Millaisen yliopiston sinä tahtoisit? Itse haluan edistää yhdessä tekemistä sekä toiminnan, tutkimuksen ja oppimisen sujuvuutta. Ennen kaikkea haluan, että yliopisto on jatkossakin paikka ja yhteisö, jossa henkilökunta ja opiskelijat viihtyvät. Tämä kaikki luo pohjan yliopiston tulevaisuudelle.
25 vuodessa olen oppinut tuntemaan yliopistoa monesta eri suunnasta: ensin opiskelijana ja sittemmin kauppakorkeakoulun, IT-laitoksen ja TUCS-tutkijakoulun työntekijänä. Digipalveluissa olen työskennellyt vuodesta 2009 lähtien: edistän digiarkkitehtina yliopiston digitalisaatiota. Olemme saattaneet törmätä esimerkiksi digiohjelmaa laatiessamme, ohjausryhmissä tai digipalveluiden ja tiedekuntien tapaamisissa.
Tuon hallitukseen todellisuuteen pohjaavaa mutta kauaskatseista näkemystä digitalisaatiosta, tekoälystä sekä datan hyödyntämisestä opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa.
Olen numerolla 10 ehdolla Turun yliopiston hallitukseen. Yhteistyöllä tulevaisuuteen -vaaliliitossa kanssani on numerolla 9 Teija Hurmerinta.
Miksi olen ehdolla?
Haluan omalta osaltani toimia sen eteen, että Turun yliopisto on olemassa jatkossakin. Alati kiristyvässä kilpailussa, säästöjen ohjaamana ja väestörakenteen muuttuessa se ei ole itsestäänselvyys. Turun yliopiston merkitys on valtava, niin meille yliopistolaisille kuin Turun koko alueen elinvoimaisuudelle. Meillä on myös globaalisti merkitystä: Turun yliopistossa ja sen verkostoissa tehdään maailman huippututkimusta. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että muutkin ymmärtävät yliopiston merkityksen ja turvataan sillä toimintamme jatkuminen.
Kilpailussa pärjätäkseen yliopiston tulee myös elää mukana ajassa ja reagoida ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Digitalisaatio, tekoäly ja toimintaprosessien automatisointi ovat omaa vahvuusalaani ja työtehtäväni jo nykyiselläänkin on pysytellä näiden suhteen ajan hermoilla ja edistää niiden hyödyntämistä yliopistossa. Laajamittaisten muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin koko yliopiston mukaan saamista. Meiltä puuttuvat nykyisellään vielä tehokkaat toimintatavat muutosten sujuvaan läpiviemiseen – asioiden hidas eteneminen turhauttaa, vaikeuttaa organisaatioidenkin välistä yhteistyötä ja saa mahdollisuuksia menemään sivu suun. Liian usein muutosten sujuvuus on yksittäisen henkilön osaamisen varassa. Jos haluamme menestyä, on tämä osaaminen levitettävä koko yliopistoon.
Työssäni näen, miten hyötyisimme vielä tiiviimmästä yhteistyöstä: yksin tai yksikköinä tekemisen sijaan menestymisen avain on toimia yhdessä. Parhaat ratkaisut ja merkittävimmät innovaatiot syntyvät rajoja ylittävällä yhteistyöllä. Monitieteisyys on yliopistomme vahvuus ja tahdon, että yliopistolaiset jatkossakin ymmärtävät yhä kirkkaammin yhteistyön arvon ja pystyvät yhä luontevammin tekemään yhteistyötä toistensa kanssa.
Yhteistyön tekeminenkin vaatii kuitenkin aikaa. Kiireen ja kuormituksen keskellä on monesti nopeampaa toimia yksin. Ylimitoitetut suorituspaineet ja liian kireät aikataulut tappavat ideoinnin ja innostuksen. Työuupumus on merkittävin syy yliopistolaisten poissaoloille. On ensisijaisen tärkeää löytää keinot, joilla yliopistolaisten hyvinvointi saadaan kohentumaan. Hyvinvoiva yhteisö on myös menestyvä yhteisö.
Yliopistona voimme vaikuttaa siihen, mihin suuntaan yhteiskuntamme kehittyy. Mitä asioita tutkimme, mistä kerromme ja mitä opetamme eteenpäin. Ja miten itse toimimme: millaista esimerkkiä näytämme. Kestävä kehitys ja demokratia tarvitsevat edelleen puolestaan puhumista ja ilman niitä yliopistollakaan ei ole toimintaedellytyksiä.
Itselleni yliopisto symboloi uskoa tulevaisuuteen – miksi muuten opettaisimme uusia sukupolvia tai tutkisimme tuntematonta? Muovaamme omalla toiminnallamme tulevaisuutta. Alati muuttuvassa maailmassa edustamme myös jatkuvuutta. Pidetään yliopisto yhä, sadan vuoden iässäkin, rohkeasti ajassa elävänä ja uutta luovana yhteisönä, josta voimme kaikki olla ylpeitä!
Mitä voin tehdä hallituksessa näiden tavoitteiden eteen?
Hallituksen jäsenet yhdessä määrittävät tavoitteet rehtorin toiminnalle. Hallituksessa myös päätetään yliopiston strategiasta eli yliopiston tavoitteista – siitä, mitä asioita yliopistossa edistetään ja mitkä ovat johtamisen painotukset. Tuon omat näkemykseni näihin keskusteluihin ja osallistun jo nykyisen työni kautta strategian laatimiseen. Lisäksi kuuntelen ja haluan ymmärtää yliopistolaisten näkökulmia mahdollisimman laajasti ja tuoda ne mukaan hallituksessa käytävään keskusteluun. Haluan lisätä läpinäkyvyyttä ja yksittäisen yliopistolaisen osallistumismahdollisuuksia yliopiston päätöksentekoon. Johtaminen on tehokkainta jatkuvassa vuorovaikutuksessa, joten yliopistolaisten yhdessä toimimisen näkökulmasta pidän tärkeänä myös sitä, että tehtyjen päätösten ja linjausten perusteluja avataan yliopistolaisille yhteisen ymmärryksen vahvistamiseksi.
Hallituksessa päätetään yliopiston budjetista eli siitä, mihin ja millä painotuksilla rahaa käytetään kunakin vuonna. Hallitus myös antaa rehtorille evästykset budjetin kokoamisen suuntaviivoista. Jatkuvasta säästämisestä huolimatta aina on mahdollisuus valita, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä. Yliopiston arvot ovat nähdäkseni hyvä ohjenuora näiden päätösten pohjaksi ja linjassa omien tavoitteideni kanssa, ja haluan osaltani edistää niiden mukaista toimintaa. Budjetin laatiminenkin on yhteistyötä, johon koko yliopisto osallistuu. Yhdessä miettimällä löydämme yliopiston kannalta parhaat kohteet rajallisten resurssien käyttämiseen ja kekseliäisyydellä, yhdessä ideoiden, voimme päästä haluamaamme suuntaan myös olemassa olevaa hyödyntäen.
Hallituksen tehtävä on myös tasapainoilla sen välillä, mihin suuntaan valtio haluaa ohjata yliopistoja opetus- ja kulttuuriministeriön kautta, ja mihin suuntaan yliopistona itse haluamme kehittyä. Aina nämä näkemykset eivät kohtaa, jolloin tarvitaan luovuutta ja kykyä löytää kompromisseja – työtä, jota teen jo nyt eri tarpeiden yhteensovittamiseksi. Verkostoja hyödyntämällä ja päätöksentekijöihin vaikuttamalla voimme lähentää näitä tavoitteita, tuoda omia näkemyksiämme esille ja toimia ennakoivasti sen sijaan, että vain reagoisimme ja ottaisimme asiat ylhäältä annettuina. Yliopistolaiset ja Turun yliopiston ystävät muodostavat laajan ja vaikutusvaltaisen joukon, jonka lisäksi yliopistot ja korkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä eri tasoilla. Itse esimerkiksi kuulun mm. FUCIOon eli suomalaisten yliopistojen IT-johtajien verkostoon ja työurani aikana epävirallisia yhteyksiä on kertynyt eri puolille Suomea ja maailmallekin.
Tiedän, miten yliopistolla saa asioita tapahtumaan ja muutoksia läpivietyä. Tunnen yliopiston organisaation ja sen toimintatavat. Tutustun mielelläni uusiin ihmisiin ja kuuntelen uusia näkökulmia – enkä lakkaa hämmästelemästä, miten eri tavalla sama asia näyttäytyy eri puolilla yliopistoa. Hallituksessa voin hyödyntää tätä kaikkea ymmärrystäni sen arvioimiseksi, mihin suuntaan yliopistoa on mielekästä ohjata ja minkälaisia vaikutuksia päätöksillä on. Tahdon, että yliopistoa ohjataan mahdollisimman kattavan ymmärryksen pohjalta, unohtamatta myöskään vaikutuksia yksittäisiin yliopistolaisiin.
Mitä osaamista minulla on hallituksessa toimimiseen?
Olen 25 yliopistovuoteni aikana oppinut, miten yliopisto toimii ja miten täällä saa asioita edistettyä. Olen oppinut, että asioiden edistäminen yliopistossa ei ole aina helppoa eikä nopeaa, mutta olen myös löytänyt keinot, joilla asioiden etenemistä saa jouhevoitettua. Projektien johtaminen on tutustuttanut minut yliopistoon, sen toimintatapoihin ja ihmisiin monelta eri kantilta, niin myös digipalveluiden ja tiedekuntien välinen yhteistyö. Turun yliopistossa olen työskennellyt digipalveluiden lisäksi TUCS-tutkijakoulussa, IT-laitoksella apurahatyöntekijänä ja tuolloin vielä itsenäisen Turun kauppakorkeakoulun ATK-keskuksessa.
Strategia ja strategiatyö ovat minulle tuttuja: olen osallistunut digiarkkitehtina ja digipalveluiden johtoryhmän jäsenenä viimeisimpien strategioiden laatimiseen ja koonnut yhteistyössä yliopistolaisten kanssa strategiaan pohjautuvan digiohjelman. Toimin digiohjelman toteuttamista seuraavan digiohjausryhmän valmistelijana ja lisäksi edistän yliopiston strategisia tavoitteita UTU AI -ryhmien valmistelijana ja prosessien automatisaatio -hankkeen vetäjänä. Näihin liittyen olen myös osallistunut OKM:n kanssa solmittavan strategiarahoitushakemuksen laatimiseen.
Olen toiminut eri tehtävissä yritysten ja yhteisöjen hallituksissa, myös puheenjohtajana, mutta usein myös taloudesta vastaavana. Teen kirjanpitoa ja konsultoin yritysten johtoa oman toiminimiyritykseni kautta. Olen valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta ja ohjelmistotekniikan diplomi-insinööriksi Turun yliopistosta.
Haluatko tietää lisää?
Tässä vain palasia ajatuksistani ja kokemuksestani. Haluatko tietää lisää? Antaa uusia näkökulmia? Tule juttelemaan tai laita viestiä, niin jatketaan keskustelua!