Linuxin käyttöön löytyy valtavasti ohjeita, kunhan tietää mistä niitä voi etsiä. Mitään kaikenkattavaa ohjesivustoa ei ole olemassa, kuten ei myöskään kaikenkattavia ohjekirjoja. Monia hyvin laajoja oppaita yms. on olemassa, mutta vähänkin kinkkisemmissä ongelmatilanteissa on hyvä tietää mistä kaikkialta apua on tarvittaessa saatavilla.
Internet on pullollaan Linuxiin keskittyviä sivustoja, joilla on usein omat Linuxiin keskittyvät fooruminsa. Näiltä kannattaa etsiä vastausta yleistasoisissa pulmissa. Alla muutamia erityisen hyödyllisiä sivustoja:
The Linux Documentation Project
Linuxquestions -keskustelufoorumit
Lisäksi jokaisella Linux-jakelulla on omat Internet-sivustonsa. On suositeltavaa lukea aivan ensimmäisenä oman jakelunsa käyttöopas ("User's guide") läpi, jottei mene turhaan kyselemään esimerkiksi keskustelufoorumeilla asioita, joihin löytyy vastaus kymmenessä minuutissa oman jakelun käyttöoppaasta.
Jakeluiden sivustoilta löytyy monenlaista materiaalia, mm. wikejä, opaskirjoja, howto-tyyppisiä ohjeita, postituslistoja, foorumeita yms. Yleensä niiltä löytyy myös runsaasti linkkejä ulkopuolisiin ohjesivustoihin.
Monilla Linuxiin keskittyvillä sivustoilla on omat keskustelufooruminsa. Yllämainittu Linuxquestions -keskustelufoorumi on yksi suurimmista. Toinen suuri Linuxiin keskittyvä keskustelufoorumi on Linuxforums-sivusto. Suuret keskustelufoorumit on yleensä pilkottu aihealueiden mukaisesti pienempiin osiin. Myös joidenkin laajojen ohjelmien kotisivuilla on omat keskustelufooruminsa, joilla keskitytään tietenkin ko. ohjelman käyttöön.
Jos sinulle tulee ongelma ja haluat siihen apua, on hyvien tapojen mukaista ensin yrittää selvittää vian syy itse esimerkiksi tässä luvussa mainituilla keinoilla. Jos kunnon vääntämiselläkään ei tule valmista, voi huoletta laittaa viestin keskustelufoorumille.
Kysymystä laadittaessa on erityisen tärkeää ilmaista ongelma selkeästi ja kertoa tarkalleen mitä on jo tehnyt. Lisäksi on syytä pitää huoli, että kysymys menee oikealle alueella; selvä verkko-ongelma ei kuulu osastolle "Kannettavat tietokoneet", vaikka verkko-ongelma olisikin kannettavassa tietokoneessa.
Huonoin mahdollinen kysymys - joita valitettavasti näkee turhan paljon - on tyyppiä "Koneeni ei yhdistä langattomaan verkkoon!!! A P U A !!! AUTTAKAA!!!". Tällainen kysymys on paitsi epäkohtelias (asiaa ei ole tutkittu yhtään itse) myös mahdoton vastata; kukaan ei osaa antaa oikeaa vastausta näin epämääräisten tietojen perusteella.
Laadi siis kysymys huolellisesti ja valmistaudu vastaamaan täsmentäviin vastakysymyksiin. Kun kysymyksestä näkyy selvästi, että olet nähnyt ongelman ratkaisemiseksi jo vaivaa, saat lähes varmasti vastauksia.
Linuxiin keskittyviä keskusteluryhmiä on tarjolla runsaasti, ja niitä voi käyttää useimmilla sähköpostiohjelmilla. Yleisien Linuxiin liittyvien keskusteluryhmien lisäksi on pienempiin aihealueisiin keskittyviä keskusteluryhmiä. Viestien lähettämisessä keskusteluryhmiin on syytä noudattaa samaa käytäntöä kuin foorumeille lähettämisessä (kts. yllä).
Mikäli olet pelkästään hakemassa tietoa, kannattaa kokeilla Googlen keskusteluryhmähakua ("Google Groups"). Se on hyvä lisä perinteisen "googlaamisen" lisänä, sillä keskusteluryhmistä löytyy paljon sellaista tietoa, jota ei tavallisella www-haulla löydy. Sen kautta pääsee myös helposti tutkimaan mitä Linuxiin liittyviä keskusteluryhmiä on olemassa.
Postituslistat ovat eräänlaisia suljettuja keskusteluryhmiä ja ne liittyvät usein esimerkiksi johonkin tiettyyn ohjelmistoon. Niille tulevat viestit (ja vastaukset) lähetetään sähköpostitse kaikille listan jäsenille. Näinollen listoille on liityttävä, jotta vastauksia (omiin kysymyksiinsä) pääsee lukemaan. Useilla postituslistoilla vanhat viestit arkistoidaan ja niitä pääsee vapaasti lukemaan Internet-selaimella ilman listalle liittymistä.
Postituslistat ovat oiva apu silloin, kun ongelma liittyy esimerkiksi tiettyyn ohjelmaan, eikä apua löydy mistään yleisemmästä lähteestä. Postituslistojen viestejä lukevat useimmiten hyvin kyseisestä aiheesta perillä olevat tahot, kuten ohjelman tekijät itse.
Viestien lähettämisessä postituslistoille kannattaa ehdottomasti noudattaa samaa menettelyä kuin viestien lähettämisessä keskustelufoorumeille ja keskusteluryhmiin (kts. yllä).
Monilla Linux-jakeluilla ja ohjelmilla on omat IRC-kanavansa, joilta löytyy reaaliaikaista apua ongelmia kohdattaessa. Jos paikalla sattuu olemaan asiantuntevaa väkeä, voi vastauksen ongelmaansa saada hyvinkin nopeasti.
Kysymisessä kannattaa noudattaa samaa menettelyä kuin kysyttäessä apua keskustelufoorumeilta yms. Erona on tietenkin se, että IRC:ssä vastakysymysten teko on nopeaa, joten epäselviä ja puuttuvia kohtia on helppo selventää keskustelun myötä.
Perinteistäkin dokumentaatiota löytyy Linux-maailmasta suuria määriä. Parhaiten siihen pääsee käsiksi menemällä osoitteeseen http://www.tldp.org, josta löytyvät kaikki tärkeimmät Linuxille tehdyt laajat opaskirjat lukuunottamatta jakeluiden omia opaskirjoja. Sieltä löytyy lisäksi paljon HOWTO-tyyppisiä ohjeita ("miten teen jotakin"), joita voi käyttää eräänlaisena täsmälääkkeenä tarkasti rajattuihin ongelmiin.
Linux-jakeluilla ja laajoilla ohjelmilla on lähes poikkeuksetta omat opaskirjansa, jotka löytyvät tavallisesti niiden omilta Internet-sivuilta. Niihin kannattaa tutustua jo ennenkuin hankkiutuu vaikeuksiin. Erityisesti ohjelmien käyttöön liittyvissä ongelmissa on ehdottomasti syytä tarkistaa löytyykö siihen ratkaisu ohjelman käyttöoppaasta.
Jos olet vasta aloittelemassa Linuxin käyttöä, kannattaa harkita myös painetun Linuxin käyttöoppaan ostamista. Painetut kirjat ovat yleensä eheämpiä kokonaisuuksia kuin sekalaiset Internetistä löytyvät oppaat, joten niiden käyttö on aloittelijalle mukavampaa. Kirja antaa hyvän pohjan Linuxin opettelulle. Lisätietoa voi tarvittaessa hakea Internetistä löytyvistä ohjeista.
Useimmissa laajoissa ohjelmistoissa (OpenOffice, Gimp, Gnome yms.) on sisäiset ohjekirjat, jotka löytyvät yleensä ylävalikosta oikealta kohdasta "Ohje" tai "Help". Näiden puoleen kannattaa kääntyä yleensä ensimmäisenä, jos mahdollista.
Mikäli saat viestin "Help file not found" tai vastaavaa, voidaan ohjetiedosto yleensä asentaa erikseen järjestelmän asennustyökaluilla. Luultavasti ohjetiedostot ovat vain jääneet asentamatta.
Helpoin tapa saada pikaa-apua komentojen ja ohjelmien käyttöön on kokeilla man-sivuja (Manual pages). Debianissa lähes jokaisella ohjelmalla ja komennolla on oma man-sivunsa.
Man-sivut soveltuvat etenkin komentoriviohjelmien valitsimien ja parametrien tutkimiseen. Myös graafisista ohjelmista on Debianissa yleensä lyhyehköt yleiskuvaukset, joten aloittelijankin kannattaa niitä kokeilla.
Man-sivuille pääset kirjoittamalla terminaaliin "man ohjelman_nimi", esimerkiksi siis:
man firefox
Man-sivulla liikutaan ylös ja alas nuolilla ja PgUp/PgDown -näppäimillä. Man-sivun voi sulkea painamalla "q" eli "quit".
Info-sivut vastaavat man-sivuja, mutta ovat hypertekstiä. Nekin käynnistetään terminaalista, aivan samalla tavoin kuin man-sivut. Kannattaa käyttää komentoa
pinfo komennon_nimi
mikäli mahdollista. Ohjelman voi ainakin Debianissa asentaa suoraan Debianin pakettivarastoista. Info-sivujen peruslukija, "info", on huomattavasti vähemmän intuitiivinen kuin "pinfo". Pinfon käyttöliittymä on kopiotu "lynx" -selaimesta, ja onkin varsin helppokäyttöinen. Lisätietoa saa esimerkiksi kirjoittamalla
pinfo pinfo
Pinfolla info-sivuja selataan kuten man-sivujakin, mutta lisäksi käytetään näppäimiä "nuoli oikealle" ja "nuoli vasemmalle".
Hakemistoista "/usr/share/doc/ohjelmannimi" löytyy ohjelman mukana tulleita sekalaisia dokumentteja. Esimerkiksi Mozilla Firefoxin mukana tulleet sekalaiset aputiedostot löytyvät hakemistosta "/usr/share/doc/mozilla-firefox". Varsinaisia käyttöohjeita ei kannata näistä hakemistoista lähteä hakemaan.