Jos perusterve työikäinen potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle muun syyn kuin flunssan takia, on syynä useimmiten selkäkipu. Selkäkivun riskitekijöitä ovat muun muassa raskaat työt, kevyet työt sekä työttömyys. Painavien tavaroiden nostelu voi aiheuttaa selkäsärkyä samoin kuin liiallinen istuminen tietokoneen ääressä. Kun selkäkipujakso kerran alkaa, se ei lopu nopeasti. Alle kuuden viikon kestävää kipujaksoa kutsutaan lääketieteessä lyhytkestoiseksi.
Selkäkivun hoito lääketieteessä
Jotta voisi ymmärtää selkäkivun hoitoa, täytyy ymmärtää, mistä kipu johtuu. Selkäkivun riskitekijöitä ovat työhön liittyvien seikkojen lisäksi ylipaino, vähäinen liikunta ja tupakointi.
Ylipaino ja raskas työ lisäävät selän kuormitusta. Tällöin nikamavälilevyt joutuvat puristuksiin ja osa välilevyn sisällöstä voi pullistua selkäytimestä lähtevää hermojuurta vasten, mikä aiheuttaa ns. iskiasoireen eli kivun, tunnottomuuden ja/tai voimattomuuden yleensä alaraajan alueella. Kivun paikka riippuu vaurion korkeudesta. Vähäinen liikunta ja istumatyö lisäävät riskiä, mutta täysin eri syystä. Ihmisen tukiranka ei ole pelkästään luita ja niveliä, vaan lihaksilla on yhtä tärkeä tehtävä asennon säilyttämisessä. Mikäli lihaksia ei käytä, ne surkastuvat, jolloin suurempi osa kuormituksesta menee luisen rangan kannettavaksi. Tupakan nikotiini puolestaan vähentää verisuonten läpäisevyyttä, jolloin happea kulkee vähemmän erityisesti sellaisiin kudoksiin, joilta puuttuu oman verenkierto – esimerkiksi nikamavälilevyihin. Myötävaikuttavana tekijänä selkäkivussa on usein lihasten kireys, jolloin lihakset eivät tue selkärankaa oikealla tavalla ja joissain tapauksissa jopa pahentavat oiretta. Joskus selkäkivun taustalla voi olla myös vakavampia syitä, minkä vuoksi vaiva kannattaa ainakin kertaalleen tutkituttaa lääkärillä. Lisätietoa selkäkivusta löytyy mm. täältä.
Silloin, kun kivun taustalla ei ole mitään vakavampaa, lääketieteellisenä hoitona ovat lihasten rentoutus, selkää tukevien lihasten vahvistaminen, painon pudotus, tupakoinnin lopettaminen sekä akuutin tilanteen hoitona tulehduskipulääkkeet ja lihasrelaksantit. Yleensä lääkehoidon jälkeen lääkäri ohjaa potilaan fysioterapeutille kuntoutusohjelman suunnittelua varten. Hoito vaatii kärsivällisyyttä, sillä vaivan paranemiseen menee aikansa.
Selkäkivun vaihtoehtohoidot
Yleisyytensä ja pitkäkestoisen luonteensa vuoksi selkäkipu tarjoaa oivallisen markkinaraon myös sellaisille hoitomuodoille, jotka eivät todistetun tehon puuttuessa ole päätyneet osaksi laillistettujen ammattihenkilöiden keinovalikoimaa, vaan ovat joutuneet tyytymään vaihtoehtohoitojen asemaan. Parhaimmillaan selkäkivun vaihtoehtohoidot ovat hierontaa eksoottisella nimellä ja suurella hintalapulla. Hieronta toki auttaa lihasperäisiin kipuihin, ja jos joku kokee saavansa henkistä tyydytystä siitä, että hieronnan kylkiäisinä saa annoksen pseudomuinaissuomalaista mystiikkaa, ei se tietenkään ole millään tavalla minulta pois. Jokainen saa käyttää omat rahansa niin kuin itse haluaa.
Selkäkivun vaihtoehtohoitojen joukkoon mahtuu kuitenkin myös haitallista ja jopa vaarallista huuhaata. Yleensä huuhaan tunnistaa tyypillisestä markkinoinnista, jossa hoidon väitetään perustuvan joko ikivanhaan viisauteen tai sitten yhden lääketieteellisen toisinajattelijan mullistavaan keksintöön, hoidon tehosta todistavat yksittäiset potilaat omilla ihmeenomaisilla parantumiskertomuksellaan, ja hoidon luvataan auttavan lähes kaikkiin sairauksiin, mutta kuitenkaan sen vaikutuksista ei esitetä mitään objektiivisesti mitattavia väitteitä. Tämän lisäksi kuluttajan kannattaa muistaa yksi asia: Kaikkea, mihin liittyy kaulanikamien manipulaatio, tulee karttaa kuin ruttoa.
Kaulanikamat ja nikamavaltimo
Ihmisellä on seitsemän kaulanikamaa, joilla on muihin nikamiin verrattuna laajat liikelaajuudet. Tämä mahdollistaa pään kääntämisen varsin vapaasti. Toinen tärkeä ero muihin nikamiin nähden on, että kaulanikamien poikkihaarakkeissa on aukko, jonka läpi kulkee verisuonia. Nikamavaltimo kuljettaa verta aivoihin ja nikamalaskimo tuo sitä takaisin. Tahdonalaisissa liikkeissä kahden päällekkäisen nikaman asema toisiinsa nähden ei koskaan poikkea niin paljon, että siitä aiheutuisi vaaraa verisuonille, sillä pään kiertoliikkeessä kaikki nikamat kääntyvät kierreporrasmaisesti. Vaikka pään taivuttaisi ääriasentoon, rajoittavat kaulan lihakset liikettä siten, että vaaraa ei synny. Sen sijaan ulkopuolelta tuotavalla voimalla on mahdollista kääntää yksittäinen nikama normaalin liikelaajuutensa ulkopuolelle, ja tällöin on riski nikamavaltimon vaurioitumiselle. Mikäli verisuonen seinämä vaurioituu siten, että sen pintakerroksen alaiset kollageenisäikeet joutuvat kosketukseen veren kanssa, käynnistyy korjausmekanismi, joka aiheuttaa veren hyytymisen. Mekanismin tarkoituksena on estää veren valuminen suonten ulkopuolelle, mutta hyytymä voi ahtauttaa verisuonta, ja joskus hyytymä voi irrota suonen seinämästä ja kulkeutua eteenpäin verenkierrossa. Nikamavaltimosta tällainen tukos kulkee suoraan aivoihin ja voi aiheuttaa aivoinfarktin.
Kuvaamani skenaario on terveellä työikäisellä äärimmäisen harvinaista, ja suora tieteellinen näyttö riskistä on itse asiassa heikkolaatuista [1][2]*. Kuitenkin kaulan manipulaatiossa mahdollisen riskin mekanismi on looginen ja manipulaatiohoidon hyödyt kyseenalaiset. Nikamien manipulaatiolla ei ole todistettua tehoa minkään sairauden hoidossa. Mahdollinen hyöty, minkä manipulaatiosta voi saada on sama kuin hieronnasta saatava. Näistä syistä en näe mitään syytä antaa kenenkään manipuloida omia kaulanikamiani enkä suosittele tätä kenellekään muullekaan.
* = Huomatkaa tosin mahdolliset eturistiriidat. Linkkaamani katsausartikkelin [2] on rahoittanut Fonds de Dotation pour la Recherche en Chiropratique (FDRC). Artikkelin johtopäätöksen mukaan näyttö manipulaatiohoidon ja aivoinfarktiriskin yhteydestä on riittämätön, mutta yhteyttä ei ole todistettu myöskään negatiiviseksi(?).
Johtopäätös
Selkäkipu on yleinen vaiva, ja sen lääketieteellinen hoito vaatii potilaalta kärsivällisyyttä ja usein elämäntapamuutoksia. Siksi on luonnollista, että helpoille oikoteille on kysyntää. Kuluttajan tulisi kuitenkin pitää mielessään, että parhaimmillaan vaihtoehtohoito tarjoaa samaa kuin asiantunteva hieroja, mutta hieman kalliimmalla ja eksoottiseen kuoreen pakattuna. Hyvä hieronta lievittää kipua rentouttamalla lihaksia, mutta kaulanikamien niksauttelulle ei ole mitään perustetta. Vaikka komplikaatiot ovat harvinaisia, voi hoidosta saatavan mahdollisen hyödyn saavuttaa myös ihan tavallisella hieronnalla, joten miksi ottaa riskiä?
Lähteet
- Löfberg, M., Hurskainen, K., Kähärä, V., (1994) Nikamavaltimon dissekoituma kaularangan manipulaation komplikaationa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 110(12):1155.
- Haynes, M. J., Vincent, K., Fischhoff, C., Bremner, A.P., Lanlo, O., Hankey, G. J. (2012) Assessing the risk of stroke from neck manipulation: a systematic review. International Journal of Clinical Practice. 66(10):940-947. [www]