Etelä-Karjalan pohjoisosien ortodoksikalmistojen
inventointi
Ville Laakso 1.11.2001
Syksyllä 2000 aloitettiin Turun yliopiston arkeologian oppiaineessa
tutkimushanke, jossa inventoidaan Etelä-Karjalan pohjoisosan historialliset
ortodoksikalmistot. Työssä selvitetään ennen muuta kalmistojen tarkka sijainti
ja säilyneisyys, varsinaisia kaivaustutkimuksia ei inventoinnin yhteydessä
tehdä. Kohteet paikallistetaan aiempien havaintojen, paikannimistön ja
yleisövihjeiden perusteella. Sen jälkeen kalmistot dokumentoidaan sanallisesti,
valokuvaamalla sekä tarvittaessa tarkemmin kartoittamalla. Myös kalmistoihin
usein liittyvät tsasounien eli kyläkappeleiden paikat
dokumentoidaan. Inventoinnissa on jo saatu tärkeää ja ennen tutkimatonta tietoa
alueen historiasta.
Ortodoksinen 1500-luvun kasteristi Parikkalasta.
Korkeus luonnossa n. 3 cm. Kuva: Ville Laakso.
Tutkimus kattaa ensi vaiheessaan Uukuniemen, Saaren, Parikkalan ja Rautjärven kunnat. Aluerajaus on historiallinen: em.
pitäjät (Rautjärvestä entisen Simpeleen osa) ovat
entisen Käkisalmen läänin aluetta, jolla ortodoksisuus on vaikuttanut pitkään -toisin kuin muualla Etelä-Karjalassa. Koko tutkimusalue on
lisäksi kuulunut keskiajalla ja 1500-luvulla samaan Kurkijoen pogostaan eli kirkkopitäjään. Aiemmat tiedot alueen
ortodoksikalmistoista ovat varsin hajanaisia ja perustuvat lähes pelkästään
perimätietoon ja paikannimiin, eikä edes kalmistojen tarkempi sijainti
useinkaan ole tutkijoiden tiedossa. Suurimmasta osasta inventoinneissa esille
tulevista kohteista ei ole minkäänlaisia aikaisempia arkeologisia
tutkimustietoja, sillä perinteisissä muinaisjäännösten perusinventoinneissa on
ortodoksikalmistot otettu huomioon vain satunnaisesti.
Inventoinnin kenttätyöt aloitettiin toukokuussa 2001 ja ne saatettiin
päätökseen lokakuussa. Maastossa tarkastettiin kaikkiaan kolmisenkymmentä
kohdetta. Niistä suurin osa voidaan määrittää selviksi ortodoksikalmistoiksi. Osa
saattaa olla muunlaisia hautapaikkoja, esimerkiksi vuosisatojenkin takaisten
sota-aikojen joukkohautoja. Tosin näyttää siltä, että vanhojen
ortodoksikalmistojen olemassaolon unohduttua luulöydöt selitetään helposti
juuri sota-ajan väliaikaishautapaikoiksi. Aivan kaikkia oletettuja kalmistoja
ei kyetty täsmällisesti paikallistamaan. Inventointilöytöinä saatiin mm.
karjalaista keramiikkaa, pronssinen kasteristi ja 1600-luvun raha.
Kohteet ajoittunevat pääasiassa 1300-luvulta 1600-luvulle, mutta osa lienee
ollut käytössä vielä 1800-luvulla. Parhaiten säilyneitä näyttävät olevan
Uukuniemen Papinniemen ja Saaren kirkonkylän Loson
kalmistot. Molemmissa on edelleen pystyssä satojen vuosien ikäisiä hautakiviä;
tämä on hyvin harvinaista koko Itä-Suomea ajatellen. Tavallisesti kalmistoissa
ei enää ole maan päälle näkyvissä mitään erikoista. Kalmistoja näyttää olleen
alueen vanhimmissa ja suurimmissa kylissä ainakin yksi kussakin ja ne
sijaitsevat yleensä lähellä kylien vanhaa asutusta. Kalmistot
ovatkin olleet keskeinen osa vanhaa kulttuurimaisemaa –monet niistä ovat
maisemassa edelleen hyvin esillä.
Ortodoksikalmistot ovat vanhan ortodoksikarjalaisen kulttuuripiirin
leimallinen arkeologinen ilmentymä. Niitä on ollut paljon, sillä ortodoksit
jatkoivat vanhaa kyläkalmistoperinnettä eivätkä haudanneet vainajia pelkästään
pitäjän kirkolle kuten luterilaiset. Monissa vanhoissa kalmistoissa on
kuitenkin ollut pieni puinen tsasouna eli kyläkappeli. Useisiin nyt inventoidun
alueenkin hautapaikkoihin liittyy perimätietoa niissä sijainneista tsasounista.
Inventointi liittyy Turun yliopistossa käynnissä olevaan ortodoksisen
kulttuuripiirin tutkimukseen, johon kuuluvat myös esimerkiksi Uukuniemen
Papinniemen autiokylän kaivaukset. Inventoinnin kenttätöistä ja raportoinnista
vastaa allekirjoittanut. Tutkimushankkeen rahoittavat Emil Aaltosen säätiö,
Turun yliopiston arkeologian oppaine sekä Parikkalan, Rautjärven,
Saaren ja Uukuniemen kunnat. Tieteellinen raportti työstä valmistuu tänä
talvena.
Lisätietoja: Ville Laakso (vilaakso[at]utu.fi)
Linkkejä:
Parikkalan kunta
Rautjärven kunta