Viime viikon maanantaina kohtasin jälleen vanhan tutun, vuonna 1613 painetun Mercator-Hondius-atlaksen, jota säilytetään Åbo Akademin Donner-instituutissa. Olemme käyttäneet sitä Mari-Liisa Varilan kanssa niin kirjahistorian kuin kartografian historian opetuksessa yli kymmenen vuoden ajan.
Atlas on muistutus kartografian kulta-ajaksi usein nähdystä 1600-luvun alankomaalaisesta painotyöstä. Se ostettiin Åbo Akademiin vuonna 2008. Mercator-Hondius, kuten muutkin atlakset, on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Atlas tarkoittaa yhteensidottujen karttojen kokonaisuutta, jolle tyypillistä on karttojen ja tekstien monimutkainen suhde. Samalla atlakset ovat usein sattumanvaraisia lähteitä, arvoesineitä vailla tarkkaa suunnitelmaa: ne on koottu saatavilla olevista,
suunnilleen samankokoisista kartoista, jotka on painettu yhtenevällä tyylillä.
Myös Mercator-Hondius koottu kahdessa vaiheessa ja sitä voi tarkastella kahden erilaisen maailmankatsomuksen hieman sattumanvaraisena tuotteena. Atlaksen varhaisvaiheista vastasi oppinut kartografia Gerhardus Mercator (1512-1594), joka oli kiinnostunut niin oman aikansa maailmankaikkeudesta kuin varhaisemmasta oppineisuudesta. Mercator halusi luoda karttojen ja tekstien kollaasin, universaalin esityksen maailmankaikkeudesta. Tätä varten hän kaiversi maanosien ja Euroopan maiden karttoja 1560-1570-luvuilla ja kirjoitti esitystä, joka kattoi niin kosmografisen kuin kartografisen tiedon. Mercator kuoli, hänen poikansa julkaisi alkuperäisestä suunnitelmasta kovasti kutistuneen atlaksen 1595 ja karttojen arvokkaat painolaatat olivat äkkiä kaupan.
Kirja-alan yrittäjät Jodocus Hondius ja Cornelis Claesz. tarttuivat tilaisuuteen ja ostivat laatat vuonna 1604. He hylkäsivät Mercatorin universalistiset pyrkimykset ja alkoivat tehdä oman aikansa koko maailman kattavaa karttakirjaa. Hondius, kokenut kartografi, piirsi itse karttoja, mutta hän myös osti painolevyjä. Atlas julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1606. Toista painosta alettiin valmistelemaan, mutta kuolemaa ei voinut paeta. Se korjasi myös Hondiuksen kesken painamisen ja niinpä toiseen painokseen liitettiin Mercatorin lisäksi myös hänen muistosanansa.
Mercator-Hondius on monipuolinen karttojen ja tekstien kokoelma, jonka sisällön voi nähdä pikemminkin vuoropuheluna kuin ristiriitaisena eriparisuutena. Usein unohdetaan, että atlaksessa on tekstisivuja huomattavasti karttoja enemmän. Ne kirjoitti Petrus Montanus. Hän oli opiskellut Leidenin yliopistossa, mikä näkyi oppineen perinteen valtaamissa teksteissä. Montanus viittaa menneisyyden auktoreihin maantieteellisten esitysten ohessa. Kun kartat ovat mahdollisimman lähellä oman aikansa käsityksiä, Montanuksen kirjoituksiin on tarttunut vuosisatojen patina.
Emme ole pystyneet selvittämään atlaksen omistushistoriaa tarkasti. Siinä on merkintöjä ja ikivanhoja kirjanmerkkejä kertomassa taakse jääneistä käyttäjistä. Sen 17 vuoden aika Donner-insituutin tiloissa päättyy syksyllä 2025, kun tämä uskontotieteen kirjasto yhdistetään Akademin pääkirjastoon.