Peruskomennot

Oikeiden komentojen löytäminen

• apropos tekstiä

  Etsii komennon kuvauksesta tekstinpätkää. Hyödyllinen jos tiedät mitä pitäisi tehdä, muttet tiedä millä ohjelmalla. Esimerkiksi

  samuli@localhost:~$ apropos package
  apt (8)              - Advanced Package Tool
  apt-cache (8)        - APT package handling utility - cache manipulator
  apt-extracttemplates (1) - Utility to extract DebConf config and templates from
  Debian packages
  apt-get (8)          - APT package handling utility - command-line interface
  apt-sortpkgs (1)     - Utility to sort package index files
  aptitude (8)         - high-level interface to the package manager
  dpkg (8)             - a medium-level package manager for Debian
  dpkg-deb (1)         - Debian package archive (.deb) manipulation tool
  dpkg-divert (8)      - override a package's version of a file
  dpkg-preconfigure (8) - let packages ask questions prior to their installation
  dpkg-reconfigure (8) - reconfigure an already installed package
  dpkg-split (8)       - Debian package archive split/join tool
  dselect (8)          - Debian package management frontend
  mdoc (7)             - quick reference guide for the -mdoc macro package
  sources.list (5)     - Package resource list for APT
  samuli@localhost:~$
  

• whatis komento

  Kertoo lyhyesti mistä komennossa on kysymys, esimerkiksi

  samuli@localhost:~$ whatis ifconfig
  ifconfig (8)         - configure a network interface
  samuli@localhost:~$
  

• man komento

  Avaa komennon man-sivun, engl. manual

• info komento

  Avaa komennon info-sivun

• pinfo komento

  Avaa komennon info-sivun pinfo-ohjelmaan

Liikkuminen tiedostojärjestelmässä

• pwd

  Näytä nykyinen hakemisto engl. print working directory.

  samuli@localhost:~$ pwd
  /home/samuli
  samuli@localhost:~$
  

• cd hakemisto

  Siirry hakemistoon, engl. change directory

  samuli@localhost:~$ pwd
  /home/samuli
  samuli@localhost:~$ cd /tmp
  samuli@localhost:/tmp$ pwd
  /tmp
  samuli@localhost:/tmp$
  

• ls

  Näytä hakemiston tiedostot, engl. list. Käyttämällä valitsinta "-a" näytetään paitsi tavalliset tiedostot ja hakemistot, myös piilotiedostot -ja hakemistot. Niissä nimen edessä on ".", eivätkä ne näy tavallisessa hakemistolistauksessa. Esimerkiksi käyttäjäkohtaiset ohjelmien asetukset ovat yleensä piilohakemistoissa ja tiedostoissa. Toinen tärkeä valitsin on "-l". Sitä käyttämällä nähdään tiedostojen ominaisuudet, kuten alla olevasta esimerkistä näkyy:

  samuli@localhost:~$ ls -l /usr/local/bin
  total 14060
  lrwxrwxrwx  1 root staff      32 Oct 27 15:02 acroread -> /usr/local/Acrobat7/bin/acroread
  -rwsr-xr-x  1 root staff   48968 Dec  3 11:41 fusermount
  lrwxrwxrwx  1 root staff       7 Oct  9 20:56 gmplayer -> mplayer
  -rwxr-xr-x  1 root staff 5816828 Oct  9 20:56 mencoder
  -rwxr-xr-x  1 root staff 6359836 Oct  9 20:56 mplayer
  -rwxr-x---  1 root staff  140874 Oct 16 11:56 rkhunter
  -rwxr-xr-x  1 root staff 1986753 Dec 19 18:35 sdlquake
  samuli@localhost:~$
  	

• dir

  Näytä hakemiston tiedostot engl. directory. Vastaa jotakuinkin ls -komentoa.

Tiedostojen käsittely

• cp lähde kohde

  Kopioi lähdetiedoston kohteeseen.

  samuli@localhost:/tmp/new$ ls -l
  total 4
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 9 Dec 26 15:37 teksti.txt
  samuli@localhost:/tmp/new$ cp teksti.txt teksti.bak
  samuli@localhost:/tmp/new$ ls -l
  total 8
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 9 Dec 26 15:39 teksti.bak
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 9 Dec 26 15:37 teksti.txt
  samuli@localhost:/tmp/new$
  

• mv lähde kohde

  Siirtää lähteen kohteeseen, engl. move. Käytetään myös tiedostojen uudelleennimeämiseen.

  samuli@localhost:/tmp/new$ ls -l
  total 4
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 9 Dec 26 15:39 teksti.txt
  samuli@localhost:/tmp/new$ mv teksti.txt teksti.bak
  samuli@localhost:/tmp/new$ ls -l
  total 4
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 9 Dec 26 15:39 teksti.bak
  samuli@localhost:/tmp/new$
  

• ln -s lähde kohde

  Luo linkin lähteestä kohteeseen, engl. link.

  samuli@localhost:/tmp/new$ ls -l
  total 4
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 9 Dec 26 15:39 teksti.txt
  samuli@localhost:/tmp/new$ ln -s teksti.txt linkki_teksti.txt
  samuli@localhost:/tmp/new$ ls -l
  total 4
  lrwxrwxrwx  1 samuli samuli 10 Dec 26 15:48 linkki_teksti.txt -> teksti.txt
  -rw-r--r--  1 samuli samuli  9 Dec 26 15:39 teksti.txt
  samuli@localhost:/tmp/new$
  

  Jos linkin nimeksi kelpaa alkuperäisen tiedoston nimi, voidaan käyttää yksinkertaisempaa kirjoitusasua:

  samuli@localhost:/tmp/new$ ls -l /usr/local/bin/mplayer 
  -rwxr-xr-x 1 root staff 6140192 2006-06-03 09:08 /usr/local/bin/mplayer
  samuli@localhost:/tmp/new$ ln -s /usr/local/bin/mplayer 
  samuli@localhost:/tmp/new$ ls -l
  yhteensä 0
  lrwxrwxrwx 1 samuli samuli 22 2007-02-04 12:54 mplayer -> /usr/local/bin/mplayer
  samuli@localhost:/tmp/new$
  

• rm tiedosto

  Poistaa tiedoston, engl. remove. Komennolla rm -r voi poistaa myös hakemiston, mitä pelkkä rm ei suostu tekemään.

  samuli@localhost:/tmp/new$ ls -l
  total 8
  drwxr-xr-x  2 samuli samuli 4096 Dec 26 15:56 hakemisto
  -rw-r--r--  1 samuli samuli    9 Dec 26 15:39 teksti.txt
  -rw-r--r--  1 samuli samuli    0 Dec 26 15:56 teksti2.txt
  samuli@localhost:/tmp/new$ rm teksti2.txt
  samuli@localhost:/tmp/new$ ls -l
  total 8
  drwxr-xr-x  2 samuli samuli 4096 Dec 26 15:56 hakemisto
  -rw-r--r--  1 samuli samuli    9 Dec 26 15:39 teksti.txt
  samuli@localhost:/tmp/new$ rm -r hakemisto
  samuli@localhost:/tmp/new$ ls -l
  total 4
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 9 Dec 26 15:39 teksti.txt
  samuli@localhost:/tmp/new$
  

• file tiedosto

  Kertoo tiedoston tyypin.

  samuli@localhost:/usr/local/bin$ file mencoder
  mencoder: ELF 32-bit LSB executable, Intel 80386, version 1 (SYSV), for GNU/Linux 2.2.0,
  dynamically linked (uses shared libs), stripped
  
  samuli@localhost:/usr/local/bin$ file /usr/local/bin/mencoder
  /usr/local/bin/mencoder: ELF 32-bit LSB executable, Intel 80386, version 1 (SYSV),
  for GNU/Linux 	2.2.0, dynamically linked (uses shared libs), stripped
  	
  samuli@localhost:/usr/local/bin$ file ~/VeraIt.ttf
  /home/samuli/VeraIt.ttf: TrueType font data
  	
  samuli@localhost:/usr/local/bin$ file ~/IMG_1962.JPG
  /home/samuli/IMG_1962.JPG: JPEG image data, EXIF standard 2.2
  samuli@localhost:/usr/local/bin$
  

• xargs komento argumentit

  Ajaa komennon kerran jokaista standardisyötteen riviä kohden.

  Xargs tulee toisinaan tarpeeseen, vaikka useimmiten ilman sitäkin pärjää. Xargs lukee standardisyötteestä rivejä ja käynnistää annetun komennon annetuilla argumenteilla kutakin riviä kohti.

  Käytännön sovelluksia ovat erityisesti erilaiset tiedostojenkäsittelyoperaatiot. Esimerkiksi joissain lähdekoodista käännetyissä ohjelmissa ei ole nk. "uninstall" -sääntöä, eli niitä ei voi poistaa komennolla "make uninstall". Locate, find, grep ja xargs-komentoja käyttäen asennuksen poisto kuitenkin onnistuu:

  localhost:~# locate gnutella|grep local
  /usr/local/bin/gtk-gnutella
  /usr/local/lib/gtk-gnutella
  --- snip ---
  /usr/local/share/applications/gtk-gnutella.desktop
  /usr/local/share/locale/de/LC_MESSAGES/gtk-gnutella.mo
  /usr/local/share/locale/el/LC_MESSAGES/gtk-gnutella.mo
  /usr/local/share/locale/es/LC_MESSAGES/gtk-gnutella.mo
  /usr/local/share/locale/fr/LC_MESSAGES/gtk-gnutella.mo
  /usr/local/share/locale/hu/LC_MESSAGES/gtk-gnutella.mo
  /usr/local/share/locale/ja/LC_MESSAGES/gtk-gnutella.mo
  /usr/local/share/locale/nl/LC_MESSAGES/gtk-gnutella.mo
  /usr/local/share/locale/uk/LC_MESSAGES/gtk-gnutella.mo
  /usr/local/share/locale/zh_CN/LC_MESSAGES/gtk-gnutella.mo
  /usr/local/share/pixmaps/gtk-gnutella.png
  /usr/local/share/pixmaps/gtk-gnutella.svg
  localhost:~# locate gnutella|grep local|xargs rm
  localhost:~# find /usr/local/ -name "*gnutella*"
  localhost:~# 
  

• ohjelma tiedosto

  Avaa tiedoston ohjelmalla. Esimerkiksi komento "bluefish index.html" avaisi tiedoston index.html bluefish-editoriin.

Tiedosto-oikeuksien ja tiedostojen omistajien muuttaminen

• chmod oikeudet tiedosto

  Chmod-komennolla muutetaan tiedostojen ja hakemistojen luku-, kirjoitus- ja käynnistysoikeuksia. Lisäksi sillä voidaan asettaa tiedostojen SUID- (set-user-id), GUID- (set-group-id) ja sticky-bitit. Tiedostojen oikeuksia voidaan muuttaa kahdella tavalla: joko lisäämällä tai poistamalla olemassaolevia oikeuksia tai määrittelemällä oikeudet absoluuttisesti.

  Oikeuksien absoluuttinen määrittely voidaan tehdä antamalla halutut oikeudet kolmi- tai nelinumeroisena oktaalilukuna: mikäli luku on kolminumeroinen, ei erityisbittejä muuteta. Oktaalijärjestelmässä eli 8-järjestelmässä on käytössä vain luvut 0-8.

  Oikeuksien määrittely oktaalilukuna voi vaikuttaa aluksi hämmentävältä, mutta sitä ei ole vaikea oppia. Aivan kylmiltään se ei kuitenkaan onnistu, sillä ensin tulee tietää, miten chmod oktaalilukuja tulkitsee. Allaolevassa taulukossa ovat chmod-ohjelman käyttämät koodit:

  Koodi	Oikeudet	Erityisbitti
  0	Ei mitään oikeuksia	Ei erityisbittiä
  4	Lukuoikeus	Set-user-id
  2	Kirjoitusoikeus	Set-group-id
  1	Käynnistysoikeus	Sticky-bitti

  Absoluuttisia tiedosto-oikeuksia määriteltäessä käytetään syntaksia "chmod sugo tiedosto", jossa s,u,g, ja o ovat oktaalilukuja (0-7). Kohdassa s määritellään tiedoston erityisbitit. Kohdissa u, g, ja o määritellään käyttäjän, ryhmän ja muiden (engl. user, group ja other) oikeudet tiedostoon.

  Oktaaliluku saadaan selville laskemalla halutut bitit yhteen. Esimerkiksi jos halutaan tiedostoon luku-, kirjoitus- ja käynnistysoikeudet, saadaan oktaaliluvuksi 4+2+1 = 7 (luku+kirjoitus+käynnistys). Vastaavasti jos halutaan vain luku- ja kirjoitusoikeudet, saadaan 4+2 = 6 (luku+kirjoitus). Muutama esimerkki valottanee asiaa parhaiten:

  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$ ls -l
  total 0
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 0 Jan 22 15:11 eka
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 0 Jan 22 15:11 kolmas
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 0 Jan 22 15:11 toka
  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$ chmod 0444 eka
  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$ chmod 0644 toka
  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$ chmod 0700 kolmas
  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$ ls -l
  total 0
  -r--r--r--  1 samuli samuli 0 Jan 22 15:11 eka
  -rwx------  1 samuli samuli 0 Jan 22 15:11 kolmas
  -rwx------  1 samuli samuli 0 Jan 22 15:11 toka
  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$
  

  Lisättäessä tai vähennettäessä olemassaolevia oikeuksia käytetään syntaksi "chmod [ugoa][+/-][srwx] tiedosto". U,g,o ja a määrittelevät, keitä muutos koskee: käyttäjää, ryhmää, muita tai kaikkia (engl. all).

  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$ ls -l
  totale 0
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 0 2006-02-14 14:28 aa
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 0 2006-02-14 14:28 bee
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 0 2006-02-14 14:29 cee
  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$ chmod u+x aa
  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$ chmod ug+rwx bee
  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$ chmod o-r cee
  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$ ls -l
  totale 0
  -rwxr--r--  1 samuli samuli 0 2006-02-14 14:28 aa
  -rwxrwxr--  1 samuli samuli 0 2006-02-14 14:28 bee
  -rw-r-----  1 samuli samuli 0 2006-02-14 14:29 cee
  samuli@localhost:/tmp/hakemisto$
  

  Komentoa chmod käytetään usein vivun -R kanssa. Sen avulla saadaan muutettua hakemiston ja kaikkien sen alla olevien tiedostojen ja hakemistojen oikeudet kerralla:

  root@localhost:/tmp# ls -l test
  yhteensä 0
  -rw-r--r-- 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_1.txt
  -rw-r--r-- 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_2.txt
  -rw-r--r-- 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_3.txt
  -rw-r--r-- 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_4.txt
  -rw-r--r-- 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_5.txt
  root@localhost:/tmp# chmod -R 775 test
  root@localhost:/tmp# ls -l test
  yhteensä 0
  -rwxrwxr-x 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_1.txt
  -rwxrwxr-x 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_2.txt
  -rwxrwxr-x 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_3.txt
  -rwxrwxr-x 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_4.txt
  -rwxrwxr-x 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_5.txt
  root@localhost:/tmp#
  

  Usein on tarpeen muuttaa kaikkien hakemistossa olevien tiedostojen oikeudet kerralla, mutta jättää hakemistot koskematta. Tämä on mahdollista käyttämällä chmod-komennon lisäksi komentoa find:

  root@localhost:/tmp/hakemisto# ls -lR
  .:
  yhteensä 12
  drwxr-xr-x 2 root root 4096 2007-02-03 16:27 alihakemisto_1
  drwxr-xr-x 2 root root 4096 2007-02-03 16:27 alihakemisto_2
  drwxr-xr-x 2 root root 4096 2007-02-03 16:27 alihakemisto_3
  ./alihakemisto_1:
  yhteensä 0
  -rwxrwxr-x 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_1.txt
  -rwxrwxr-x 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_2.txt
  ./alihakemisto_2:
  yhteensä 0
  -rwxrwxr-x 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_3.txt
  ./alihakemisto_3:
  yhteensä 0
  -rwxrwxr-x 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_4.txt
  -rwxrwxr-x 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_5.txt
  
  root@localhost:/tmp/hakemisto# find /tmp/hakemisto -type f -exec chmod 600 {} \;
  root@localhost:/tmp/hakemisto# ls -lR
  .:
  yhteensä 12
  drwxr-xr-x 2 root root 4096 2007-02-03 16:27 alihakemisto_1
  drwxr-xr-x 2 root root 4096 2007-02-03 16:27 alihakemisto_2
  drwxr-xr-x 2 root root 4096 2007-02-03 16:27 alihakemisto_3
  ./alihakemisto_1:
  yhteensä 0
  -rw------- 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_1.txt
  -rw------- 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_2.txt
  ./alihakemisto_2:
  yhteensä 0
  -rw------- 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_3.txt
  ./alihakemisto_3:
  yhteensä 0
  -rw------- 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_4.txt
  -rw------- 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_5.txt
  root@localhost:/tmp/hakemisto#
  

• chown

  Komennolla chown muutetaan tiedostojen ja hakemistojen omistajia ja ryhmiä. Komennon käyttö on varsin yksinkertaista, kuten alta näkyy:

  root@localhost:/tmp/test# ls -l
  yhteensä 0
  -rwxrwxr-x 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_1.txt
  -rwxrwxr-x 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_2.txt
  -rwxrwxr-x 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_3.txt
  -rwxrwxr-x 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_4.txt
  -rwxrwxr-x 1 root root 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_5.txt
  root@localhost:/tmp/test# chown root:users tiedosto_1.txt
  root@localhost:/tmp/test# chown samuli:samuli tiedosto_2.txt
  root@localhost:/tmp/test# ls -l
  yhteensä 0
  -rwxrwxr-x 1 root   users  0 2007-02-03 16:12 tiedosto_1.txt
  -rwxrwxr-x 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_2.txt
  -rwxrwxr-x 1 root   root   0 2007-02-03 16:12 tiedosto_3.txt
  -rwxrwxr-x 1 root   root   0 2007-02-03 16:12 tiedosto_4.txt
  -rwxrwxr-x 1 root   root   0 2007-02-03 16:12 tiedosto_5.txt
  root@localhost:/tmp/test#
  

  Komennon chmod tapaan chown-komennon kanssa voidaan käyttää vipua -R:

  root@localhost:/tmp# ls -l
  yhteensä 20
  drwx------ 3 samuli samuli 4096 2007-02-02 16:45 gconfd-samuli
  drwx------ 2 samuli samuli 4096 2007-02-03 15:30 orbit-samuli
  drwx------ 2 samuli samuli 4096 2007-02-02 16:45 ssh-nqerxL3641
  drwx------ 2 samuli samuli 4096 2007-02-02 16:45 ssh-oqerxL3641
  drwxrwxr-x 2 root   root   4096 2007-02-03 16:12 test
  root@localhost:/tmp# ls -l test
  yhteensä 0
  -rwxrwxr-x 1 root   users  0 2007-02-03 16:12 tiedosto_1.txt
  -rwxrwxr-x 1 samuli samuli 0 2007-02-03 16:12 tiedosto_2.txt
  -rwxrwxr-x 1 root   root   0 2007-02-03 16:12 tiedosto_3.txt
  -rwxrwxr-x 1 root   root   0 2007-02-03 16:12 tiedosto_4.txt
  -rwxrwxr-x 1 root   root   0 2007-02-03 16:12 tiedosto_5.txt
  root@localhost:/tmp# chown -R samuli:samuli test
  root@localhost:/tmp# ls -la test
  yhteensä 8
  drwxrwxr-x  2 samuli samuli 4096 2007-02-03 16:12 .
  drwxrwxrwt 10 root   root   4096 2007-02-03 16:20 ..
  -rwxrwxr-x  1 samuli samuli    0 2007-02-03 16:12 tiedosto_1.txt
  -rwxrwxr-x  1 samuli samuli    0 2007-02-03 16:12 tiedosto_2.txt
  -rwxrwxr-x  1 samuli samuli    0 2007-02-03 16:12 tiedosto_3.txt
  -rwxrwxr-x  1 samuli samuli    0 2007-02-03 16:12 tiedosto_4.txt
  -rwxrwxr-x  1 samuli samuli    0 2007-02-03 16:12 tiedosto_5.txt
  root@localhost:/tmp#
  

Tiedostojen etsiminen

• find

  Etsii tiedostoja erinäisten hakukriteerien perusteella. Find on erittäin monipuolinen komento, sen mahdollisuuksiin kannattaa tutustua sen man-sivujen avulla. Findia käytettäessä kannattaa muistaa, ettei se pysty etsimään kuin hakemistoista, joihin sen käyttäjällä on oikeus. Näinollen esimerkiksi /etc -hakemistosta etsittäessä kannattaa haku käynnistää pääkäyttäjän oikeuksin: muutoin tulokset jäävät vajaiksi.

  Seuraavassa esimerkissä etsitään kaikki ne tiedostot /usr/bin -hakemistosta, joiden nimessä on jossakin kohtaa "xm":

  samuli@localhost:~$ find /usr/bin/ -name "*xm*"
  /usr/bin/xmlcatalog
  /usr/bin/xmllint
  /usr/bin/xml2po
  /usr/bin/dh_installxmlcatalogs
  /usr/bin/fixmswrd.pl
  /usr/bin/xmms
  /usr/bin/wmxmms
  samuli@localhost:~$ 
  

  Seuraavassa esimerkissä etsitään nykyisestä hakemistosta (.) ne tiedostot, jotka on avattu viimeisen viidentoista minuutin sisällä:

  samuli@localhost:~$ find . -amin -15
  ./.gconf/apps/gnumeric/plugins/%gconf.xml
  ./.gconf/apps/gnumeric/printsetup/%gconf.xml
  ./.gconfd/saved_state
  ./.mozilla/firefox/ku57kclm.default/lock
  ./.mozilla/firefox/ku57kclm.default/XUL.mfasl
  ./.fonts.cache-1
  samuli@localhost:~$
  

  Seuraavassa etsitään hakemistosta /dev kaikki ne laitteet, joiden omistava ryhmä on cdrom. Yleensä tällaiset laitteet ovat cd- tai dvd-asemia. Virheilmoitus johtuu siitä, ettei tavallisella käyttäjällä ole oikeuksia tarkastella /dev/.static -hakemiston tiedostoja.

  samuli@localhost:~$ find /dev -group cdrom
  /dev/hdb
  find: /dev/.static: Permission denied
  samuli@localhost:~$
  

• locate tekstinpätkä

  Etsii kaikki ne tiedostot, joiden nimestä löytyy parametrina annettu tekstinpätkä. Locate on salamannopea, koska se etsii tekstinpätkiä omasta tietokannastaan. Tietokanta tulee aika-ajoin päivittää komennolla updatedb.

  samuli@localhost:~$ locate whatis
  /usr/bin/whatis
  /usr/share/man/de/man1/whatis.1.gz
  /usr/share/man/es/man1/whatis.1.gz
  /usr/share/man/it/man1/whatis.1.gz
  /usr/share/man/ja/man1/whatis.1.gz
  /usr/share/man/man1/whatis.1.gz
  samuli@localhost:~$
  

• whereis ohjelma

  Näyttää, missä ohjelma ja siihen liittyvät tiedostot sijaitsevat.

  samuli@localhost:~$ whereis xmms
  xmms: /usr/bin/xmms /usr/lib/xmms /usr/share/xmms /usr/share/man/man1/xmms.1.gz
  samuli@localhost:~$
  

• which ohjelma

  Näyttää mikä versio ohjelmasta käynnistyy oletuksena. Käytännön hyötyä tästä on lähinnä silloin kun saman ohjelman eri versiota on asennettu eri hakemistoihin, esimerkiksi hakemistoihin /usr/local/bin ja /usr/bin.

  	
  samuli@localhost:~$ whereis gmplayer
  gmplayer: /usr/bin/gmplayer /usr/local/bin/gmplayer /usr/share/man/man1/gmplayer.1.gz
  samuli@localhost:~$ which gmplayer
  /usr/local/bin/gmplayer
  samuli@localhost:~$
  

Tiedostojärjestelmien ja hakemistojen analysointi

• du

  Komento du on tarkoitettu hakemistojen levynkäytön analysointiin. Sitä käyttämällä voidaan tarkistaa esimerkiksi paljonko tilaa hakemistot vievät. Tavallisesti komentoa käytetään esimerkiksi vivun -m kanssa:

  root@localhost:/var/cache/apt# ls
  apt-file  archives  pkgcache.bin  srcpkgcache.bin
  root@localhost:/var/cache/apt# du -m
  1       ./archives/partial
  1       ./archives
  32      ./apt-file
  45      .
  root@localhost:/var/cache/apt#
  

  Komennon avulla on myös mahdollista näyttää vain juurihakemistojen tilankäyttö, ja jättää alihakemistot luetteloimatta:

  root@localhost:/# du -mcs /var /tmp /bin
  251     /var
  1       /tmp
  4       /bin
  254     yhteensä
  root@localhost:/#
  

• df

  Levynkäytön yleistilaa on on helppo seurata df-komennolla (engl. disk free). Jos käyttöjärjestelmä alkaa käyttäytyä omituisesti, on usein syynä levytilan loppuminen. Asia on kuitenkin helppo tarkistaa, kuten alta on nähtävissä:

  root@localhost:~# df -m
  Tiedostojärjestelmä  1M-lohkot  Käytetty   Vapaana Käy% Liitospiste
  /dev/hda4                 8924      6605      1866  78% /
  tmpfs                      126         0       126   0% /lib/init/rw
  udev                        10         1        10   1% /dev
  tmpfs                      126         1       126   1% /dev/shm
  /dev/hda1                   21         3        18  11% /boot
  root@localhost:~#
  

  Erilaisten verkkolevyjen tilankäyttö ei välttämättä näy df:n tulosteessa oikein.

• tree

  Komento tree on kätevä hakemistojen rakenteiden visualisoinnissa, mihin se onkin tarkoitettu:

  root@localhost:/tmp# ls
  gconfd-samuli  hakemisto  orbit-samuli  ssh-nqerxL3641  ssh-oqerxL3641
  root@localhost:/tmp# tree hakemisto
  hakemisto
  |-- alihakemisto_1
  |   |-- tiedosto_1.txt
  |   `-- tiedosto_2.txt
  |-- alihakemisto_2
  |   `-- tiedosto_3.txt
  `-- alihakemisto_3
      |-- tiedosto_4.txt
      `-- tiedosto_5.txt
  
  3 directories, 5 files
  root@localhost:/tmp#
  

Siirrettävien medioiden hallinta

• mount liitospiste/laitetiedosto

  Liittää irroitettavan laitteen, verkkolevyn tms. järjestelmään. Etsii laitteiden tiedot tiedostosta /etc/fstab. Laitteeseen voidaan viitata joko sen liitospisteellä (esim. /media/cdrom0) tai laitetiedoston nimellä (esim. /dev/hdb).

  	
  localhost:~# ls -l /media/cdrom0
  totale 0
  localhost:~# mount /media/cdrom0
  localhost:~# ls -l /media/cdrom0
  totale 72
  dr-xr-xr-x  2 root root  4096 2005-12-22 14:48 Varmuuskopioita
  dr-xr-xr-x  2 root root  2048 2005-12-22 14:48 Omia tiedostoja
  dr-xr-xr-x  2 root root  2048 2005-12-22 14:48 Koulutyöt
  

• umount liitospiste/laitetiedosto

  Irroittaa laitteen, verkkolevyn tms. järjestelmästä. Ei irroita sellaista laitetta, josta on tiedostoja avattuna. Kts. mount ja lsof.

  localhost:~# ls -l /media/cdrom0
  totale 72
  dr-xr-xr-x  2 root root  4096 2005-12-22 14:48 Varmuuskopioita
  dr-xr-xr-x  2 root root  2048 2005-12-22 14:48 Omia tiedostoja
  dr-xr-xr-x  2 root root  2048 2005-12-22 14:48 Koulutyöt
  localhost:~# umount /media/cdrom0
  localhost:~# ls -l /media/cdrom0
  totale 0
  

• eject liitospiste/laitetiedosto

  Poistaa esim. cdrom-levyn asemasta. Mikäli laite on liitettynä (mounted), irroittaa eject sen ennen poistamista. Esimerkki: "eject /dev/hdc".

Prosessien ja töiden hallinta

• jobs, bg, fg, kill

  Komennolla jobs saadaan selville, mitä töitä käytössä olevassa terminaalissa on taustalla. Usein yksi työ vastaa yhtä prosessia, mutta ei aina. Kukin työ on sidottu tiettyyn terminaaliin, joten eri terminaaleissa käynnistetyt työt eivät näy toisista terminaaleista jobs-komennolla. Vain osa prosesseista on sidottu tiettyyn terminaaliin, joten seuraavilla komennoilla voidaan hallita vain pientä osaa järjestelmän prosesseista. Töiden hallinta on kuitenkin hyödyllistä osata, sillä aina ei välttämättä ole mahdollista vaihtaa eri terminaaliin tai käyttää X-ikkunointijärjestelmän xterminaaleja.
  
  Komento bg %n (engl. background) siirtää työn n taustalle, kun taas komento fg %ampn (engl. foreground) siirtää sen etualalle. Ctrl-Z siirtää käynnissä olevan eli aktiivisen ohjelman taustalle, jolloin samasta terminaalista voidaan käynnistää uusia ohjelmia. Ohjelma voidaan käynnistää myös suoraan taustalle lisäämällä sen loppuun &. Komennolla kill %ampn tapetaan ohjelma n.

  samuli@localhost:~$ vi uusi.txt
  < painettiin vi-editorissa Ctrl-Z >
  [1]+  Stopped                 vi uusi.txt
  samuli@localhost:~$ sleep 1000
  < painettiin Ctrl-Z >
  [2]+  Stopped                 sleep 1000
  samuli@localhost:~$ jobs
  [1]-  Stopped                 vi uusi.txt
  [2]+  Stopped                 sleep 1000
  samuli@localhost:~$ fg %1
  vi uusi.txt
  < painettiin vi-editorissa jälleen Ctrl-Z >
  [1]+  Stopped                 vi uusi.txt
  samuli@localhost:~$ kill %2
  samuli@localhost:~$ jobs
  [1]+  Stopped                 vi uusi.txt
  [2]-  Terminated              sleep 1000
  samuli@localhost:~$ kill %1
  samuli@localhost:~$ jobs
  [1]+  Terminated              vi uusi.txt
  samuli@localhost:~$ jobs
  samuli@localhost:~$
  samuli@localhost:~$ vi toinen.txt &
  [1] 17754
  samuli@localhost:~$ jobs
  [1]+  Stopped                 vi toinen.txt
  samuli@localhost:~$
  

• ps ja kill

  Komento ps, engl. process näyttää käynnissä olevat prosessit sekä tietoja niistä. Tarkempia tietoja saa komennon man-sivuilta. Komennolla kill n voidaan tappaa prosessi, jonka prosessinumero (PID) on n. Huomaa, että toisin kuin töiden hallinnassa, jää % pois komennosta. Mikäli prosessi ei ota kuollakseen, voidaan kokeilla komentoa kill -9 n, mikä sulkee ohjelman väkisin. Alla esimerkki ps -komennon tulosteesta:

  samuli@localhost:~$ ps ux
  USER       PID %CPU %MEM    VSZ   RSS TTY      STAT START   TIME COMMAND
  samuli   17046  0.0  0.6   4628  1788 tty1     S+   12:12   0:00 -bash
  samuli   17849  0.0  0.4   6656  1124 ?        Ss   12:55   0:00 /usr/lib/WindowMaker/
  WindowMaker
  samuli   17930  0.0  0.3   3128   944 ?        Ss   12:55   0:00 /usr/bin/ssh-agent
  /usr/bin/ssh-agent /usr/bin/wmaker
  samuli   17931  0.0  0.3   3124   940 ?        Ss   12:55   0:00 /usr/bin/ssh-agent
  /usr/bin/wmaker
  samuli   17932  0.2  1.8   8428  4812 ?        S    12:55   0:01 /usr/lib/WindowMaker/
  WindowMaker --for-real
  samuli   17938  0.0  0.4   2660  1136 ?        S    12:55   0:00 wmbattery
  samuli   17939  0.0  0.4   2656  1120 ?        R    12:55   0:00 wmcpuload
  samuli   17940  0.0  0.4   2884  1280 ?        S    12:55   0:00 wmCalClock
  samuli   17941  0.0  0.6   3612  1600 ?        S    12:55   0:00 wmmixer -w
  samuli   17942  0.0  0.8   5108  2272 ?        S    12:55   0:00 xscreensaver
  samuli   17944  6.5  5.9  24220 15160 ?        Ss   12:55   0:28 bluefish
  samuli   17946  0.0  1.4   7012  3804 ?        S    12:55   0:00 /usr/lib/libgconf2-4/
  gconfd-2 13
  samuli   17947  1.0  9.2  72168 23600 ?        Ssl  12:55   0:04 /usr/lib/mozilla-firefox/
  firefox-bin -a firefox
  samuli   17975  3.3  4.0  27940 10356 ?        Rsl  13:02   0:00 gnome-terminal
  samuli   17977  1.3  1.1   6900  2876 ?        Ss   13:02   0:00 /usr/lib/bonobo-activation/
  bonobo-activation-server --ac-act
  samuli   17978  0.0  0.2   2336   684 ?        S    13:02   0:00 gnome-pty-helper
  samuli   17979  0.8  0.8   5128  2056 pts/0    Ss   13:02   0:00 bash
  samuli   17984  0.0  0.4   4332  1060 pts/0    R+   13:02   0:00 ps ux
  samuli@localhost:~$
  

• lsof tiedostonimi

  Kertoo mikä tai mitkä prosessit käyttävät jotakin tiettyä tiedostoa. Allaolevassa esimerkissä on meneillään DVD:n (/dev/hdd) varmuuskopiointi, joten DVD-asemaa varaavat tccat-ohjelman kaksi instanssia. Engl. list open files.

  samuli@localhost:~$ lsof /dev/dvd
  	lsof: WARNING: can't stat() ext3 file system /dev/.static/dev
   		    Output information may be incomplete.
  	COMMAND   PID   USER   FD   TYPE DEVICE SIZE NODE NAME
  	tccat   30724 samuli    3r   BLK  22,64      3759 /dev/hdd
  	tccat   30731 samuli    3r   BLK  22,64      3759 /dev/hdd
  	samuli@localhost:~$
  

Tekstisuotimet

• grep

  Grep on ohjelma, jolla voidaan etsiä tekstinpätkää tekstitiedostoista. Grepillä voidaan etsiä myös rekursiivisesti eli myös alihakemistoista komennolla grep -r. Grep on erityisen kätevä erilaisten ohjelmien antamien tulosteiden suodattamisessa.

  samuli@localhost:~$ ps ux|grep gnome
  samuli   17975  0.0  4.0  28072 10488 ?        Rsl  13:02   0:02 gnome-terminal
  samuli   17978  0.0  0.2   2336   684 ?        S    13:02   0:00 gnome-pty-helper
  samuli   18091  0.0  0.3   3528   808 pts/0    S+   18:54   0:00 grep gnome
  samuli@localhost:~$ grep dhcp /etc/network/*
  /etc/network/interfaces:iface eth0 inet dhcp
  /etc/network/interfaces:iface eth1 inet dhcp
  /etc/network/interfaces.pre-etherconf:iface eth0 inet dhcp
  samuli@localhost:~$
  

• tr

  Komennolla tr (engl. trim) poistetaan ja korvataan merkkejä sille annetusta syötteestä. Alla olevissa esimerkeissä ensimmäisessä korvataan ensin kaksoispisteet pisteillä ja toisessa poistetaan kaikki välilyönnit. Komennolla voidaan myös esimerkiksi poistaa peräkkäiset välilyönnit, jonka jälkeen tulostetta on helpompi muokata esim cut-komennolla.

  samuli@localhost:/etc/hibernate$ date
  ke joulukuun 28. 14:38:58 EET 2005
  samuli@localhost:/etc/hibernate$ date|tr ":" "."
  ke joulukuun 28. 14.39.02 EET 2005
  samuli@localhost:/etc/hibernate$ date|tr -d " "
  kejoulukuun28.14:39:06EET2005
  samuli@localhost:/etc/hibernate$
  

• cut

  Komennolla cut voidaan katkoa sille annetusta syötteestä osia pois. Komennolle kerrotaan ensin, mikä kirjain jakaa syötteen rivit osiin (engl. delimiter), jonka jälkeen vain valitut kappaleet tulostetaan. Cut vaatii usein avukseen komennon tr, jolla poistetaan esimerkiksi ylimääräiset välilyönnit. Komennon toiminta lienee helpointa hahmottaa esimerkkien avulla:

  samuli@localhost:/etc/hibernate$ ls -l
  total 20
  -rw-r--r--  1 root root 1448 2005-07-28 10:17 blacklisted-modules
  -rw-r--r--  1 root root 4926 2005-12-27 12:17 hibernate.conf
  -rw-r--r--  1 root root 2986 2005-07-13 17:08 ram.conf
  drwxr-xr-x  2 root root 4096 2005-07-28 10:17 scriptlets.d
  samuli@localhost:/etc/hibernate$ ls -l|cut -d " " -f 7
  
  2005-07-28
  2005-12-27
  2005-07-13
  2005-07-28
  samuli@localhost:/etc/hibernate$ cd ~
  samuli@localhost:~$ date
  ti joulukuun 28. 21:08:29 EET 2005
  samuli@localhost:~$ date|cut -d " " -f 1,2,3,6
  ti joulukuun 28. 2005
  samuli@localhost:~$
  

• sed

  Sed eli "StreamEDitor" on melko monimutkainen, mutta voimallinen komento tekstisyötteitä muokattaessa. Erityisen hyödyllinen se on silloin, kun yksinkertaisemmat komennot eivät riitä. Esimerkiksi tiedostojen muuttamisessa muodosta toiseen sed on erinomainen.

  Alla olevassa esimerkissä sed korvaa ensimmäisen, toisen tai kolmannen numero kakkosen syötteestä, riippuen viimeisestä argumentista.

  samuli@localhost:/tmp$ cat testi
  Teksti 123 123 123 123 123
  samuli@localhost:/tmp$ cat testi|sed s/"2"/""/1
  Teksti 13 123 123 123 123
  samuli@localhost:/tmp$ cat testi|sed s/"2"/""/2
  Teksti 123 13 123 123 123
  samuli@localhost:/tmp$ cat testi|sed s/"2"/""/3
  Teksti 123 123 13 123 123
  

  Seuraavassa esimerkissä korvataan tekstistä kaikki ne kohdat (/g), joissa lukee Pelin_nimi tekstillä Ultimate Warfighter, eli pelin oikealla nimellä.

  samuli@localhost:/tmp$ cat testi
  Pelin_nimi on ylhäältä kuvattu räiskintä, jossa vaikeustaso on säädetty
  riittävän korkealle. Pelin_nimi tarjoaa kuitenkin aloittelijoille
  harjoittelutason, jolla voi valmistautua todelliseen Pelin_nimi koitokseen.
  
  samuli@localhost:/tmp$ cat testi|sed s/"Pelin_nimi"/"Ultimate Warfighter"/g
  Ultimate Warfighter on ylhäältä kuvattu räiskintä, jossa vaikeustaso on säädetty
  riittävän korkealle. Ultimate Warfighter tarjoaa kuitenkin aloittelijoille
  harjoittelutason, jolla voi valmistautua todelliseen Ultimate Warfighter koitokseen.
  

  Sed on sen verran monimutkainen ohjelma, että sen kunnollinen opettelu vaatii runsaasti aikaa. Man-sivuilta löytyy tietoa vain rajoitetusti, sillä varsinaiset ohjeet ovat info-muodossa. Ylläolevat esimerkit ovat hyvin yksinkertaisia, ja säännöllisiin lausekkeisiin (regular expressions) yhdistettynä sed on erittäin voimallinen työkalu. Asiaan perehtymättömille sedin käyttö ja argumentit voivat kuitenkin vaikuttaa täysin käsittämättömiltä.

Käyttäjätilien ja ryhmien hallinta

• useradd, userdel, adduser ja deluser

  Linuxissa on käyttäjätilien luontiin ja poistoon neljä peruskomentoa, joilla on loogiset, mutta samalla hämmentävät nimet. Ryhmien hallintaan tarkoitetut komennot (kts. alla) noudattavat samaa nimeämistapaa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, sanoilla add tai del alkavat komennot ovat interaktiivisia, kun taas sanoilla user alkavat on tarkoitettu lähinnä skripteihin. Jälkimmäiset eivät oletuksena anna käyttäjälle salasanaa tai luo tälle kotihakemistoa, vaan ne on luotava erikseen. Interaktiivinen adduser kopioi myös kuoren (engl. shell) asetustiedostot käyttäjän kotihakemistoon /etc/skel -hakemistosta.

  localhost:/home/samuli# useradd pera
  localhost:/home/samuli# cat /etc/passwd|grep pera
  pera:x:1002:100::/home/pera:
  localhost:/home/samuli# ls -l /home|grep pera
  localhost:/home/samuli#
  

  Komennolla userdel voidaan poistaa käyttäjä järjestelmästä järjestelmästä. Komento ei poista käyttäjän kotihakemistoa, käytetä syntaksia userdel -r. Kotihakemisto on tietenkin helppo poistaa myöhemminkin komennolla rm -r.

  localhost:/home/samuli# userdel pera
  localhost:/home/samuli# cat /etc/passwd|grep pera
  localhost:/home/samuli# ls -l /home|grep pera
  drwxr-xr-x   2	pera	pera  4096 2006-01-10 14:38 pera
  

  Komento adduser on komennosta useradd poiketen interaktiivinen. Se soveltuukin paremmin normaaliin käyttäjien lisäämiseen. Komento luo käyttäjälle kotihakemiston, kysyy käyttäjän salasanaa ja kaikenlaisia muita tietoja.

  localhost:/home/samuli# adduser
  Enter a username to add: tomppa
  Adding user `tomppa'...
  Adding new group `tomppa' (1002).
  Adding new user `tomppa' (1002) with group `tomppa'.
  Creating home directory `/home/tomppa'.
  Copying files from `/etc/skel'
  Enter new UNIX password: salasana
  Retype new UNIX password: salasana
  passwd: password updated successfully
  Muutetaan käyttäjän tomppa tietoja
  Kirjoita uusi arvo, tai paina ENTER käyttääksesi oletusarvoa
         Koko nimi []: Tomppa
         Huoneen numero []: 1
         Työpuhelin []: 0500-0500
         Kotipuhelin []: 0500-0500
         Muuta []: Eipä tässä
  Is the information correct? [y/N] y
  
  localhost:/home/samuli# cat /etc/passwd|grep tomppa
  tomppa:x:1002:1002:Tomppa,1,0500-0500,0500-0500,Ei ole:/home/tomppa:/bin/bash
  
  localhost:/home/samuli# ls -l /home|grep tomppa
  drwxr-xr-x   2 tomppa tomppa  4096 2006-01-10 14:42 tomppa
  	
  localhost:/home/samuli# ls -la /home/tomppa
  yhteensä 16
  drwxr-xr-x  2 tomppa tomppa 4096 2006-01-10 14:42 .
  drwxrwsr-x  6 root   staff  4096 2006-01-10 14:42 ..
  -rw-r--r--  1 tomppa tomppa  567 2006-01-10 14:42 .bash_profile
  -rw-r--r--  1 tomppa tomppa 1834 2006-01-10 14:42 .bashrc
  
  localhost:/home/samuli#
  	

  Komento deluser vastaa pääosin komentoa userdel, sillä sekin poistaa käyttäjän järjestelmästä. Käyttäjän saa pois kotihakemistoineen kaikkineen komennolla deluser --remove-home.
  
  

• passwd

  Komento passwd muuttaa käyttäjän salasana. Se tarkistaa oletuksenakin ettei salasana ole liian yksinkertainen tai lyhyt. Passwd -komennon apuna voidaan käyttää myös esimerkiksi erilaisia sanastoja. Englanninkielistä sanastoa käytettäessä passwd ei ymmärrä hylätä kuin aivan yksinkertaisimmat suomenkieliset salasanat. On mahdollista myös käyttää esimerkiksi libcrack-kirjastoa salasanojen tarkistukseen, jolloin ns. heikot salasanat voidaan hylätä heti alkuunsa. Toisin kuin allaolevassa esimerkissä passwd ei näytä salasanaa kirjoitettaessa mitä kirjoitetaan. Allaolevan esimerkin käyttäjän ja salasanat ovat kuvitteellisia :).

  samuli@localhost:~$ su toro
  Password:
  toro@localhost:/home/samuli$ passwd
  Changing password for toro
  (current) UNIX password: nahka
  Enter new UNIX password: nahkio
  Retype new UNIX password: nahkio
  Bad: new and old password are too similar
  Enter new UNIX password: tapetti
  Retype new UNIX password: tapetti
  Bad: new password is too simple
  Enter new UNIX password: ertFAA20
  Retype new UNIX password: ertFAA20
  passwd: password updated successfully
  toro@localhost:/home/samuli$
  

• groups

  Groups komento on hyvin yksinkertainen: sillä saadaan selville mihin ryhmiin aktiivinen käyttäjä - alla root - kuuluu. Lisäksi voidaan tiedustella mihin ryhmään jokin toinen käyttäjä kuuluu.

  localhost:/home/samuli# groups
  root
  localhost:/home/samuli# groups samuli
  samuli : samuli adm lp dialout cdrom floppy audio src video plugdev users
  lpadmin camera scanner fuse
  localhost:/home/samuli#
  	

• groupadd, groupdel, addgroup ja delgroup

  Nämä komennot vastaavat hyvin pitkälti aiemmin käsiteltyjä useradd, userdel, adduser ja deluser -komentoja, joten käsittelen ne hyvin lyhyesti.

  localhost:/home/samuli# addgroup
  Enter a groupname to add: apurit
  Adding group `apurit' (1002)...
  Done.
  localhost:/home/samuli# cat /etc/group|grep apurit
  apurit:x:1002:
  
  localhost:/home/samuli# delgroup apurit
  Removing group `apurit'...
  done.
  localhost:/home/samuli# cat /etc/group|grep apurit
  localhost:/home/samuli# groupadd uudet
  localhost:/home/samuli# cat /etc/group|grep uudet
  uudet:x:1002:
  localhost:/home/samuli# groupdel uudet
  localhost:/home/samuli# cat /etc/group|grep uudet
  localhost:/home/samuli#
  

Tiedostojen arkistointi ja tiivistäminen

• tar

  Tar-ohjelman (Tape ARchiver) peruskäyttö kannattaa ehdottomasti opetella, sillä useimmat ohjelmat, joita ei levitetä varsinaisen Linux-jakelun pakettienhallinnan kautta ovat tiivistettyjä tar-paketteja. Tar itse ei pura tiivistystä (engl. compression, vaan käyttää siihen gzip tai bzip2 -ohjelmia. Koska taria on perinteisesti käytetty tiedostojen varmentamiseen nauha-asemille, pitää tiedostoja käsiteltäessä käyttää -f (file) -parametria. Parametria -v (verbose) kannattaa käyttää jos haluaa nähdä mitä tar puuhailee.
  
  Tar on erittäin kätevä silloin, kun joudutaan siirtämään esim. varmuuskopiointia varten tiedostoja sellaiselle tiedostojärjestelmälle, joka ei tue tiedostojen oikeuksia. Esimerkiksi vfat ja iso9660 ovat tällaisia. Tar-arkistossa tiedostojen oikeudet säilyvät. Uusi arkisto luodaan syntaksilla tar -cf:

  samuli@LoSan:~/tiedostot$ ls -l
  total 12
  -rw-r--r--  1 samuli samuli  686 Jan 18 10:46 kotihakemisto.txt
  -rw-r--r--  1 samuli samuli  241 Jan 18 10:46 juurihakemisto.txt
  -rw-r--r--  1 samuli samuli    0 Jan 18 10:46 uusi
  drwxr-xr-x  2 samuli samuli 4096 Jan 18 10:47 uusi_hakemisto
  samuli@LoSan:~/tiedostot$ tar -cf arkisto.tar *
  samuli@LoSan:~/tiedostot$ ls -l
  total 24
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 10240 Jan 18 10:47 arkisto.tar
  -rw-r--r--  1 samuli samuli   686 Jan 18 10:46 kotihakemisto.txt
  -rw-r--r--  1 samuli samuli   241 Jan 18 10:46 juurihakemisto.txt
  -rw-r--r--  1 samuli samuli     0 Jan 18 10:46 uusi
  drwxr-xr-x  2 samuli samuli  4096 Jan 18 10:47 uusi_hakemisto
  samuli@LoSan:~/tiedostot$
  

  Arkistoja luotaessa on usein tiivistää ne samantien esim. gzip tai bzip2 -ohjelmilla. Tiivistyksen voi tehdä käsipelillä arkiston luonnin jälkeen, mutta helpommalla pääsee lisämäällä tarin paremetreihin -j (bzip2) tai -z (gzip). Samoja parametreja käytetään haluttiinpa luoda tai purkaa tiivistetty arkisto, tai katsoa tiivistetyn arkiston sisälle.

  samuli@LoSan:~/downloads$ ls -l
  total 11872
  drwxr-xr-x  2 samuli samuli    4096 Apr 12  2005 essential-20050412
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 9349060 Jan 18 11:02 essential-20050412.tar.bz2
  drwxr-xr-x  4 samuli samuli    4096 Dec  3 13:02 xmoto-0.1.10
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 2776333 Jan 18 10:55 xmoto-0.1.10-src.tar.gz
  samuli@LoSan:~/downloads$ tar -jcf xmoto-uusi.tar.bz2 xmoto-0.1.10
  samuli@LoSan:~/downloads$ ls -l
  total 14528
  drwxr-xr-x  2 samuli samuli    4096 Apr 12  2005 essential-20050412
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 9349060 Jan 18 11:02 essential-20050412.tar.bz2
  drwxr-xr-x  4 samuli samuli    4096 Dec  3 13:02 xmoto-0.1.10
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 2776333 Jan 18 10:55 xmoto-0.1.10-src.tar.gz
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 2713783 Jan 18 11:10 xmoto-uusi.tar.bz2
  samuli@LoSan:~/downloads$
  

  Tar-arkiston sisältämät tiedostot voidaan tarkistaa komennolla tar -tf. Tiedostojen tiedot saadaan esille lisäämällä parametreihin -v.

  samuli@LoSan:~/tiedostot$ tar -tvf arkisto.tar
  -rw-r--r-- samuli/samuli   686 2006-01-18 10:46:16 kotihakemisto.txt
  -rw-r--r-- samuli/samuli   241 2006-01-18 10:46:40 juurihakemisto.txt
  -rw-r--r-- samuli/samuli     0 2006-01-18 10:46:59 uusi
  drwxr-xr-x samuli/samuli     0 2006-01-18 10:47:21 uusi_hakemisto/
  samuli@LoSan:~/tiedostot$
  

  Tavallinen kotikäyttäjä törmää tar-komentoon erityisesti silloin, kun hänen pitää purkaa esimerkiksi ohjelman lähdekoodipaketti. Gzip-tiivistetty tar-tiedosto puretaan komennolla tar -zxf:

  samuli@LoSan:~/downloads$ ls -l
  total 2716
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 2776333 Jan 18 10:55 xmoto-0.1.10-src.tar.gz
  samuli@LoSan:~/downloads$ tar -zxf xmoto-0.1.10-src.tar.gz
  samuli@LoSan:~/downloads$ ls -l
  total 2720
  drwxr-xr-x  4 samuli samuli    4096 Dec  3 13:02 xmoto-0.1.10
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 2776333 Jan 18 10:55 xmoto-0.1.10-src.tar.gz
  samuli@LoSan:~/downloads$ cd xmoto-0.1.10
  samuli@LoSan:~/downloads/xmoto-0.1.10$ ls
  AUTHORS  ChangeLog  Makefile.am  NEWS    aclocal.m4  configure     depcomp     missing        
  COPYING  INSTALL    Makefile.in  README  bin         configure.in  install-sh  mkinstalldirs
  src
  samuli@LoSan:~/downloads/xmoto-0.1.10$
  

  Bzip2-tiivistetty tar-arkisto puretaan komennolla tar -jxf:

  samuli@LoSan:~/downloads$ cp ../essential-20050412.tar.bz2 .
  samuli@LoSan:~/downloads$ tar -jxf essential-20050412.tar.bz2
  samuli@LoSan:~/downloads$ ls -l
  total 11872
  drwxr-xr-x  2 samuli samuli    4096 Apr 12  2005 essential-20050412
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 9349060 Jan 18 11:02 essential-20050412.tar.bz2
  drwxr-xr-x  4 samuli samuli    4096 Dec  3 13:02 xmoto-0.1.10
  -rw-r--r--  1 samuli samuli 2776333 Jan 18 11:00 xmoto-0.1.10-src.tar.gz
  samuli@LoSan:~/downloads$
  

• gzip, gunzip, bzip2 ja bunzip2

  Gzip ja bzip2 ovat tärkeimmät tiedostojen pakkaukseen käytetyt ohjelmat Linux-maailmassa. Bzip2 on jonkinverran tehokkaampi, ja löytyy nykyisin jo oletuksena järjestelmästä kuin järjestelmästä. Ohjelmat eivät pura toistensa tiedostoja, joten myös vanhempaa gzip-ohjelmaa tarvitaan.
  
  Sekä gzipillä että bzip2:lla tiivistetään ainoastaan yksittäisiä tiedostoja; arkistojen luonnissa käytetään apuna tar-komentoa. Tiedoston pakkaus tapahtuu syntaksilla "gzip tiedosto" tai "bzip2 tiedosto":

  samuli@LoSan:/tmp$ ls -l *.txt
  -rwxr-x---  1 samuli samuli 282 Jun 23  2005 README.txt
  samuli@LoSan:/tmp$ gzip README.txt
  samuli@LoSan:/tmp$ ls -l *txt*
  -rwxr-x---  1 samuli samuli 183 Jun 23  2005 README.txt.gz
  

  Tiedostot puretaan komennoilla "gunzip tiedosto" tai "bunzip2 tiedosto":

  samuli@LoSan:/tmp$ ls -l *txt*
  -rwxr-x---  1 samuli samuli 183 Jun 23  2005 README.txt.gz
  samuli@LoSan:/tmp$ gunzip README.txt.gz
  samuli@LoSan:/tmp$ ls -l *txt*
  -rwxr-x---  1 samuli samuli 282 Jun 23  2005 README.txt
  samuli@LoSan:/tmp$
  

• zip ja unzip

  Zip ja unzip luovat ja purkavat zip-arkistoja. Toisin kuin gzip ja bzip2, zip luo myös arkistot itse, joskin sitä voi tietenkin käyttää myös tar-arkistojen pakkaamiseen. Zip osaa myös luoda salattuja (engl. encrypted) arkistoja, joiden avaamiseen tarvitaan salasana. Mikäli salasanalla suojattuja arkistoja ei tarvitse, törmää peruskäyttäjä zip-ohjelmaan lähinnä silloin, kun tulee tarve purkaa Windowsissa luotu zip-arkisto.
  
  Arkistoja luotaessa kannattaa käyttää parametria "-r", sillä zip ei oletuksena arkistoi alihakemistojen sisältöä. Syntaksi on siis "zip -r tiedosto.zip tiedostot_ja_hakemistot". Tiedostot puretaan komennolla "unzip tiedosto.zip"

  samuli@LoSan:/tmp$ ls -l|grep uusi
  drwxr-xr-x  3 samuli samuli    4096 Jan 18 12:44 uusihakemisto
  samuli@LoSan:/tmp$ zip -r uusi.zip uusihakemisto
  	 adding: uusihakemisto/ (stored 0%)
  	 adding: uusihakemisto/tiedosto1.txt (deflated 9%)
  	 adding: uusihakemisto/tiedosto2.txt (deflated 11%)
  	 adding: uusihakemisto/muut/ (stored 0%)
  	 adding: uusihakemisto/muut/teksti.txt (deflated 10%)
  samuli@LoSan:/tmp$ ls -l|grep uusi
  drwxr-xr-x  3 samuli samuli    4096 Jan 18 12:44 uusihakemisto
  -rw-r--r--  1 samuli samuli     811 Jan 18 12:45 uusi.zip
  samuli@LoSan:/tmp$ rm -r uusihakemisto
  samuli@LoSan:/tmp$ unzip uusi.zip
  Archive:  uusi.zip
   creating: uusihakemisto/
   inflating: uusihakemisto/tiedosto1.txt
   inflating: uusihakemisto/tiedosto2.txt
   creating: uusihakemisto/muut/
   inflating: uusihakemisto/muut/teksti.txt
  samuli@LoSan:/tmp$ ls -l|grep uusi
  drwxr-xr-x  3 samuli samuli    4096 Jan 18 12:44 uusihakemisto
  -rw-r--r--  1 samuli samuli     811 Jan 18 12:45 uusi.zip
  samuli@LoSan:/tmp$
  	

Levyosioiden ja tiedostojärjestelmien käsittely

• fdisk ja cfdisk

  Ohjelmat fdisk ja cfdisk on tarkoitettu kovalevyosioiden luomiseen. Niitä ei voi käyttää käytössä olevien kovalevyosioiden pienentämiseen. Fdiskin man-sivun mukaan on suositeltavinta käyttää cfdisk-ohjelmaa jos mahdollista, sillä se on fdisk-ohjelmaa luotettavampi. Itselläni ei ole ollut kummankaan kanssa ongelmia, mutta cfdisk on huomattavasti helppokäyttöisempi ja selkeämpi. Molemmat ohjelmat ymmärtävät kymmeniä erilaisia kovalevyosiotyyppejä (engl. partition type): myös Windowsin FAT12/16/32 sekä NTFS ovat tuettuja.

  On hyvä huomioida, että sekä fdisk että cfdisk täytyy käynnistää pääkäyttäjän oikeuksin. Fdisk vaatii lisäksi parametrikseen kovalevyosion laitetiedoston nimen. Esimerkiksi ensimmäisen IDE-väylän ensimmäinen laite (nk. master) osioitaisiin komennolla "fdisk /dev/hda".

• fsck

  Ohjelmaa fsck käytetään tiedostojärjestelmien virheiden tarkistamiseen ja niiden korjaamiseen. Tiedostojärjestelmiin syntyy virheitä erityisesti silloin, kun tietokone sammuu yllättäen esimerkiksi sähkökatkoksen takia. Linux ajaa fsck -ohjelman itse aika ajoin, joten sen ajamiseen käsin tulee harvemmin tarvetta. Fsck tukee lukuisia tiedostojärjestelmiä ja sillä voidaan tiedostojärjestelmän virheiden lisäksi tarkistaa, onko kovalevyllä ns. vaurioituneita lohkoja (engl. bad blocks).

  HUOM: liitettyjen tiedostojärjestelmien tarkistaminen on erittäin vaarallista, joten järjestelmän toiminnan kannalta oleelliset osiot on helpointa tarkistaa käynnistämällä Linux yhden käyttäjän tilaan (engl. single user mode). Vaihtoehtoisesti tarkistus voidaan tehdä erillisestä Linux-ympäristöstä (esim. Knoppix LiveCD/DVD) käsin, jolloin kovalevyosiot voidaan tarkistaa turvallisesti. Sellaiset osiot, jotka sisältävät ainoastaan datatiedostoja, voi yksinkertaisesti irroittaa umount -komennolla järjestelmän ollessa käynnissä.

Verkkotyökalut

• ping

  Erityisesti lähiverkon toiminnan testaamisessa ping on kätevä työkalu. Sillä voidaan tarkistaa, onko verkkoyhteys kahden tietokoneen välillä kunnossa. On kuitenkin syytä huomata, että pakettisuotimet (palomuurit) saattavat estää pingin normaalin toiminnan. Ping ei myöskään toimi, jos testattavan tietokoneen verkkoasetukset ovat pielessä. Alla yksinkertaisin mahdollinen esimerkki:

  samuli@localhost:~$ ping www.google.fi
  PING www.l.google.com (64.233.183.99) 56(84) bytes of data.
  64 bytes from nf-in-f99.google.com (64.233.183.99): icmp_seq=1 ttl=240 time=34.5 ms
  64 bytes from nf-in-f99.google.com (64.233.183.99): icmp_seq=2 ttl=240 time=38.2 ms
  64 bytes from nf-in-f99.google.com (64.233.183.99): icmp_seq=3 ttl=240 time=33.5 ms
  64 bytes from nf-in-f99.google.com (64.233.183.99): icmp_seq=4 ttl=240 time=34.1 ms
  
  --- www.l.google.com ping statistics ---
  4 packets transmitted, 4 received, 0% packet loss, time 3000ms
  rtt min/avg/max/mdev = 33.510/35.122/38.262/1.865 ms
  samuli@localhost:~$
  

  Kuten yltä näkyy, Googlen palvelimelta saatiin vastaus. Se on siis ainakin jotakuinkin toimintakunnossa. On kuitenkin syytä huomata, etteivät palvelimen tarjoamat palvelut (esim. ssh, ftp) ole automaattisesti kunnossa, vaikka palvelin pingiin vastaisikin. Pingillä voidaan kartoittaa myös useiden tietokoneiden tila yhtäaikaisesti käyttämällä yleislähetysvipua -b (engl. "broadcast"), siis esimerkiksi "ping -b 192.168.0.255". Kaikkien kuulolla olevien, oikein konfiguroitujen tietokoneiden tulisi kertoa olemassaolostaan.

• netstat

  Netstat on yksi tärkeimmistä verkkotyökaluista. Itse käytän sitä lähinnä tarkistaessani mitä palveluita käyttöjärjestelmä tarjoaa verkon kautta ulkopuolisille, kuten alla. HUOM: Ilman grep-komennolle putkittamista tulosteeseen olisi sisällytetty myös käytössä olevat UNIX-pistokkeet, ulkopuolisiin palveluihin muodostetut yhteydet yms.

  samuli@localhost:~$ netstat -a|grep tcp|grep LISTEN
  tcp        0      0 localhost:sunrpc        *:*                     LISTEN     
  tcp        0      0 localhost:ipp           *:*                     LISTEN     
  tcp        0      0 localhost:smtp          *:*                     LISTEN     
  tcp6       0      0 *:ssh                   *:*                     LISTEN     
  samuli@localhost:~$
  

  Ylläolevasta esimerkistä kannattaa huomioida se, että kaikki palvelut SSH-palvelinta lukuunottamatta vastaanottavat pyyntöjä ainoastaan tältä tietokoneelta (localhost). SSH-palvelin vastaa mistä tahansa tuleviin pyyntöihin, minkä näkee merkistä *. Ne palvelut, joita ei tarvitse jakaa ulospäin, ei myöskään kannata jakaa ulospäin.

  Myös tietokoneeseen muodostetut verkkoyhteydet voi tarkistaa netstat-komennolla:

  samuli@localhost:~$ netstat -a|grep ESTABLISHED
  udp        0      0 localhost:32770         localhost:ntp           ESTABLISHED
  samuli@localhost:~$
  

  Ylläolevassa esimerkissä tietokone ei ole kiinni missään verkossa, joten ainoa verkkoyhteys on muodostettu paikalliseen (localhost) NTP-palvelimeen, joka pitää koneen kellon ajan tasalla.

• fuser

  Komento fuser on kätevä etsittäessä prosessia, joka pitää jotakin tiedostoa tai hakemistoa lukittuna. Se on kätevä myös verkkotyökaluna, sillä sitä ja netstat-komentoa käyttämällä on helppo löytyy ne prosessit, jotka esimerkiksi kuuntelevat jotakin porttia:

  root@localhost:~# fuser -v 111/tcp
  
                       USER        PID ACCESS COMMAND
  111/tcp:             daemon     2213 F.... portmap
  
  root@localhost:~#
  

  HUOM. komento on suoritettava pääkäyttäjänä tai se ei anna mitään tulostetta. Lisätietoja saa komennon man-sivulta.

• lsof

  Komennolla lsof voidaan näyttää paitsi avoimia tiedostoja, myös se, mikä prosessi kuuntelee jotakin tiettyä porttia. Allaolevassa esimerkissä tarkistetaan kuka vastaa pyyntöihin portissa 22:

  root@localhost:~# lsof -i :22
  COMMAND  PID USER   FD   TYPE DEVICE SIZE NODE NAME
  sshd    2939 root    3u  IPv6   7737       TCP *:ssh (LISTEN)
  root@localhost:~#
  

  HUOM. komento on suoritettava pääkäyttäjänä tai se ei anna oikeanlaista tulostetta. Lisätietoja saa komennon man-sivulta.

• tcpdump

  Verkko-ongelmien selvittäminen on hankalaa, jos itse verkkoliikenteeseen ei pääse käsiksi. Avuksi tulee tcpdump, joka on erittäin tehokas työkalu verkkoliikenteen analysointiin. Sen avulla on mahdollista seurata mitä paketteja verkossa kulkee. Paketit voidaan kaapata joko kokonaisuudessaan tai niistä voidaan lukea vain otsaketiedot. Yksinkertaisissa verkko-ongelmissa pelkkien otsaketietojen tutkiminen saattaa riittää ongelman ratkaisuun. Tcpdump on siinä määrin monimutkainen ohjelma, että suuri osa sen potentiaalista jää hyödyntämättä, ellei käy sen man-sivua perinpohjaisesti läpi. Jos käytössä on graafinen ympäristö, voi tcpdumpin sijaan kokeilla esimerkiksi graafista wireshark-ohjelmaa.

  Yksinkertaisin tcpdumpin käyttötapa on kaapata kaikkien tiettyyn verkkoliitäntään saapuvien pakettien otsakkeet. Ensin käynnistetään tcpdump:

  root@localhost:~# tcpdump -i eth0
  tcpdump: verbose output suppressed, use -v or -vv for full protocol decode
  listening on eth0, link-type EN10MB (Ethernet), capture size 96 bytes
  

  Seuraavaksi kokeillaan, vastaako palvelin www.google.fi pingiin:

  samuli@localhost:~$ ping www.google.fi
  PING www.l.google.com (64.233.183.99) 56(84) bytes of data.
  64 bytes from nf-in-f99.google.com (64.233.183.99): icmp_seq=1 ttl=240 time=34.5 ms
  64 bytes from nf-in-f99.google.com (64.233.183.99): icmp_seq=2 ttl=240 time=38.2 ms
  64 bytes from nf-in-f99.google.com (64.233.183.99): icmp_seq=3 ttl=240 time=33.5 ms
  64 bytes from nf-in-f99.google.com (64.233.183.99): icmp_seq=4 ttl=240 time=34.1 ms
  
  --- www.l.google.com ping statistics ---
  4 packets transmitted, 4 received, 0% packet loss, time 3000ms
  rtt min/avg/max/mdev = 33.510/35.122/38.262/1.865 ms
  samuli@localhost:~$
  

  Lopuksi tarkastetaan, mitä tcpdump sai kaapattua:

  root@localhost:~# tcpdump -i eth0
  tcpdump: verbose output suppressed, use -v or -vv for full protocol decode
  listening on eth0, link-type EN10MB (Ethernet), capture size 96 bytes
  13:14:52.394874 IP 192.168.0.150.1032 > local.gateway.domain:  42715+ A? www.google.fi. (31)
  13:14:52.395808 IP 192.168.0.150.1033 > local.gateway.domain:  41896+ PTR? 254.0.168.192.in-addr.arpa. (44)
  13:14:52.396602 IP local.gateway.domain > 192.168.0.150.1032:  42715 6/6/6 CNAME[|domain]
  13:14:52.402843 IP local.gateway.domain > 192.168.0.150.1033:  41896*- 1/0/0 (97)
  13:14:52.404498 IP 192.168.0.150.1034 > local.gateway.domain:  51540+ PTR? 150.0.168.192.in-addr.arpa. (44)
  13:14:52.404643 IP 192.168.0.150 > nf-in-f99.google.com: ICMP echo request, id 46436, seq 1, length 64
  13:14:52.417486 IP local.gateway.domain > 192.168.0.150.1034:  51540 NXDomain 0/1/0 (115)
  13:14:52.417995 IP 192.168.0.150.1034 > local.gateway.domain:  53535+ PTR? 99.183.233.64.in-addr.arpa. (44)
  13:14:52.419675 IP local.gateway.domain > 192.168.0.150.1034:  53535 1/4/4 (214)
  13:14:52.439197 IP nf-in-f99.google.com > 192.168.0.150: ICMP echo reply, id 46436, seq 1, length 64
  13:14:52.439961 IP 192.168.0.150.1034 > local.gateway.domain:  53401+ PTR? 99.183.233.64.in-addr.arpa. (44)
  13:14:52.441784 IP local.gateway.domain > 192.168.0.150.1034:  53401 1/4/4 (214)
  13:14:53.405169 IP 192.168.0.150 > nf-in-f99.google.com: ICMP echo request, id 46436, seq 2, length 64
  13:14:53.443398 IP nf-in-f99.google.com > 192.168.0.150: ICMP echo reply, id 46436, seq 2, length 64
  13:14:53.443737 IP 192.168.0.150.1034 > local.gateway.domain:  27366+ PTR? 99.183.233.64.in-addr.arpa. (44)
  13:14:53.445418 IP local.gateway.domain > 192.168.0.150.1034:  27366 1/4/4 (214)
  13:14:54.405017 IP 192.168.0.150 > nf-in-f99.google.com: ICMP echo request, id 46436, seq 3, length 64
  13:14:54.438494 IP nf-in-f99.google.com > 192.168.0.150: ICMP echo reply, id 46436, seq 3, length 64
  13:14:54.438832 IP 192.168.0.150.1034 > local.gateway.domain:  21235+ PTR? 99.183.233.64.in-addr.arpa. (44)
  13:14:54.445969 IP local.gateway.domain > 192.168.0.150.1034:  21235 1/4/4 (214)
  13:14:55.404864 IP 192.168.0.150 > nf-in-f99.google.com: ICMP echo request, id 46436, seq 4, length 64
  13:14:55.438976 IP nf-in-f99.google.com > 192.168.0.150: ICMP echo reply, id 46436, seq 4, length 64
  13:14:55.439320 IP 192.168.0.150.1034 > local.gateway.domain:  62166+ PTR? 99.183.233.64.in-addr.arpa. (44)
  13:14:55.441131 IP local.gateway.domain > 192.168.0.150.1034:  62166 1/4/4 (214)
  

  Ylläolevassa esimerkissä on paljon hälyä, joka johtuu NAT-osoitteenmuunnoksen tekevästä ADSL-modeemista. Jos verkossa on paljon taustamelua (=liikennettä), on usein järkevä kaapata vain osa paketeista. Rajaustapoja on useita, mutta helpoimmasta päästä ovat src, dst ja host, joilla määritetään mistä osoitteista tulevat paketit tai mihin osoitteisiin lähtevät paketit hyväksytään. Jos olisi haluttu nähdä vain osoitteesta www.google.fi tulevat paketit, olisi voitu käyttää seuraavaa komentoa:

  root@localhost:~# tcpdump -i eth0 src www.google.fi
  tcpdump: verbose output suppressed, use -v or -vv for full protocol decode
  listening on eth0, link-type EN10MB (Ethernet), capture size 96 bytes
  13:20:21.055218 IP nf-in-f99.google.com > 192.168.0.150: ICMP echo reply, id 24165, seq 1, length 64
  13:20:22.054512 IP nf-in-f99.google.com > 192.168.0.150: ICMP echo reply, id 24165, seq 2, length 64
  13:20:23.049614 IP nf-in-f99.google.com > 192.168.0.150: ICMP echo reply, id 24165, seq 3, length 64
  

  Avainsanan host jälkeen tuleva osoite täsmää sekä paketin lähettäjään (src) että paketin vastaanottajana (dst).