Ensimmäinen tutkimusartikkelini ilmestyi vuonna 2003. Olin tuolloin juuri valmistunut filosofian maisteriksi. Tästä varhaisimmasta julkaisusta lähtien artikkeli on ollut itselleni tärkeä tekstilaji. Suurin osa tieteellisen työni tuloksista on julkaistu artikkelimuodossa sekä kansainvälisissä että kotimaisissa journaaleissa ja antologioissa. Olen kirjoittanut sekä yksin että yhdessä kollegoiden kanssa. Täydellinen luettelo tuoreemmista julkaisuistani löytyy Turun yliopiston sivuilta, https://www.utu.fi/fi/ihmiset/heli-rantala
Valikoima erityyppisisiä kirjoituksiani vuosien varrelta (avoimesti luettavissa):
”Vaarallinen Uppsala? Opinkäyntiä ja uusia aatteita Uppsalan ja Turun välillä 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa”, teoksessa Tie meren yli. Turun akatemian aate- ja kulttuurihistoriaa 1640–1828, toim. Johanna Ilmakunnas & Charlotta Wolff, SKS 2024, https://doi.org/10.21435/ht.293
“Tutkijat ja taiteilijat kuvittelemassa historiaa museoalan kanssa”, kirjoitus Museo-lehdessä (7.10.2024), https://museolehti.fi/kentalta/tutkijat-ja-taiteilijat-kuvittelemassa-historiaa-museoalan-kanssa/
“Sylvian laulu, Topelius ja häkkilinnut” Aino Jämsän kanssa laadittu kirjoitus Kulttuurihistorian seuran blogissa (3.12.2023), https://kulttuurihistoria.net/2023/12/03/adventtikalenteri-2023-sylvian-laulu-topelius-ja-hakkilinnut/
Luvut “Fast News, Slow Connections: News travelling over the Baltic Sea during the early nineteenth century” ja “On Prophets and Poets: Finnish-Swedish literary connections in the nineteenth-century press”, molemmat teoksessa Information Flows across the Baltic Sea: Towards a Computational Approach to Media History, toim. Patrik Lundell, Hannu Salmi, Erik Edoff, Jani Marjanen, Petri Paju & Heli Rantala, Mediehistoriskt arkiv 55 2023, https://mediehistorisktarkiv.se/bocker/information-flows-across-the-baltic-sea-towards-a-computational-approach-to-media-history/
Yhdessä Petri Pajun ja Hannu Salmen kanssa kirjoitettu “Towards the Ontology and Epistemology of Text Reuse: Cycles of Information Flows in Finnish Newspapers and Journals, 1771–1920”, teoksessa Digitised Newspapers – A New Eldorado for Historians?: Reflections on Tools, Methods and Epistemology, toim. Estelle Bunout, Maud Ehrmann & Frédéric Clavert. De Gruyter Oldenbourg, Berlin & Boston 2023, https://doi.org/10.1515/9783110729214-012
Yhdessä Heidi Hakkaraisen kanssa kirjoitettu “The Travelling of News in 1848: The February Revolution, European News Flows, and the Finnish Press”, Journal of European Periodical Studies 6:1 (2022), https://openjournals.ugent.be/jeps/article/id/81955/
”Ylioppilaan matkassa. Opinkäyntiä ja kävelemistä 1800-luvun alussa”, Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 1/2022, https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/113431
“Global ‘revolution’ in the early nineteenth-century Finnish press”, History of European Ideas 45:5 (2019), https://doi.org/10.1080/01916599.2018.1558908
“On the Origins of ‘Culture’”, teoksessa They Do Things Differently There: Essays on Cultural History, toim. Bruce Johnson & Harri Kiiskinen, k&h, Turku 2011, https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015121825003
”Tolstoi, kausaliteetti ja historian liike”, teoksessa Historian aikakoneessa. Onnittelukirja Hannu Salmelle, toim. Silja Laine et al., k&h Turku 2011, https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4625-9
Ja se ensimmäinen artikkeli: ”Ajattelun rajat ja mahdollisuudet – filosofisten tekstien historiallisesta tulkinnasta”, teoksessa Kohtaamisia ajassa. Kulttuurihistoria ja tulkinnan teoria, toim. Sakari Ollitervo, Jussi Parikka & Timo Väntsi, k&h Turku 2003, https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015121724762