Akateemisen liikkuvuuden tutkijat kokoontuivat Turkuun

Pienimuotoiseksi kaavailtu seminaari kasvoi monipäiväiseksi kansainväliseksi konferenssiksi.

Ranskan kielen oppiaineen järjestämä konferenssi "Academic Mobility: Blending Perspectives" kansoitti kampuksen kansainvälisillä tutkijavierailla torstaista lauantaihin. Oppiaineen lehtori ja konferenssin ideoija Fred Dervin kertoi konferenssin avauspuheessaan, että alun perin tarkoituksena oli järjestää pienimuotoinen seminaari opiskelijaliikkuvuudesta. Lopulta seminaari laajeni kansainväliseksi, kaikkea akateemista liikkuvuutta käsitteleväksi konferenssiksi, jonne saapui yli 30 puhujaa ulkomaisista yliopistoista ja suuri joukko Suomessa vaikuttavia alan asiantuntijoita. 

Konferenssin avausluennon piti Mike Byram Durhamin yliopistosta Iso-Britanniasta. Byramin luento käsitteli opiskelijaliikkuvuuden arvoa ja millä mittareilla tuota arvoa voi mitata. Yhteiskunnallisessa keskustelussa opiskelijaliikkuvuudelle annetaan paljon painoarvoa, mutta Byram muistutti, että kyse on myös poliittisista strategioista:

- Esimerkiksi Erasmus-vaihto-ohjelma on keino luoda tunnetta "meitä" yhdistävästä eurooppalaisuudesta ja eurooppalaisesta identiteetistä. Lisäksi ulkomaisten opiskelijoiden houkutteleminen maahan voi olla osa ulkopolitiikkaa, pyrkimystä vahvistaa positiivista imagoa muiden maiden silmissä.

Opiskelijavaihdon arvo itse opiskelijoille mitataan toisin kriteerein. Byramin tutkimusten mukaan opiskelijat arvottavat korkeimmalle vaihdosta saatuja kulttuurisia ja sosiaalisia valmiuksia, joista on iloa niin henkilökohtaisessa kuin työelämässä. Vaihdossa olo esimerkiksi lisää sopeutumis- ja stressinsietokykyä sekä opettaa suhtautumaan avarakatseisemmin erilaisiin kulttuureihin. Useimmiten koettu hyöty ylittää myös vaihdon kustannukset, kuten taloudelliset panostukset ja psykologisen kuormituksen.

Vaihtomaan kulttuurin ihailu voi myös sokaista

Aina vaihtokaan ei auta näkemään kulttuuristen stereotypioiden taakse. Turun yliopiston ranskan kielen ja kulttuurin professori Eija Suomela-Salmi kertoi luennossaan vaihdossa olleille ranskanopiskelijoille tehdystä kyselystä, jonka mukaan varsinkin lyhyt oleskelu maassa saattoi vain vahvistaa stereotyyppistä, vaikkakin positiivista kuvaa ranskalaisista.

- Jotkut myös mainitsivat, kuinka Ranskassa oleilu sai heidät arvostamaan enemmän ranskalaista kulttuuria, ikään kuin olisi olemassa vain yksi "ranskalainen kulttuuri", Suomela-Salmi totesi.

Kuitenkin moni kyselyyn vastanneista kertoi vaihdon avanneen silmät ranskan kielen ja ranskalaisten kulttuurien moninaisuudelle. Myös ymmärrys kielen sidoksesta sosiaaliseen kontekstiinsa ja eri vuorovaikutustilanteisiin lisääntyi.

- Monen kohdalla vasta vaihto havahdutti huomaamaan, että kielen hallinta edellyttää paitsi sanaston ja kieliopin myös eri rekisterien osaamista, vaikka painotamme tätäkin puolta opetuksessamme, Suomela-Salmi kertoi.

Konferenssissa kuultiin alustuksia lisäksi muun muassa akateemisesta liikkuvuudesta suomalaisessa kontekstissa, kansainvälisten opiskelijoiden integroimisesta ja akateemisen liikkuvuuden tutkimisesta.

 

Yläkuva: Mike Byram luennoi opiskelijaliikkuvuuden arvosta.
Alakuva: Eija Suomela-Salmi puhui vaihdon vaikutuksesta opiskelijoiden asenteisiin ja opiskelumotiiveihin.

 

 

 

Mari Kuukkanen

 

25.09.2006 10:09 Mari Kuukkanen