Petri Paju: Väitoskirjasta / PhD dissertation Paju 2008 kansi

Takaisin PP:n kotisivulle.../ back

 

Tällä sivulla tietoa väitöskirjan virheistä, arviointeja, julkisuutta, hakemisto! // Information on my PhD dissertation: errors, reviews, and the index.
And here's the book again (with English Summary and hyvin lyhyt tiivistelmä).

Erratum

 

väitöskirjaan "Ilmarisen Suomi" ja sen tekijät:

Väitöskirjan sivulla 134 olevassa valokuvassa (kuva 4.) EI OLE Pekka Myrberg. Kopioin tässä harmillisesti tutkimuslähteessä olleen virheen, josta Matti Lehtinen ja Pekka Jauho ystävällisesti huomauttivat.

In my dissertation, the person in the photograph on page 134 (picture 4) is NOT Pekka Myrberg. Unfortunately my source was wrong about that.

Lisäksi korjaus ja lisäys hakemistoon:

Korjaus / In the INDEX, this page number should be:

Sihvola, Juha  489

Uusia hakemistoon / New items to INDEX:

Husqvarna  349
Kaiser-Wilhelm-Gesellschaft  178, 262
Keksintösäätiö  95
Valmet  68, 427, 477
Ylioppilaslehti  81, 126, 128


Here's the
whole index / koko hakemisto täällä.


Arvioita


Agricola -palvelussa julkaistu arvio kirjasta, arvioijana FT Sari Tuuva-Hongisto.

Arkhimedes -lehdessä 6/2008 julkaistiin dos. Matti Lehtisen arvio "Takoiko Matematiikkakonekomitea Sampoa?"

Vastineeni: Paju, Petri: ”Selvennystä teknologisen sammon rakentamiseen.” Arkhimedes 1/2009, 6–7.

Tieteessä tapahtuu -lehdessä 1/2009 (s. 52-54) ilmestyi prof. Karl-Erik Michelsenin kirja-arvio "Insinöörit suomalaista identiteettiä rakentamassa."

Julkaisemani vastine: ”Insinööreistä ja tiedemiehistä kansallisina vaikuttajina.” Tieteessä tapahtuu 3/2009, 51–53.

**

Suojapaperin takakansiteksti:

”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät tarjoaa uutta tietoa ja historiallisen näkökulman huipputeknologisen Suomen rakentamisesta sodanjälkeisenä aikana. Kirja kertoo ESKO-tietokoneen ja sen tekijöiden monipuolisesta toiminnasta sekä kohtalosta 1950-luvulla. ESKOa rakennuttanut Matematiikkakonekomitea suunnitteli laitteesta Suomen ensimmäistä tietokonetta, mutta kirjassa esitetyn tulkinnan mukaan komitealla oli myös laajempia, kansallisia ihanteita ja tavoitteita, kuten kansallisen keskuslaskutoimiston perustaminen. Varhaisia tietokoneita kutsuttiin niiden käyttöä kuvaavasti matematiikkakoneiksi.

Kirja on ensimmäinen perusteellinen esitys ja samalla ensimmäinen tutkimus ESKOsta ja sen tekijöiden hankkeesta 1950-luvulla. Matematiikkakonekomitean johdossa toimivat aikansa huipputiedemiehet Rolf Nevanlinna ja Erkki Laurila. Kirjassa tarkastellaan sitä, miten ESKOn tekijät yhdistivät tekniikan ja kansalliset perustelut sekä rakensivat uudenlaista, teknisesti taitavaa ”Ilmarisen Suomea” yhdessä ja kilvan muiden tahojen kanssa – tuottivat teknologiasta suomalaisille kansallista projektia.

Tutkimuksen mukaan kotimainen komitea sai paljon aikaan ja tuotti vielä merkittävämpiä seurauksia. Näin siitä huolimatta, että ESKO valmistui pahasti myöhässä, vuonna 1960. Komitea myötävaikutti niin IBM:n menestykseen Suomessa, valtiojohtoisen tiedepolitiikan alkuun kuin Nokian edeltäjän Kaapelitehtaan elektroniikkaosaamisen syntyyn.


**

Väitöstilaisuuteni pidettiin lauantaina 24.5.2008 Turun yliopiston Tauno Nurmela-salissa kello 12.

Kirjan otsikoksi tuli "Ilmarisen Suomi" ja sen tekijät. Matematiikkakonekomitea ja  tietokoneen rakentaminen kansallisena kysymyksenä 1950-luvulla. Vastaväittäjänä toimi prof. Raimo Lovio (Helsingin kauppakorkeakoulu)

Väitöstilaisuus järjestettiin Tauno Nurmela -salissa yliopistonmäellä. Kustoksena oli professori Hannu Salmi.

Väitöskirja tarjoaa uutta tietoa ja historiallisen tulkinnan huipputeknologisen Suomen rakentamisesta sodanjälkeisenä aikana. Tutkija osoittaa ESKOn tekijöitä tarkastelemalla, miten suomalaiskansallista rakennustyötä on toisen maailmansodan jälkeen tehty tieteen ja tekniikan hyväksi – ja avulla. Varsinkin myöhempi akateemikko Erkki Laurila (1913–1998) perusteli (1954) tarvetta muuttaa kirjallisuuden ja kansallisten tieteiden voimin kehitetty ”Väinämöisen Suomi” myös ”Ilmarisen Suomeksi”, teknisesti itsenäisemmäksi ja itsevarmaksi maaksi.

Kirja ilmestyi Turun yliopiston julkaisusarjassa. KIRJAA ON SAATAVANA OSOITTEISTA: (Lisäksi kirjaa voi tavanomaiseen tapaan tilata kirjakauppojen kautta (myös verkosta, esim. Kansallinen kirjakauppa eli Info, Bookplus ym).

TILAUKSET JOKO suoraan tekijältä (ks. alla) TAI

Sirpa Kelosto, tilaukset
k&h-kustannus
Kulttuurihistoria
Kaivokatu 12 (3. krs)
20014 Turun yliopisto
Puh: (02) 333 5219
E-mail: sirkel(ät)utu.fi

Kirjasta on saatavilla sähköinen versio Turun yliopiston kirjaston osoitteessa: https://oa.doria.fi/handle/10024/37737


Tilaukset, arvostelukappaleet ja lisätiedot: 

Petri Paju
os. Kulttuurihistoria
20014 Turun yliopisto
Puh. (02) 333 6294
Sähköposti: etunimi.sukunimi@utu.fi

**


Uutisointia:

Väitöstiedote: Suomen ensimmäisen ESKO-tietokoneen tekijät muokkasivat kansakuntaa.

Ja sen pohjalta tehtyjä uutisia, mm. IT-viikko ja Digitoday -verkkolehdissä.

Väitöshaastatteluni "Teknologista kansakuntaa rakentamassa" Ennen ja nyt -lehdessä 2/2008 toteutti Hanne Ruotsala.

Omia artikkeleitani tutkimuksesta kannattaa katsoa julkaisut -sivultani. Sieltä löytyy muun muassa: Paju, Petri: ”ESKOlla tehtiin tiedepolitiikkaa ja tekniikasta kansallista projektia.” Tieteessä tapahtuu 8/2008, 27–31. (Tulossa saataville myös lehden verkkosivuille.)

Julkaisut-sivulta löytyy myös tuore englanninkielinen artikkelini IEEE Annals of the history of computing -lehden World of computing -teemanumeroon 4/2008.