Parasitoid wasp blog..

..or just what is it a PhD student does all day? Random snippets, in random languages, from life in the Turku zoological museum studying tropical ichneumonids. Read on to e.g. find out "how to become one of those PhD students", what happened to two innocent chilean frogs, and (eventually) which has the most species; Africa, America or Oceania.

7.10.2019 Two new species from Africa / Kaksi uutta afrikkalaista lajia / Två nya afrikanska arter

It took us a century to gather 34 rhyssine wasps from the whole of Africa. Then extensive sampling in Uganda caught 456 more. But it's still not enough!

[EN] Last August we published when and where African rhyssine wasps fly. Now we've published who they are. Two new species (go and check out the lovely photos!) and a complete list of all known specimens from Africa. Also utter amazement at how poorly we know the species with whom we share a planet. We also got rid of one species, we came to the conclusion Epirhyssa gavinbroadi is just an unusual E. uelensis.

So how do you read a taxonomic article like this? Short answer: don't read it all. Taxonomic articles are like user manuals, important but often boring. Look at the pictures, they are lovely. If you have an African wasp you can't recognise, look at the identification key. If you have a wasp you think you recognise, look at the diagnosis and see if it matches. Skim through it and see what is interesting.

People involved in this include: us authors (from Finland, UK & South Africa), several other museum curators (France, Belgium..), any amount of Ugandans, several funders (listed in the article), half the museum, students and even school pupils (sorting the samples). Takes quite a joint effort to describe an entire subfamily from the entire Afrotropical region!

---

[FI] Parisen kuukautta sitten julkaisimme tiedot siitä missä ja milloin afrikkalaiset porapistiäiset lentävät. Nyt julkaisimme keitä he ovat. Kaksi uutta lajia (katso hienot kuvat!) ja tiedot kaikista tunnetuista Afrikassa pyydetyistä yksilöistä. Sekä valtava ihmetys siitä kuinka huonosti tunnemme ne lajit joiden kanssa jaamme planeetan. Tuhosimme myös yhden lajin: päätimme että Epirhyssa gavinbroadi muistuttaa E. uelensisia niin paljon, että ne ovat sama laji.

Miten tällaista taksonomista julkaisua sitten luetaan? Lyhyt vastaus: ei kannata lukea kaikkea. Taksonomiset julkaisut muistuttavat käyttöohjeita: tärkeitä mutteivät aina kiinnostavia. Katso kuvia, ne ovat hienoja! Jollet tunnista jotain afrikkalaista porapistiäistä, katso määrityskaavaa. Jos luulet tunnistavasi, katso erottelevia tuntomerkkejä (diagnosis) ja tarkista täsmääkö. Yleisesti ottaen, vilkaise lävitte ja katso mikä näyttää kiinnostavalta.

Tämän tekemisessä on m.m. ollut mukana: me kirjoittajat (Suomesta, Britanniasta & Etelä-Afrikasta), useat muiden museoiden työntekijät (Ranskasta, Belgiasta..), ties kuinka moni ugandalainen, useat rahoittajat (julkaisun kiitoksissa lista), puolet eläinmuseota, opiskelijoita ja jopa koulujen TET-harjoittelijoita (näytteitä lajittelemassa). Vaatii aikamoisen yhteispanoksen selostaa kokonaisen alaheimon tiedot koko Afrikasta!

---

[SV] I augusti publicerade vi detaljer om var och när Afrikanska raspryggsteklar flyger. Nu har vi berättat vem de är. Två nya arter (kolla de fina bilderna!) och en lista på alla kända exemplar från hela Afrika. Och väldig förvåning över hur dåligt vi känner de arter som vi delar vår planet med. Dessutom avskaffade vi en art: vi kom fram till att Epirhyssa gavinbroadi är egentligen ett ovanligt exemplar av E. uelensis.

Hur läser man då en sån här artikel? Kort svar: läs inte allt. Taxonomiska artiklar är som bruksanvisningar: viktiga men ofta ganska så långtråkiga. Kolla bilderna, de är fina. Ifall du råkar ha en afrikansk stekel som du inte känner igen, kolla bestämningsnyckeln. Ifall du har en stekel du tror dig känna igen, kolla diagnosen och se om det stämmer ihop. Bläddra och kolla vad som ser intressant ut.

Följande har bland andra medverkat: vi författare (från Finland, Britannien & Sydafrica), flera kuratorer från andra museer (Frankrike, Belgien..), ett flertal Ugandeser, flera som finansierat arbetet (listade i artikeln), halva museet, studerande och skolelever (som sorterat insekterna). Att beskriva en hel underfamilj från hela Afrika är inget man gör ensamt!

14.8.2019 First results! / Ensimmäiset tulokset! / Första resultaten!

If you want to catch Ugandan forest wasps, catch them during the dry seasons. Based on figure 2 of our paper.

[EN] I came back from Uganda in 2015 with an astounding 100 000 parasitoid wasps. Now, we've finally managed to publish the first results, on the ecology of one of the subfamilies. There's so much to this paper I don't know where to begin, so I'll just list some main points:

  • Ugandan rhyssine wasps fly in dry weather, near dead wood in primary forest. That's the paper in one sentence.
  • Try out the wasp calculator below to find out how many rhyssines you'd catch for a given rainfall, forest type and amount of dead wood.
  • It's really nice to actually find out how tropical insects live. We can even make a guesstimate at the average lifespan of adult rhyssines, show that they probably parasitise wood-boring insects.. this is very much not what normally happens. Usually, we only know the species exist and that's it.
  • Extensive sampling, where we use lots of traps and keep sampling for a whole year, seems to be worth it. Huge sample sizes, coverage of different seasons and forest types, what's not to like? If you don't count four years hard work before you can publish your first results..

More details in the paper itself. You can also take a look at the press release and data. The paper's data even has photos of each trap and a research diary, I decided to gather all the information on the field work into one place.

34 pyydystä vuoden ajan (n.s. laaja otostus) antoi kattavan kuvan eri vuodenajoista ja metsätyypeistä. Malaisepyydys CCT1 Ugandassa.

[FI] Palasin vuosia sitten Ugandasta mukanani yli 100 000 loispistiäistä. Nyt julkaisimme vihdoin ensimmäiset tulokset, joissa esittelemme yhden alaheimon ekologiaa (englanniksi, mutta suomensin osan). Tähän artikkeliin tuli niin paljon sisältöä etten edes tiedä mistä aloittaa, joten listaan vain joitain tärkeimpiä kohtia:

  • Ugandan porapistiäiset lentävät sateettomalla säällä, koskemattomassa metsässä lahopuun lähellä. Siinä tuloksemme tiivistettynä lauseeseen.
  • Kokeile pistiäislaskimella paljonko pistiäisiä tulisi tietyllä sademäärällä, metsätyypissä ja lahopuun määrällä.
  • Tuntuu erityisen mukavalta saada tietoa trooppisten hyönteisten elintavoista. Voimme jopa arvuutella porapistiäisten elinikää, todistaa että ne (melkein varmasti) loisivat puun sisällä eläviä toukkia.. Tällaista tietoa ei todellakaan yleensä saada tropiikista. Yleensä saamme korkeintaan tietää että laji on olemassa, jos sitäkään.
  • Laaja otostus, eli kymmenien pyydyksien käyttö vuoden ajan, vaikuttaa kannattavan. Valtavat otoskoot, tietoa eri metsätyypeistä ja vuodenajoilta (kyllä, tropiikissakin on vuodenaikoja), mahtavaa! Kesti tosin neljä vuotta käsitellä aineiston siihen kuntoon että jotain sai julkaistua..

Lisää löytyy itse artikkelista. Voit myös tutustua suomennokseen, lehdistötiedotteeseen ja aineistoon. Aineisto sisältää jopa kenttäpäiväkirjan ja kuvia jokaisesta pyydyksestä, päätin kerätä kaiken tiedon kenttätöistä yhteen.

Raspryggsteklarna i Ugandas regnskog föredrar död ved. Denna hane (Epirhyssa ghesquierei) landade flera gånger på samma trädstam (Uvariopsis congensis), troligen spanande efter honor.

[SV] År 2015 kom jag från Uganda med en förbluffande 100 000 parasitsteklar. Nu har vi äntligen lyckats publicera de första resultaten, där vi beskriver en underfamiljs ekologi (på engelska, men jag har översatt en del till svenska). Det finns så mycket i artikeln att jag inte ens vet var jag borde börja, så jag listar bara några huvudsakliga punkter:

  • Ugandas raspryggsteklar flyger när det inte regnar, och föredrar död ved i naturskog. Där har vi hela artikeln sammanfattat med en mening.
  • Testa stekelräknaren för att ta reda på hur många steklar man skulle få för givet nederbörd, skogstyp och mängd död ved.
  • Känns häftigt att få reda på hur tropiska insekter lever. Vi kan t.o.m. gissa på raspryggsteklarnas livslängd, visa att de troligen äter larver som befinner sig i död ved.. sådant här information får man vanligtvis inte (läs: nästan aldrig) i tropiken. Normalt vet vi att arterna existerar, om ens det.
  • Omfattande insamling av insekter, där vi använder stora mängder fällor i ett helt år, tycks fungera. Ett stort material som täcker olika årstider och skogstyper, varje tropisk biologs dröm. Nackdelen är att det tog oss fyra år bara att sortera materialet för första artikeln..

Närmare detaljer i själva artikeln. Ta gärna också en titt på den svenska översättningen, pressmeddelandet, och datan. Artikelns data innehåller t.o.m fältanteckningarna och foton av alla fällor, jag bestämde mig samla all information om fältarbetet på ett ställe.

Wasp calculator / Pistiäislaskin / Stekelräknare

How many wasps would a Malaise trap catch if it rained 50 mm a day? Can I catch anything outside the forest in farmland? Try adjusting the calculator and find out! These are based on table 4 of our paper. The default values are for an actual sample we collected in primary forest.

Kuinka paljon pyydykseen tulisi pistiäisiä jos sataisi 50 mm päivässä? Tuleeko metsän ulkopuolisilta banaani- ja teeviljelyksiltä mitään? Kokeile pistiäislaskinta ja ota selvää! Laskin perustuu artikkelimme taulukkoon 4. Vakioarvot ovat näytteestä, jonka keräsimme pyydyksestä CCT1 (kuva ylhäällä).

Hur många steklar fångar en Malaisefälla om det regnar 50 mm per dag? Fångar man alls något utanför skogen i odlingsmark? Testa ut stekelräknaren och ta reda på svaren! Räknaren använder tabell 4 i vår artikel. De förvalda värdena är verkliga, baserade på ett prov vi fick från fälla CCT1 (bild ovan).

           
E. ghesquierei E. overlaeti E. quagga E. uelensis



Trapping time Date (from 1 Sep) Rain Dead wood Forest type
days mm / day cm2/m

15.10.2018 New article: placing your traps randomly works, but catches very little.

No, it's not the first of my Uganda 2014-2015 results yet. This is the work that led to that sampling, and to my PhD.

The article is here. If you can't get the full text, there is also a preprint available (similar but not identical to the published version). You can also get the data and analyses.

Before I started my PhD, we actually already had a full year's data from the Ugandan rainforest. But it was only 1212 wasps.. Either something had gone seriously wrong, or Africa has much fewer wasps than Amazonia. So the question was, is it worth going back and trying again?

I looked through the material, and decided the answer was "yes". There were entire subfamilies with only one individual caught. Though the sample size was tiny, I could tell something about the subfamilies' ecology: Ichneumoninae seemed to prefer forest to logged areas, for example. There was clearly still stuff to discover.

So in 2014 I went to Uganda, slightly nervous lest I spend a year with little to show for it. And came back with over 100 000 wasps. More than twice as many as we've got from Amazonia in total!

We still don't know for certain why attempt 1 produced so little, and attempt 2 such an overwhelming amount we're still processing it. But probably it was how we placed the traps. The first time, the traps were placed randomly and were regularly moved around (better for statistics). I, on the other hand, spent hours trying to figure out where the wasps fly (better for the sample size).

Now we've finally got round to publishing the results from attempt 1. Two take home messages:

  1. The article summary. If you place traps randomly, the results are good but may be meagre. Oh, and there seems to be a lot to discover in African rainforests.
  2. Tropical field work is [insert expletive] tricky!
Anyone want to do attempt 3, good sample size and statistical rigour?

6.7.2018 Wasp observations while caring for Baby

Now taking care of our < 2 week old daughter. Research is on the backburner for a while. But that gives time to notice what the wasps are up to in our back yard.

Pimplinae attacking, of all things, a wind chime. So focused that I even got a Youtube video of it. Is this the next wasp trap?

7.2.2018 The one true original Scientific Article

Writing an article (e.g. on Ugandan wasp ecology*)? And want to remind yourself what the conventional structure is? Here's the basic ur-article for you! Basically, scientific articles are female – or at least, they have an hourglass figure. Start really general then narrow down to specifics and back to general.

* "Ugandan wasp ecology" is of course a totally random example..

What about the abstract? Even easier, it's just a baby version of the main text.

Now all I need to do is change hummingbirds to wasps and pad a bit. Science is easy:)

20.12.2017 Insects online

The museum holotype collections are finally online! Now you can see what type specimens we have in:

Not all the specimens are visible yet, and there's more data to come, but we've already got quite a bit of information online:)

Sounds like an easy job doesn't it? It isn't. To see why it took a whole museum ages to display 1000 insects online, lets take a look at specimen http://mus.utu.fi/ZMUT.TYPE721:

  1. In about 1875, John Sahlberg travels to Lapland and collects an insect. He notices its a new species and names it Platypsallus acanthioides.
  2. The insect ends up in our museum. It survives two World Wars, an independence struggle and quite a few less dramatic events. Now we decide to digitise it.
  3. We take 20 odd photos of the insect at varying focuses, then combine them to get a sharp image. Repeat for the insect's head, antenna, labels etc.
  4. We try to interpret the labels. This seems to be "Platypsallus acanthioides".. erm, never heard of it. Sahlberg's old diaries and Google help a bit, and we figure out it's nowadays called Chlamydatus acanthioides.
  5. Where's it from? "Lapponia Rossica" is luckily clear even with our limited knowledge of Latin. (during the digitisation we've needed Latin, German, French, Russian, Swedish, Finnish, Afrikaans, English..) This comes from the Ponoy river east of Murmansk.
  6. This is actually an easy specimen to interpret. Try reading the handwriting on this one!
  7. Is it really a type specimen? I.e. has this been used to describe a new species? We figure out it's a "syntype" - when Sahlberg described the species this was one of the insects he looked at, but there were also others.
  8. Finally, I collect all the information and photos we've gathered and put it online. Gives a bit of variation to the PhD work:) (I'm currently withut funding)

That's the process for one insect. Repeat over 1000 times, with creatures from all parts of the world, and with labels written in 19th century in shaky handwriting.

The reason why we do this? Because now anyone, anywhere in the world, can quickly check if we have a specimen and what it looks like. In the past, types just got "lost", no one knew what the species originally looked like because the type was presumed destroyed (we've discovered several types like this lurking in our museum). Or they were posted somewhere so a new species could be compared to them.. and never came back.

I'll finish with a bit of historical name dropping: try going through the types and looking for Kinsey, Mannerheim and the entire Sahlberg family (four generations). There's also lots of pre-WW1 insects from a German entomologist modestly named August Rudolf Eduard von Bodemeyer.

22.10.2017 Marvellous time series! Oh, and could we please have a proper calendar?

Here's a sample of what I've been working on recently. Ugandan rainfall on top, wasp numbers below. Now I can see day by day how many wasps were caught and what the weather was like at the time. The Rhyssinae in the above picture were apparently caught during the dry seasons; perhaps they are more common then, or perhaps the traps don't work as well when it rains? Investigations continue..

That's the pleasant news. The irritating news (well, olds) is our atrociously sloppy calendar. 28 days in February and 31 in January makes working with time series data like this frustrating - at least to a beginner like me. Not to mention the hassle of comparing temperatures (measured 9 AM) to wasp samples collected in the afternoon. I gave up on showing the first of each month on the x axis, it would have too long to explain this concept to the computer.

To think that I found medieval timekeeping silly, with its hours that vary in length from day to day.. I demand a proper 28 days per month, 13 months per year calendar! And if we can have ten hours = 100 minutes per day and move the earth's orbit while we're at it all the better :)

13.7.2017 Porapistiäisten rikkautta!
445 African Rhyssinae!

Ugandan sademetsien pistiäisiä tuli valtavasti, mutta nyt vihdoinkin saatiin ensimmäinen satsi etiketöityä! Kyseessä alaheimo Rhyssinae (suomeksi varmaankin porapistiäiset) joita tunnetaan Afrikasta vain 12 lajia. Lajeja tulee lisää heti kun saan Ugandan satsin läpikäytyä:

There's over a hundred of these black and yellow Rhyssinae. Not sure how many species yet.
Epirhyssa overlaeti: yksi naaras löytyi Kongosta 1930, toinen Kamerunista 1980. Ugandasta löytyi paljon enemmän.
Epirhyssa overlaeti: one female was found in Congo 1930 and another in Cameroon 1980. That's all that's known about the whole species. Until now..
We've also caught males.
Täysin uusi, kauniiin hunajanvärisenä loistava laji.
Harvinaisin löytö. Uusi laji, ja tämä naaras on ainoa yksilö koko (yli 100 000:n pistiäisen) aineistossa!
I might name this species Epirhyssa quagga.
Yhteensä 445 Ugandalaista porapistiäistä, ällistyttävä määrä!
An amazing 445 Ugandan Rhyssinae in total!

Tuesday 27.6.2017 How to label rainforest wasps

I'm labelling thousands of Ugandan wasps at the moment. Play the video to see how it happens (courtesy of someone who just got their first taste of video editing:)

Friday 19.5.2017 New article / Uusi julkaisu / Ny artikel

If you're a caterpillar, don't move to Phuket – you'll be eaten up in a moment. Go to a mountain in Greenland instead. That's the main result of our new article investigating global predation patterns. We spread vast amounts of plasticine caterpillars (yes, the stuff you get in toy shops) around the world to get this result – not directly part of my PhD but ever so much fun:)

Jos haluat säilyä hengissä perhosentoukkana, älä muuta Phuketiin. Grönlannin ylängöillä saalistajat eivät napsi sinua heti suuhun. Siinä uuden julkaisumme päätulos. Levitimme muovailuvahaisia toukkia metsiin ja tuntureihin kautta maailman (juu, hienot 'tieteelliset tutkimusvälineet' saisi lelukaupasta) – ei suoraan väikkäriainesta mutta tavattoman hauskaa leikkiä muovailuvahalla pistiäiskeruun lomassa.

Viktigt säkerhetsinformation till alla fjärilslarver: flytta inte till Phuket - ni blir uppätna i en nafs. Grönlands höjder är säkrare. Så kan vår nya artikel om global predation sammanfattas. Vi använde 'superavancerade metoder' även kallad 'modellera', av vilken vi lagade konstgjorda fjärilslarver. Lite sidospår för min doktorand men oerhört roligt; och vem vet, kanske nån dag kan jag göra nåt lika globalt med steklar.

That's what a caterpillar looks like when the birds have pecked it. The daily likelihood of getting eaten was much higher at the equator (left), because of increased arthropod attack (right).

Exactly the same applies for elevation. Go up a mountainside 40 metres = go one degree toward the poles = 2.7% less risk of being eaten.

Tiistai 21.3.2017 Neulausohjeet

Miten neulaan Ugandan loispistiäisiä? Ohjeet löytyvät täältä (PDF). Lue ja pistäydy eläinmuseon parvella kokeilemassa! Saa myös tulla ihailemaan sademetsän uusia lajeja vaikket neulata haluaisikaan :)

Neulaus: Neulaa pistiäinen selkäkilvestä, avaa siivet ja erottele tuntosarvet.

Liimaus: paina neula pistiäisen kylkeen, avaa siivet ja erottele tuntosarvet.

Kuvat kertovat tiivistetyn tarinan, varsinaiset ohjeet löytyvät täältä (PDF).

Tuesday 21.3.2017 All samples sorted!

We finished sorting at the start of this month - great rejoicing! The next step is to pin our massive sample of 100 000 - 200 000 Ugandan wasps.

876 samples from which we picked the ichneumonids and braconids (centre) and also spiders (right).
Now I'll start pinning these beautiful parasitoid wasps.

Perjantai 20.1.2017 Museon pieni gekko kasvanut

Söpöläisemme on viettänyt Suomessa 3kk:)

Museon arkipäivää on tutkia eläimiä, ja kerätä + laittaa niitä esille. Mutta tänne myös tuodaan kaikkea maan ja taivaan väliltä tunnistettavaksi. Tämä pienokainen (os. levyvarvasgekko Hemidactylus turcicus) oli jotenkin onnistunut kiilamaan itsensä USAsta tulleeseen lentorahtiin. Hän siirtyi museon kasvatiksi ja on toipunut hyvin, häntäkin kasvaa hyvää vauhtia takaisin.

Uusin asumus sijaitsee kotonamme, entinen akvaario jota sisustamme yltiökokoiseksi gekkokodiksi. Etualan kivikko on kelvannut.

Friday 20.1.2017 How to sort tropical Malaise samples

Descriptions in English, suomeksi och på svenska.

Here's how to get parasitoid wasps out of a large mass of insects. The sieves speed things up by removing insects that are too small or large to be wasps.
Tässä yksi tapa erottaa loispistiäiset hyönteismassasta. Seulat nopeuttavat erottamalla liian pienet tai suuret hyönteiset.
Så här kan man separera parasitsteklar från en stor massa andra insekter. Sållen hjälper genom att ta bort insekter som är för små eller stora.

First pick a sample.
Valitse sopivan oloinen näyte.
Välj en burk som inte ser mödosam ut.
Tip the insects onto the sieves (sieves courtesy of the geographers).
Kaada ötökät seuloille (joita on alunperin käytetty maaperänäytteisiin).
Häll ut insekterna på sållen.
Rinse with copious ethanol.
Huuhtele runsaalla 80% etanolilla.
Skölj med litertals etanol.
The 11.3mm sieve catches larger butterflies etc.
Aluksi 11,3mm seula jossa isompia perhosia yms.
De största insekterna fastnar i 11,3mm sållet.
It only takes a minute to remove wasps from the first dish.
Pistiäisiä ei ole montaa ja ne erottuvat perhosista hetkessä.
De få steklarna i första skålet är lätta att sortera fram.
The insects in the main sieve (1.41mm) have to be sorted one spoonful at a time.
1,41mm seulaan jääneet kannattaa lajitella lusikallinen kerrallaan.
De flesta insekter stannar i 1,41mm sållet därifrån de sorteras lite åt gången.
With practice the parasitoid wasps can be removed without a scope.
Pistiäiset saa poimittua paljaalla silmällä.
Efter en tid behövs ingen mikroskop för att sortera fram steklarna.
Ethanol separates the insects so they're easy to sort.
Hyönteisten uittaminen etanolissa auttaa erottamaan pistiäiset.
Steklarna är lätta att sortera fram när dom simmar i etanol.
The last sieve (0.037 mm) usually has no wasps, they were all caught by the 1,41mm sieve.
Viimeiseen seulaan ei juuri pääse pistiäisiä, 1,41mm seula pysäyttää ne kaikki.
Sista sållet har sällan steklar eftersom 1,41mm sållet redan tagit dom.
This mess of small flies and butterfly scales used to slow me down a lot, now the sieves separate it.
Tästä perhosuomujen ja sääskien mönjästä oli hirveästi haittaa lajittelulle ennen seuloja.
Fjärilars vingfjällar och små flugor stör inte längre sorteringen, nu när sållen är i bruk.
Once the sorting is done, tip the wasps into a separate jar.
Kun kaikki on lajiteltu, pistiäiset menevät omaan purkkiinsa.
När allt är sorterat, häll ut steklarna i en separat burk.
Finally, the sieves need to be washed in ethanol..
Seulat pitää vielä huuhdella etanolilla..
Sållen behöver ännu sköljas med etanol..
..and the remaining insects sieved out.
..ja seuloista irronneet hyönteiset ottaa talteen.
..och de kvarvarande insekterna tas till vara.
These insects often have some wasps among them.
Joitain pistiäisiä saattaa vielä löytyä.
Härifrån kan ännu tas några steklar.
The remnant is sieved to remove excess ethanol..
Loppuhyönteisistä seulotaan etanoli..
Resten av insekterna sållas (för att ta bort etanolen)..
.. and put back in the original jar.
.. ja ne kaadetaan takaisin purkkiinsa.
.. och hälls tillbaka i burken.
That's it! Wasps in one jar, the rest of the insects in another. We also remove spiders.
Se oli siinä! Pistiäiset ja loppunäyte eri purkeissa, ja hämähäkit voi ottaa bonuksena talteen.
Det var det! Steklarna och resten av insekterna i skilda burkar. Spindlar kan man också ta tillvara.

This method, and the fact that half the museum + several students have been helping me sort, has speeded up thing considerably. Almost 89% of the samples are now sorted, and next month it'll finally be finished!

Thursday 13.10.2016 (15.10) Sorting still continuing

One of the problems with too successful fieldwork.. I've now got 39% of the material sorted, over half of the wasps are still waiting to be removed from the samples!

I'm starting to realise that the 2nd largest tropical Malaise sample ever collected* may take some time to process. Now I'm trying to figure out how to speed things up - anyone got an automatic sample sorting robot?


* probably at least. It's 389 trap months, more than twice the size of our Amazonian samplings (185 tm) but losing the gold to the Costa Rican Malaise Trap Network (>500 tm).

Friday 5.2.2016 (16.1) Webcam from the sorting

NB: This webcam no longer updates. I'm now (13.10.2016) sorting without a microscope.

The sorting is underway! Here's a chance to see some Ugandan insects under the microscope: the picture should update every minute or so.

What are you seeing?

I'm sorting one sample at a time under the scope. My laptop shows real time video of the insects, and sends a snapshot to the web once a minute.
This is what it looks like much of the time. The dish has lots of insects: I pick out parasitoid wasps (plus occasional spiders) using tweezers. There are two in this picture, see if you can spot them:)
Occasionally I'll focus on something interesting. This is an Epirhyssa sp. which I spent several minutes trying to identify. (If you're wondering about the black lines in the background, they help me see which parts of the dish I've checked)

Once I've finished a dish I'll pour the remaining insects into a jar then get a few spoonfuls of new ones. The screen will be blank during this time (yes, I use spoons and other kitchen implements, science at its most high tech..) If the picture does not update I'm not sorting, try again later.

Perjantai 18.12.2015 (24.12) Uusia elukoita museolla

Museolle ilmestyi uusia asukkaita. Muutto uuteen kotiin sujui jouhevasti:

Kasuaari, marabu, emu ja lumileopardi saapuivat aulaan. Marabuhaikara tulee peräti Akseli Gallen-Kallelan kokoelmista.
Krokotiili keräsi katseita rappukäytävässä. (nimeksi 3,5 metriselle vauveliinille ehdotettiin 'Napsua' ja 'Mister Kuivasta')
Mister Kuivanen nousee seinää koristamaan. Painoa enää joitain kymmeniä kiloja (Zimbawessa eläessään painoi vielä satoja kiloja).
Täältä voi valvoa museon tapahtumia:)
Lumileopardi ilmestyy yläkertaan seuraavaksi. Oikein Korkeasaaren kasvatteja.
Kasuaari ja emu odottelevat ylös pääsyään. Vartiovat naulakkoa samalla kun..
.. karhu matkaa yläkerran vitriiniin.
Lopputulos hieno! Museota komistaa nyt muurahaiskarhu päädyssä..
..ja krokotiili, marabu ym uudet otukset levittäytyivät vitriineihin ja niitten päälle.

Ei kestänyt viikkoakaan, kaikki putsaus, krokotiilin ehostus yms mukaan laskettuna. Valkohäntäkauriinkin nenä meikattiin mustalla tussilla.

Tuesday 8.12.2015 (14.12) Technological sorting

Finally! I never got the hang of using a microscope, at least not without the countless pains and toils of outrageously unergonomic posture. But a 20 euro webcam solves everything. Now I can sort the Ugandan samples with ease:

Webcam + cardboard toilet roll. Attach to the microscope lens with a bit of tape. Easy! (The webcam is a 'Trust Spotlight Pro' but probably any cam works)
Now the picture shows on my laptop screen. No need to bend the neck when sorting samples.
The picture is surprisingly good. On a mac it's enough to open Quicktime Player and start a movie recording - here's an Ugandan Acaenitinae under the scope.

Is this super-revolutionary? Well, no.. stuff like this exists in most museums (including ours). But I always thought it was super complicated to set it up, and that you need expensive special cameras. Turns out you only need to pop in to the supermarket for a webcam; the specialist equipment is for more finicky stuff like multilayer photos.

Lauantai 17.10.2015 (18.10) Sademetsän ja tropiikin harjoituskurssi

Perjantai 18.9.2015 (17.9) Taas Suomessa

Täällä on kylmää eikä avokadoja saa kohtuuhintaan.. mutta kotona on kiva olla, ja hyönteisnäytteet ja matkamuistot saapuivat turvallisesti. Turkish airlines jätti jopa veloittamatta liikakiloista. Nyt pitäisi vain saada 100 000+ loispistiäistä lajiteltua hyönteismössöstä.

Flygplanet kom från Kigali (Rwanda) 3.55 på morgonet. Vid dagsljus var vi redan över Sudan.
Saharalla riittää kokoa ja osa siitä sopii sterotyyppiseen hiekkalaatikkomalliin.
The Nile broke up an otherwise uniformly khaki terrain.
Pyramiditkin on nyt nähty. Ehkei ihan niin läheltä kuin monet turistit mutta silti.. Ehkä Giza?
Ett farväl till Afrika när vi flyger ut över Medelhavet.
The continent changed as we crossed into Turkey.
Istanbulin välilaskun jälkeen matka jatkui Romanian, Ukrainan ja Puolan yli.
Riga kändes redan som hem.
Lopultakin Suomessa! Missä satoi koleaa..



Older blog posts