2.2 , toinen on Kevät-Maaria 25.3 , kolmas on Heinä-Maija 2.7 , neljäs Jälki-Maaria eli Marian taivaaseenastumisjuhla, viides on 8.9 Marian syntymäpäivä. Marian ilmestystä on vietetty laajemmin jo vuodesta 400 jJs. Suomessa se mainitaan merkkipäivänä jo 1351.  Vuodesta 1954 lähtien Marian ilmestyspäivä ei enää ollut arkipyhä. Marian päivä on tasan 9 kuukautta ennen Joulua. Vuoden kierrossa marian päivä sattuu lähelle kevätpäiväntasausta, Juhannus kesäpäivänseisauksen aikaan ja Joulu talvipäivänseisauksena.

    Marian päivän säästä on arvioitu lumen sulamista. Jos Maariana lunta katolla niin Vappuna vaolla. Mitä on katolla Maariana on suolla suvena. Mikä Maariana katolla se Erkkinä ( 18.5 ) maassa. Jos Maariana lumi katon reunalla, niin se on Ristinä ( 3.5 ) maassa. Jos ei Matti 24.2 kuori lumesta kantoa, niin Maija 25.3 lakaise kattoa, eikä härkä Vappuna puroista juo.  Turhaan saa huhtikuussa kesää odottaa, jos Maija ei maata näytä. Maijan päivän odotetaan myös haukien kutevan, metsäkanalintujen menevän soitimelle ja kurkien saapuvan. Peräpohjolassa varikset saapuvat etelästä. Marian päivää pidetään myös kevään taitekohtana, ” Mitä ennen Maariaa lämmittää, se tietää sen jälkeen pakkasia. Jos ei ennen Mariaa lumet sula , ei ne sula jälkeenkään. Jos lunta sataa, sataa paljon.” ” Jos Marian päivänä sataa, saat lopettaa reellä ajamisen niin vähiin lumet käyt, jos ei sada on rekilunta vielä kuukaudeksi.”  Etelä-Suomessa odotetaan Marian päiväksi kelirikkoa, ”Maijan päivästä reet orrelle.”  Pohjois-Karjalassa siatkin laitettiin Mariana ulos. Jäät alkavat heiketä, ” Maarian  pistää kuuman kiven lampiin.”  Mitä sää Mariana sitä Yrjöna (Jyrki 25.4). ” Maarian tuuli pysyy koko kevään.”  Kaunis ilma Mariana tietää hyvää vuotta. Etelätuuli ennustaa lohennosua jokiin ja hyvää kalaonnea. Pohjoistuuli Mariana tietää huonoa marjavuotta, linnunsoidinta kalojen kutua, kylmää kevättä ja kesää. Jos Maariana sataa lunta tulee hyvä sieni- ja marjavuosi. Jos Mariana on paljon lunta tulee hyvä viljavuosi. Jos varis saapuu ennen Mariaa tulee kylmä vuosi, samaa ennustavat varhaiset pitkät jääpuikot. Villen (6.4 Pakkasta pidetään pitkänä myös. ” Maarialta kala maalle päin, suviyöstä suuhun päin. Marian valoisuudesta : ” Nosta pihti (Valopäre) Perttulilta, laske maahan Maarialta.”

Pääsiäisjakso

  Pääsiäinen on vanhin kristillisistä juhlista ja kaikkien liikkuvien juhlien lähtökohta, minkä mukaan palmusunnuntai, helatorstai, helluntai ja kolminaisuuden sunnuntait ovat saaneet paikkansa kalenterissa. Pääsiäinen on määritelty ensimmäiseksi kevätpäiväntasauksen ja sen jälkeisen täydenkuun jälkeiseksi sunnuntaiksi. Aika vaihtelee siten maaliskuun 22 päivästä huhtikuun 26 päivään. Lisäksi pääsiäistä vietettäessä noudatetaan 532 vuoden jaksoa. Pääsiäinen on aina 532 vuoden välein samana päivänä.  Samoin  toistuvat  samat viikonpäivät  kuukaudessa joka 28 vuosi. Pääsiäinen kestää 8 päivää.

Palmusunnuntai

   Palmusunnuntai on viikkoa ennen pääsiäistä. Tätä edeltävänä lauantaina Karjalassa lapset virpoivat koristelluilla pajunoksilla mennen naapuritaloihin toivottamaan onnea ja terveyttä ja saivat pienen lahjan. Länsi-Suomessa on tuotu kotiin raidan huhtikuisia kukkia ”pajunkissoja” kotiin maljakkoon. Palmusunnuntain pitäisi olla säältään kaunis, jotta ohra kasvaisi hyvin ja papu menestyisi.

Kiirastorstai

Piinaviikolla (Palmusunnuntaista Pääsiäiseen) on ollut runsaasti nimiä , malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai ja lankalauantai. Kellokeskiviikkuna laitettiin kello lehmän kaulaan ja tiistaina tehtiin sytykkeitä. Piinaviikkoa tuli yleisesti viettää hiljaisesti. Kiirsatorstaina on ajettu pahaa henkeä eli kiiraa pois talosta ja metsään. Takana on ilmeisesti katolisen ajan puhdistusmeno. Kiiras tartkoittaa myös puhdistumista jolloin laskiastiistain jälkeisestä tuhkakeskiviikon ahdistuksesta puhdistaudutaan. Vanha kansa piti suojaista kiirastorstaita hyväån sään enteenä. ”Jos on kiiranyönä kylmää niin on kylmää koko kevä, vasta Helkana hellittää”.

Pitkäperjantai ja lanakalauantai

Pitkäperjantain perinne on , että tällöin ei vierailut edes lähimmissä naapureissa vaan käytiin kirkossa ja istuttiin kotona paastoten ja lukien. Syötiin kalaa, keittoja ja hapantaleipää. Erilaiset taikavälineet sairaiden parantamiseen, karja- ja maanviljelysonnen pienentämiseen ja lisäämiseen sekä kalastukseen olivat pitkään käytössä. Trullien tarkoitus oli riistää onni ja menstys talosta. Taikoja tekevät trullit olivat yleensä vanhempia naisia, ja tarinoissa heidät kuvattiin luudalla lentävinä noitina. Taloissa trulleja peloteltiin ja manattiin monin tavoin. Ruotsinkielessa trull tarkoittaa peikkoa.

Pääsiäisvalkeat

Lankalauantaina pitkäperjantain ja pääsiäisen välissä sytyteltiin usein pääsiäisvalkeita trullien karkottamiseksi. Samamerkitys on ollut Helkavalkeilla ja Juhannuskokoilla.

1.       Pääsiäinen (sunnuntai) ja toinen maanantai

Vanha kertomus on, että aurinko karkeloin pääsiäisaamuna, onhan pääsiäinen kevätpäiväntasauksen aikoihin. Hyvän tulevan sadon enteenä pidetään kirkasta pääsiäisaamua. Toinen sanonta : ” Kun on pirtti pääsiäinen tulee mnahkahelluntai.” Eli kylmänä pääsiäisenä ollaan sisällä ja sitten seuraavana helluntaiana pukeudutaan lämpimästi. Entisaikaa koottiin villilintujen munia keväisin ruoan jatkeeksi ja siitä sanonta . Pääsiäisaamuna lapset ovat koonneet lastuja ja saaneet siitä hyvän linnunpesäonnen. Sanotaan, että pääsiäisenä harakka ja varis tekevät ensimmäiset munansa. Tähän liittynee pääsiäismunaperinne. Toisesta pääsiäispäivästä on sanottu, että millaista ilmaa silloin sellaista helluntaihin saakka. Pääsiäisenä on myös monella tapaa varauduttu kesään. Aiemmin ruskettunutta ihoa ei niin arvostettu ja jos pääsiäisenä nouti vettä purosta ja pesi kasvonsa se esti päivettymisen, nän puhuttiin. Kesällä monet olivat avojaloin koko kesän ja tästä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi oli monenlaisia keinoja , joita pääsiäisenä toteutettiin. Aiemmin henkien uskottiin olevan liikkeellä pääsiäisenä. Ruoan puolesta pääsiäisen on usein ollut niukkaa, koska uutta satoa ei ole vielä saatu kesän kynnyksellä ja pitkä talvi on takana. ”On posketkin niin kuin pääsiäisen pyhät.” Seremoniallisen ruokana on ollut mämmi, lamaspaisti, rieskat, munamaito ym. Nuoret kisailivat iltapuolella mm keinuissa.

    Pääsiäisenä on ollut myös jalkapohjien vahvistamishetki kesää varten. Kesällä köyhempi väki ei käyttänyt kenkiä, vaan kulki avojaloin.  Muinaisessa Roomassa pääsiäinen oli vuoden alkukohta ja monet uudesta vuodesta tutut enteet nykyajalta kuuluivat ennen pääsiäiseen kuten avioliitto- ja lapsionni sekä karja- ja maanviljelysonni. Pääsiäisenä oli myös nuorten kisailuja, ” aatto jouluista jaloin, iltapuoli pääsiäisestä”.

Huhtikuu

Huhtikuu merkitsee kaskeamiseen liittyvää havupuiden kaatamiskukautta. Virossa kask tarkoittaa koivua ja kaski on aiemmin ollutkin laajalti lehtipuuvaltaista, koska koivu kasvaa aukeille peltomaille yleensä helpoimmin, se kuusettuu vasta myöehmmin sukkessiossa. Karjalassa kaskipäiviä olivat Jyrkin ( 23.4) ja kevät Miikkulan ( 6.5) välissä. Terminen kevät alkaa kun vuoroakauden keskilämpö on yli nolla astetta. Tämä saavutetaan Turussa 2.4 ja Tampereella 5.4, Muoniossa 5.5. Huhtikuuhun liittyy sananparsia kuten ” Sataen suvi tuleepi” , ”Kun on kylmä huhtikuu, tulee täysi heinälato”. ” Ei järjetöntkään huhtikuussa kylvä”.  ” Huhtikuun kaurasta ei tule mitään.”  Kevätheinänteko, halonhakkuu ja seinähirsien teko ovat vanhoja huhtikuun taloustöitä.

Aprllipäivä 1.4

Huhtikuu ( englanniksi april) on koko läntisessä maailmassa muodostunut pilanteon päiväksi. Päivälehtien toimituksissa keksitään aprillijuttuja. Suomessa tapa meille ei ole kovin vanha. Tunkiovinkkelin hakeminen on laajalti ylein narraamistapa. Hakijaa on ohjattu naapurista toiseen. Toisekseen on lähetetty ostamaan olemattomia erityisesti apteekkeihin. Suomessa vankinta aprillausaluetta on lounais-Suomi. Suomesta vanhin aprillaustieto on vuodelta 1800.

Suviyöt  12-14.4

14.4   Tiburtinus

Tässä kohdassa almanakassa on ” Suwi päivä” .  Kansa puhuu suwiöistä, niitä oli kolme , Julianuksen, Justinuksen ja Tiburtuksen päivää vasten. Nykyisin almanakassa on samalla paikoilla Julius, Julia, Tellervo, Taito. Vanhan sanonan mukaan, jos näinä öinä on kylmää on kylmää 14.4 jälkeen yhdeksän viikkoa 24.5 saakka. Suoja oli olisi suoja sää eli pohojissuomalaisittain suvi. Tiburtius onkin merkinnyt katolisesta ajasta lähtien kesää ja lienee Pohjois-Italiasta peräisin. Laskettiin Tiburtuksesta 100 päivää rukiin puintiin. Puhutaan myös ”vanhoista suviöistä” , Petrin 24.4, Markun 25.4 ja Yrjön 25.4 päiviä edeltävistä öistä. Kylmä on tällöin pahaenne suoja ennustaa kesäksi hyvää.  Tiburtuksen päivän aikaa Kurki tulee ja västäräkki sen siiven päällä, Varis munii ensimäisen munansa. Lammas- ja karjapaimenet aloittivat puhalluksensa ja ”soittivat suden suut kiinni” .

Yrjön päivä 23.4   ja huutoyöt

Maalaiselämässä karjanhoito hallitsee vuorokausirytmiä ja Yrjön ja Jyrkin päivinä paimenet ovat huutamalla karkoittaneet petoja karjan lähettyviltä. Samalla sytytettiin kokkotulia kotkien ja muiden petolintujen karkoittamiseksi pikkukaritsoiden kimpusta.  Yrjö oli pyhä Yrjö, jota huudettiin apuun hädässä. Georgius, George on saapunut Suomeen varhain Jyrki- nnimisenä. Venäjällä Yrjöä pidettiin myös lähetyssaarnaajana ja pyhimyksenä ja paimenet puhuvat Jegorista tai Igorista. Vanhinta pyhän Yrjön kultti lienee Georgiassa Gruusiassa. Karjalassa sanottiin, että Jyrki kantaa lehmät vaikka selässään, samoin siellä kerättiin Yrjölle uhreja karjaonnen saavuttamiseksi. Keväällä sudet ,karhut ja kotkat olivat poikkeuksellisen nälkäisiä. Lounais-Suomessa vanha kansa sanoi, että susi saa pennut Yrjön päivänä.

    Pyhän Yrjön 200-luvulla eläneen legendarisen lähetyssaarnaajan ja marttyyrin nimi Georgius tarkoittaa maanviljelijää. ” Jos Yrjön päivänä ruis hiukan liikkuu syödään Jaakon päivänä 25.7 uutta ruisleipää. Itä ja Pohjois-Suomessa ahvenella ja hauilla on tuolloin kutuaika ja kalastusaika alkaa. Lämmin Yrjö enteilee hyvää vuotta kylmä huonoa.

Markus  25.4

Vanhoihin lounaissuomalaisiin riimusauvoihin piirrettiin aiemmin peltoauran kuva. Vanha sanonta sanoo, että Markku kantaa auran pellolle ja Vappu antaa käelle äänen tai Valpuri on valmis kukkumaan. Vanhoissa kalenterisauvoissa on Markuksen päivän kohdalla käki. Markus antaa käelle kielen, ohran vihne sen lopettaa. Markun yön tai päivän pakkanen tietää jatkuvaa kylmää. Markun kylmä tarkoittaa 40 päivää kylmää. Jos Markun varpaat palelee niin tulee kylmä kesä. ” Markuksen kylmä vie kolmannen tähkän pellosta, kolmannen kalan verkosta ja kolmannen halon pinosta.”  Markun nimi tulee evankelista Markuksesta, jonka merkkipäivä 25.4 on jo ollut tuhannen vuoden ajan. Joiden kin sananlaskujen mukaan Markkuna kesä on jo ovella. Markku marjat rooraa (vallitsee , råda) .