KTKS017 FENOMENOGRAFIA TUTKIMUSMENETELMÄNÄ 3 op

2013 syksy

Jyväskylän yliopisto

 

Luennot (10 t) + demot (9t), dos. Rauno Huttunen

 

Luennot:

H 306 pe 27.9.2013 10:15-11:45  ( viime vuoden I luento)
F 105 pe 4.10.2013 10:15-11:45  (viime vuoden II luento)
H 306 pe 18.10.2013 10:15-11:45 (viime vuoden III luento)
H 306 pe 25.10.2013 09:15-10:45 (viime vuoden IV luento)
F 105 pe 15.11.2013 10:15-11:45 (viime vuoden V luento)

- viimeiselle luentokerralle tulee Leena Paakkari kertomaan fenomenografisen tutkimuksen käytännöstä kv-artikkeliinsa perustuen. Artikkeli on  L. Paakkari et al.: Critical aspects of student teachers’ conceptions of learning, Learning and Instruction 21 (2011). Olisi hyvä lukea tämä artikkeli enen viimeistä kertaa. Artikkeli löytyy KOPASTA.

 

DEMOT:

H 306 pe 18.10.2013 12:15-13:00
H 306 pe 25.10.2013 11:00-15:00
D 306 pe 29.11.2013 10:00-15:00

 

 

KURSSIN SUORITTAMINEN:

 

Kurssista ei järjestetä tenttiä, vaan suoritus tapahtuu osallistumalla luennoille ja demoille sekä tekemällä demoissa annetut tehtävät. Ensimmäisessä demo-tapaamisessa harjoitellaan kuvauksen kategorioiden modostamista merkitysyksiköistä (merkityksellisitä lauseista) annetun tekstin pohjalta.Tälle kerralle ei tarvitse tehdä mitään etukäteen. Toiselle demokerralle jokainen esittelee noin 5 minuutin ajan jotain fenomenografista tutkimusta (tieteellinen artikkeli tai väitöskirjan kappale; ei gradu tai vastaava opinnäyte) ja siinä esitettyä tulosavaruutta. Tulosavaruus esitetään kalvolla tai powerpointilla. Kolmannella demokerralla esitetään oma minitutkimus, johon on haastateltu 3-5 ihmistä noin 15 minuutin verran (aineiston voi kerätä tekstipohjaisena netistä tai sanomalehtikirjoittelusta, jos sellainen aineistonkeruu sopii paremmin). Haastattelujen teema valitaan itse eikä sen tässä harjoituksessa tarvitse liittyä kasvatukseen. Voi haastatella tuttuja ja kavereitaan vaikka facebookin kautta - ei kuitenkaan saman kurssin osallistujia. Kannattaa valita sellainen teema, josta ihmiset puhuvat mielellään ja josta mielipiteet hajoavat. Älä valitse liian arkoja poliittisia tai uskonnollisia teemoja, jos haastattelet tuntemattomia. Haastattelut voi tehdä heti aluksi, vaikka ei olisi saanut tarvittavia tietoja tulosavaruuden tekemiseen.

 

Nämä haastattelut puhtaaksi kirjoitetaan (tai sähköisessä muodossa olevat tekstit kootaan yhdeksi tiedostoksi) ja suoritetaan aineistonanalyysi eli tehdään löydetyistä merkityksellisistä lauseista kuvauksen kategorioita ja niiden pohjalta graafinen tulosavaruus. Kurssi suoritetaan puhtaaksikirjoittamalla demokertojen 2 ja 3 esitykset ja lisäämällä muutaman sivun mittainen teoriaosuus perustuen luentoon. Kirjoitelman laajuus on noin 9-15 sivua (puolellatoista rivivälillä ja 12 pt:n fontilla; kahden hengen ryhmätyön laajuus n. 15-20 s. ja kolmen hengen n. 21-25). Palauta kirjoitelma luennoitsijalle joko mailin (rauno.huttunen[a]utu.fi) liitetiedostona tai printattuna yksikön toimistosihteerille Sari Virtaselle.

 

 

Materiaalia powerpoint-muodossa:

 

- esimerkkejä tulosavaruuksista ja kuvauksen kategorioista
- Mitä on filosofia ja mitä on kasvatusfilosofia
- Tieteenteoriat ja laajempi versio samasta esityksestä
- Filosofinen antropologia
- Fenomenografisen analyysi vaiheet Anneli Niikon mukaan
- Fenomenografisen tutkimuksen vaiheet
- Fenomenologian lyhyt oppimäärä
- Kasvatustieteellisen tutkimuksen vaiheet 1970 mainstream tutkimuksessa

- Viisi validitaatio periaatetta
-
Donald Davisonin suopeuden periaate
-
Laadullisen tutkimuksen filosofia
-
Haastattelu laadullisessa tutkimuksessa
- Laadullisen tutkimuksen luotettavuus
- Mitä on fenomenografia

 

Nettiartikkeleita kirjoitelman teoriaosuutta varten (Otan arvostelussa positiivisesti huomioon, jos kirjoitelmassa on viittaus ainakin yhteen alla mainittuun artikkeliin):

 

- Ference Marton: Phenomenography - Describing Conceptions of the World around Us, Instructional Science 10 (1981), [nelliportaali/e-lehdet]

- Lennart Svensson: Theoretical Foundations of Phenomenography, Higher Education Research & Development, vol. 16, no. 2, 1997 [nelliportaali/e-lehdet]

- Biörn Hasselgren & Dennis Beach: Phenomenography - A "good-for-nothing brother" of phenomenology? or: Phenomenography is what, Higher Education Research & Development, vol 16, no. 2, 1997 [nelliportaali/e-lehdet]

- Roger Säljö: Talk as Data and Practice — A Critical Look at Phenomenographic Inquiry and the Appeal to Experience, Higher Education Research & Development, vol. 16, no. 2, 1997 [nelliportaali/e-lehdet]

- Bo Dahl: Enriching the Theoretical Horizons of Phenomenography, Variation Theory and Learning Studies, Scandinavian Journal of Educational Research vol. 51, no. 4, 2007 [nelliportaali/e-lehdet]

- Peter Ashworth & Ursula Lucas: What is the ’World’ of Phenomenography, Scandinavian Journal of Educational Research vol. 42, no. 4, 1998 [nelliportaali/e-lehdet]

- Elizabeth Hazel et al.: Exploring Gender and Phenomenography, Higher Education Research & Development, vol. 16, no. 2, 1997 [nelliportaali/e-lehdet] 

- Ming Fai Pang: Two Faces of Variation — On Continuity in the Phenomenographic Movement, Scandinavian Journal of Educational Research vol. 47, no. 2, 2003 [nelliportaali/e-lehdet]  

- John Richardson: The Concept and Methods of Phenomenographic Research, Review of Educational Research, vol. 69, no. 1, 1999 

- Jörgen Sandberg: Are Phenomenographic Results Reliable?, Higher Education Research & Development, vol. 16, no. 2, 1997 [nelliportaali/e-lehdet]

- Gerelse Åkerlind: Variation and Commonality in Phenomenographic Research Methods, Higher Education Research & Development, vol. 31, no. 1, 2012 [nelliportaali/e-lehdet] 

- Chris Cope: Ensuring Validity and Reliability in Phenomenographic Research Using the Analytical Framework of Structure Awareness, Qualitative Research Journal, vol. 4, no. 2, 2004     

- Leena Kakkori & Rauno Huttunen: Fenomenologia, hermeneutiikka ja fenomenografinen tutkimus

                                                                                                                                                                                                                       

 

Ei suoraan fenomenografiaan liittyviä artikkeleita:

 

- Huttunen: Gadamer-Habermas -debatti
- Backman & Himanka:
Fenomenologia
- Heikkinen, Huttunen & Syrjälä:
Action research as narrative: five principles for validation, Educational Action Research 1/2007; ja lehti tilasi artikkelille jatko-osan, jossa vastataan kritiikkiin:Action research and narrative inquiry: five principles for validation revisited   [nelliportaali/e-lehdet]
- Steinar Kvale: The Social Construction of Validity [google books], teoksessa Denzin & Lincoln (toim.) The Qualitative Inquity Reader
- Norman K. Denzin: The reflexive interview and a performative social science, Qualitative Research 2001 1: 23, doi: 10.1177/146879410100100102
- Norman K. Denzin, Yvonna S. Lincoln & Michale D. Giardina: Disciplining qualitative research,
International Journal of Qualitative Studies in Education, vol. 19, no. 6, 2006

  

Fenomenografisen kirjallisuuden valikoitu bibliografia vuoteen 1997 saakka:

 

- Christine Bruce et al.: An Annoted Bibliography of Phenomenographic Research — Selected Publication to 1997

FENOMENOGRAFIAN MÄÄRITELMIÄ

Fenomenografia on empiirinen tutkimus niistä rajoitetuista määristä laadullisesti erilaisia tapoja, joilla erilaiset ilmiöt ja aspektit ympärillämme olevasta maailmasta koetaan, käsitteellistetään, ymmärretään, havaitaan ja tajutaan. Nämä erilaiset kokemiset, ymmär-tämiset ja niin edespäin karakterisoidaan niin sanotuilla kuvauksen kategorioilla. Kuva-uksen kategoriat liittyvät toisiinsa loogisesti ja ne ovat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa annettujen kriteereiden suhteen mukaisesti. Tällaista järjestäytynyttä ryhmää kuvauksen kategorioita kutsutaan kyseessä olevan käsitteellisen ilmiön vastausavaruudeksi (outcome space)."
Ference Marton, Phenomenography. Teoksessa T Husén &T. Neville (toim.) The International Encyclopedia of Education, Second edition, Pergamon 1994

The unit of phenomenographic research is a way of experiencing something… and the object of the research is the variation in ways of experiencing phenomena. At the root of phenomenography lies an interest in describing the phenomena in the world as others see them, and in revealing and describing the variation therein, especially in an educational context: 'the anatomy of awareness as seen from an educational point of view'. This im-plies an interest in the variation and change in capabilities for experiencing in the world, or rather in capabilities for experiencing particular phenomena in the world in certain ways. These capabilities can, as a rule, be hierarchically ordered. Some capabilities can, from a point of view adopted in each case, be seen as more advanced, more complex, or more powerful than other capabilities… Phenomenography is not a method in itself, although there are methodical elements associated with it, nor is it a theory of experience, although there are theoretical elements to be derived from it."
Marton & Booth, Learning and Awareness, s. 111

- The term phenomenography was first used by Ference Marton in 1981. It was used to refer to research already carried out and also to refer to a suggested research programme. What was taken to be common to the research carried out and the programme suggested was the aim to describe people's conceptions. In the programme suggested, descriptions of conceptions were made the aim, and the term phenomenography was used to refer to this aim realised in practical research. The programme went further in suggesting the comparison and systematization of descriptions of conceptions from different investiga-tions on the basis of what is conceptualised and independent of the character of the investigations in other respects (for instance if it is a study on the historical development of ideas or it is a study on student learning). This programmatic meaning given to phenomenography I will call phenomenography as a research programme. It focuses on the aim of research in terms of what objects should be investigated and how they form a field of research and a field of knowledge.… Thus the focus on conceptions is fundamen-tal to the delimitation of the objects and the methods in these investigations, although their aims are not confined to describing conceptions. I have called this use of descriptions of conceptions to study various phenomena, phenomenography as a research tool… In the case of the research tool the phenomenographic orientation represents a tool in studying other phenomena like learning or intercultural understanding. In the case of the programme it is the orientation that forms the basis for further aims of comparison and systematisation .
Roger Säljö, Higher Education Research & Development, Vol. 16, No. 2, 1997

- There are certain criteria for the quality of a set of descriptive categories, that can be seen as methodologically grounded or grounded in the anatomy of awareness as expounded earlier:
The first criterion that can be stated is that the individual categories should each stand in clear relation to the phenomenon of the investigation so that each category tells us something distinct about a particular way of experiencing the phenomenon.
The second is that the categories have to stand in a logical relationship with one another, a relationship that is frequently hierarchical.
Finally, the third criterion is that the system should be parsimonious (kitsas?), which is to say that as few categories should be explicated as is feasible and reasonable, for capturing the critical variation in the data.

Marton & Booth, Learning and Awareness, s. 125