| |
 ..
|
|
|
|
NUKU SLEEP |
|
|
|
SININEN KEVÄT
se on kuin kaivo, unelmissa. sen pohjaa lainkaan ei näy. vaik' sieltä koskaan ei nouse vettä, se elämän janon sammuttaa. sumuinen aamu sumuinen ilta. kuljen samaa kehää taas. siniseen kevät mielen kietoi. siniseen huntuun mielen kietoi. vanhaan siniseen huntuun, miljoonan vuoden takaa. voi kuinka paljon maailma painaa, kun yksin reppuun sen saa. sumuinen ilta, sumuinen aamu. on viimein pakko uskaltaa. avaan nyörit, lasken sen pyöriin. se menköön minne haluaa. BLUE SPRING it's like a well in dreams. its bottom can't be seen. although water is never lifted up from there, it takes away the thirst for life. misty morning, misty evening. i walk the same circle again. in blue, the spring entwined the mind. with a blue veil it entwined the mind. an old blue veil from million years behind. how much does the world weigh when you alone get it in a backpack. misty evening, misty morning. one must dare at last. i open the laces, i lay it down to roll. it may go where it wants. METSÄNPEITTO kuule kuinka metsä huutaa. sinua syliinsä huutaa. kuoleva maa, on aika jättää se taa. metsänpeitto nielee meidät, on aika lähteä pois. metsänpeitto viittaansa sulkee, ei näe meitä tuoni, vaikka likeltä kulkee. kuule kuinka meri pauhaa, menneestä ajasta pauhaa. kuule kuinka laineet laulaa sinistä sävelmää. kuoleva maa, on aika jättää se taa. paina pääsi pinnan alle, on aika lähteä pois. sukelletaan salaiseen poukamaan, ei sinne paha silmä nää. se on kuoleva maa. on aika jättää se taa. METSÄNPEITTO (*) hear how the forest shouts. for you, into its arms. it's a dying world, it's time to to leave it behind. metsänpeitto will swallow us, it's time to go away. metsänpeitto enfolds us in its cape. the reaper will not see us 'though it walks by close. hear how the sea roars. roars about the past times. hear how the waves sing a blue tune. put your head under the water, it's time to go away. let's dive into a secret cove where the bad eye cannot see. it's a dying world, it's time to to leave it behind. *) Metsänpeitto is a state where one can fall into when wandering in the forest. When in metsänpeitto, others cannot see or hear you, or they may only see a stump or a stone. There are ways to get out of metsänpeitto, but some have remained there forever. KAIKEN KAUNIIN kaiken kauniinko antaisit pois? kaiken kauniinko unohtaa vois? kesän ja koskelon poikasineen. toisen maailman alla veen. karpalon kirpeyden, sammaleen hajun. muistatko tuulen ja ukonilman rajun? sen kaikenko antaisit pois. harmaat muurit ja kassajonot, asfalttiniityt ja veemäiset pomot. sumenee muistot, vain jäljellä puistot, viimeiset villit vanginneet. sydäntalven sinen ja taivaan valkeen, sen äänen kun jäähän railo halkee. sen kaikenko antaisit pois? vaivoin hallitun huumaavan palon, sormien leikin ja elämän valon. mielen kuvat, unen rajamaat. pakoon, matkaan kun lähteä saa. kaamoksen mustan ja liekkisi loimun. sen tuulessa huojuvan vanhan koivun. sen kaikenko antaisit pois? ALL THAT IS BEAUTIFUL all that is beautiful, would you give it away? could all that is beautiful be forgotten? summer and the merganser with its young. the other world underwater. sourness of a cranberry. smell of moss. do you remember the wind and fierce thunderstorm? would you give it all away? gray walls and checkout lines. asphalt meadows and asshole bosses. memories get blurred. only parks are left, imprisoned the last of the wilds. the blue in the heart of the winter and northern lights. the sound when a crack breaks the ice. heady fire, barely controlled. finger games and the glare of life. pictures in mind. twilight zones of sleep. when you can escape, start a journey. black darkness and the blaze of your flame. that old birch swaying in the wind. would you give it all away? TUNTURI tunturin takaa nousee kuu. valtakuntaa katsoo suuri kuu. johtajani ainut, suuri, suuri kuu. luihin ja ytimiin pelon tuuli tuivertaa. täytyy jatkaa matkaa, ei nyt voi lopettaa. ei eläin ylpeä suostu lumeen tuupertumaan. vielä löydän paikkaan lämpimään. käyn makuulle ja hyräilen rauhan maailmaan. käyn makuulle ja hyräilen sinut tänne taas. tunturin takaa nousee kuu. ei eläin ylpeä suostu lumeen tuupertumaan. tunturin takaa nousee kuu. THE FJELD moon is rising from behind the fjeld. it looks down to its empire. my only master, the great, great moon. the wind of fear blows into the bone. one must continue the journey, cannot stop now. a proud animal will not comply with falling in the snow. yet i will yet find a warm place. i will lay down and hum peace to the world. i will lay down and hum you here again. a proud animal will not comply with falling in the snow. moon is rising from behind the fjeld. AAMUNKOI juoksen lopun ajan kanssa kilpaa. kuulen suuren kellon tikittävän. tiedän kyllä kuka kisaa johtaa, enkä jaksa muistaa, mikä kaikki onkaan turhaa. jotkut tarttuu terävään miekkaan. jotkut rauhan hedelmää kantaa rinnassaan. jotkut näkee ja jotkut vaaran haistaa. jotkut lupailee, mut tarpeen tullen laistaa. aamunkoi. ei ikuisessa yössä laulu soi. siis nouse, nouse jo pois. toivo elää, sen sinulle lupaan. toivo elää, et pysty sitä tappamaan. jääräpää tää rakkaudesta uhoo. lyö kapuloita rattaisiin, jos et suostu syöksymään suoraan tuhoon. aamunkoi. ei ikuisessa yössä laulu soi. siis nouse, nouse jo pois. kaunis, kirkas aamunkoi. on aika, nouse jo pois. BREAKING DAWN i run against the end of time. i hear the big clock ticking. i know who leads the race and i cannot remember how much is futile after all. some grasp a sharp sword. some carry a fruit of peace in their heart. some see and some smell the danger. some make promises but rat when there comes the need. breaking dawn. chant will not be heard in the eternal night. so rise up, rise up. hope lives on, i promise it to you. hope lives on. no, you cannot kill it. stubborn me, i bluster for love. throw spanners in the works if you don't agree with rushing right into doom. breaking dawn. chant will not be heard in eternal night. so rise up, rise up now. beautiful, bright breaking dawn. it's time, rise up. HELVETIN RAUNIOT suljin mökin oven, olin viimeinen. pihamaalta muistot reppuun keräsin ja astuin siimekseen. mikään ei estä minua enää. kuljin, kuljin, kuljin läpi päivän, halki yön. vaelsin ohi kesän, yli syksyn, yli talven. tein katajasta jousen, vaikka elämää palvoinkin. näin joessa vanhan hauen ja haukea ymmärsin. niin luulin ainakin. nyt istun laella vaaran ja myrskyä odotan. näen tuhon valtakunnan ja veren virtaavan. taas metsään vanhaan lähden ikuisuutta seuraamaan. mikään ei estä minua enää. rauniot helvetin saa umpeen kasvaa. THE RUINS OF HELL i closed the door of the cottage. i was the last one. i gathered memories from the yard and i entered the shades. nothing will stop me anymore. i walked, I walked, i walked. through the day, across the night. i wandered past the summer, over the autumn, over the winter. i made a bow of a juniper although i worshiped life. i saw an old pike in the river and i understood the pike. at least i thought so. now i sit on top of a hill and i wait for the storm. i see the empire of destruction and the blood running. i will return to the old forest, to follow eternity. nothing will stop me anymore. may the forest grow all over the ruins of hell.
ISO MOOTTORI
PUHALLA VAAN
PALAVA UNI
 |
