{"id":16,"date":"2017-11-02T15:13:18","date_gmt":"2017-11-02T13:13:18","guid":{"rendered":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/?p=16"},"modified":"2025-01-09T11:32:28","modified_gmt":"2025-01-09T09:32:28","slug":"lahde-zombi-solujahtiin-ja-nuorenna-itsesi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/2017\/11\/02\/lahde-zombi-solujahtiin-ja-nuorenna-itsesi\/","title":{"rendered":"L\u00e4hde zombi-solujahtiin ja nuorenna itsesi!"},"content":{"rendered":"<p>Anti-aging-teollisuuden t\u00e4rkein tuote on kallis toivo ikuisesta nuoruudesta. Koska tiede ei t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 ole onnistunut selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen biologisen vanhenemisen syit\u00e4, ovat yrityksen itsens\u00e4 nuorentamiseksi nykyisill\u00e4 menetelmill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 resurssien tuhlaamista. Paras ja ainoa nykytieteen tuntema keino oman vanhenemisen hidastamiseen, tai oikeammin sanottuna vanhuuden sairauksien riskin pienent\u00e4miseen, on edelleen klassinen \u201dsy\u00f6 monipuolisesti, liiku paljon, pid\u00e4 painoindeksisi normaalialueella ja \u00e4l\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 p\u00e4ihteit\u00e4\u201d. Alan julkaisuja seuratessa esiin nousee hyvin harvoin mit\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4n kannalta varteenotettavaa, ja suurimmat innostuksen aiheet ovat l\u00e4hinn\u00e4 uusia enn\u00e4tyksi\u00e4 sukkulamatojen tai hiirien elossa pit\u00e4misess\u00e4. Ne hetket ovat harvinaisia, kun t\u00e4lt\u00e4 rintamalta nousee esiin jotain oikeasti varteenotettavaa, joten silloin, kun n\u00e4in tapahtuu, on asia syyt\u00e4 noteerata. Nature-tiedelehdess\u00e4 julkaistiin viime viikolla loistava populaariartikkeli otsikolla \u201d<a href=\"http:\/\/www.nature.com\/news\/to-stay-young-kill-zombie-cells-1.22872\">To stay young, kill zombies<\/a>\u201d.<\/p>\n<p>Solujen vanheneminen (<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Cellular_senescence\">cellular senescence<\/a>) on ilmi\u00f6n\u00e4 havaittu jo 60-luvulla, mutta vasta viimeisen 10 vuoden aikana sen todellista merkityst\u00e4 on alettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Itse asiassa viel\u00e4 omana kouluaikanani 2000-luvun alkupuolella biologian tunneilla opetettiin suurin piirtein niin, ett\u00e4 solun vanheneminen tarkoittaa solun jakautumisen loppumista telomeerien lyhenemisen vuoksi, ja t\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n merkitys on kasvainten kehittymisen ehk\u00e4iseminen. Maailma ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen.<\/p>\n<p><strong>Pikakurssi solujen toiminnasta (lukijoille, joilla ei ole taustaa biotieteiss\u00e4)<\/strong><\/p>\n<p>Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen solujen vanhenemisen merkityksen, olisi hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 ainakin perusteet niiden toiminnasta. Yksil\u00f6n kannalta oleelliset solut jaetaan karkeasti kahteen ryhm\u00e4\u00e4n,\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Stem_cell\">kantasoluihin<\/a>\u00a0sek\u00e4\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Cellular_differentiation\">erilaistuneisiin soluihin<\/a>. Erilaistuneet solut toimivat eri kudosten rakennuspalikoina ja kantasolut n\u00e4iden varastona. Kun kudokset kasvavat tai uusiutuvat, kantasolut\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Cell_division\">jakautuvat<\/a>\u00a0ja n\u00e4iden muodostamat tyt\u00e4rsolut erilaistuvat ja ottavat paikkansa kudoksen toiminnallisissa rakenteissa. Solujen rakennusohjeet sijaitsevat\u00a0<a href=\"https:\/\/web.archive.org\/web\/20220819171832\/https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/DNA\">DNA-molekyyleiss\u00e4<\/a>, jotka sijaitsevat\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Chromosome\">kromosomeina<\/a>\u00a0solun\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Cell_nucleus\">tumassa<\/a>. Kunkin kromosomin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Telomere\">telomeeri<\/a>\u00a0-niminen rakenne, joka lyhenee aina solun jakautuessa. Kun telomeerit ovat lyhentyneet tarpeeksi, solun jakautuminen loppuu ja solu\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Cellular_senescence\">vanhenee<\/a>\u00a0(eng. cellular senescence).<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 uutta solujen vanhenemisesta on opittu viimeisen 10 vuoden aikana?<\/strong><\/p>\n<p>Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 vanhentuneet solut eiv\u00e4t jakaudu, ne alkavat eritt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 erilaisia viestiaineita, kasvutekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 solunulkoista ainetta muokkaavia entsyymej\u00e4. N\u00e4iden avulla vanhentunut solu saa aikaan paikallisen tulehdusreaktion. Ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan vanhenemiseen liittyv\u00e4ksi sekretoriseksi fenotyypiksi eli SASP (senescence associated secretory phenotype). Tutkijat arvelevat, ett\u00e4 tulehdusreaktion tarkoitus on aktivoida immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 korjaamaan vaurioitunutta kudosta sek\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhentuneet solut. Elimist\u00f6n vanhentuessa (prosessi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon muutakin kuin solujen vanhenemisen) immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 alkaa kuitenkin menett\u00e4\u00e4 tehoaan, jolloin tulehdusreaktio ei aktivoikaan immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, vaan alkaa vaurioittamaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 kudosta, aiheuttaen mm.\u00a0\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Arteriosclerosis\">valtimoiden kovettumista<\/a>\u00a0sek\u00e4\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Osteoarthritis\">nivelrikkoa<\/a>\u00a0(mainittakoon muuten, ett\u00e4 koska taudin mekanismi on tulehduksellinen, kannattaa ihan oikeasti sy\u00f6d\u00e4 se l\u00e4\u00e4k\u00e4rin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 tulehduskipul\u00e4\u00e4kekuuri, vaikka kokisi kivun kanssa p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4). Vaikka solujen vanhenemisen ajateltiin alun perin olevan sy\u00f6v\u00e4lt\u00e4 suojaava mekanismi, on uudempien tulosten valossa k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 vanhentuneiden solujen aiheuttama tulehdusreaktio itse asiassa lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 sy\u00f6v\u00e4n kehittymiseen. Solujen vanhenemisen sy\u00f6v\u00e4lt\u00e4 suojaava vaikutus toimii siis vain silloin, kun immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 toimii oikein ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 solut ajoissa.<\/p>\n<p><strong>Senolyytit \u2013 uusi l\u00e4\u00e4keaineryhm\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 klinikkaa kuin arvasimmekaan<\/strong><\/p>\n<p>Vanhentuneet solut aiheuttavat ongelmia vanhentuneessa elimist\u00f6ss\u00e4. Ratkaisuun on siis kaksi vaihtoehtoa: immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n nuorentaminen tai vanhentuneiden solujen h\u00e4vitt\u00e4minen muilla keinoilla. Koska kaikkia vanhenemiseen liittyvi\u00e4 muutoksia ei edelleenk\u00e4\u00e4n tunneta, on immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n nuorentaminen haastavaa, joten j\u00e4rkev\u00e4mpi strategia lienee vanhentuneiden solujen h\u00e4vitt\u00e4minen muilla keinoilla. T\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen on kehitteill\u00e4 uudenlainen l\u00e4\u00e4keaineryhm\u00e4 \u2013 senolyytit. Ryhm\u00e4st\u00e4 tekee varteenotettavan erityisesti se, ett\u00e4 niiden tutkimus on \u2013 monista muista paperilla hyv\u00e4lt\u00e4 kuulostavista ideoista poiketen \u2013 edennyt ihmiskokeisiin asti.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4iset senolyytit,\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Dasatinib\">dasatinibi<\/a>\u00a0ja\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Quercetin\">kversetiini<\/a> l\u00f6ydettiin vuonna 2015. Sittemmin ryhm\u00e4 on laajentunut 14:\u00e4\u00e4n ja varmasti muitakin tullaan l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Dasatinibi on sy\u00f6p\u00e4l\u00e4\u00e4ke ja kversetiini kasviflavonoidi, jota on runsaasti mm. <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Capers\">kapriksessa<\/a>,\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Lovage\">liperiss\u00e4<\/a>\u00a0sek\u00e4\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Ceratonia_siliqua\">johanneksenleip\u00e4puussa<\/a>, mutta my\u00f6s meille arkisemmissa ruokakasveissa, kuten\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Red_onion\">punasipulissa<\/a>\u00a0sek\u00e4\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Cranberry\">karpalossa<\/a>\u00a0ja monissa muissa. Valitettavasti se imeytyy ruoansulatuskanavasta heikosti ja eliminoituu nopeasti, mink\u00e4 vuoksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ravinnosta saatuna se ei todenn\u00e4k\u00f6isesti saa aikaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta. Sen etuna kuitenkin on, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on luonnonaine, jolle ihminen on altistunut vuosituhansien ajan, joten kynnys sen valjastamiseksi l\u00e4\u00e4kek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on matala. My\u00f6s dasatinibi on erinomainen valmiste alkuvaiheen kokeisiin, sill\u00e4 kliiniseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hyv\u00e4ksyttyn\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 sille on jo tehty kattavat kokeet turvallisuudesta. Mayo cliniciss\u00e4 onkin aloitettu tutkimus, jossa dasatinibin ja kversetiinin yhdistelm\u00e4ll\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n hoitaa\u00a0<a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Chronic_kidney_disease\">kroonista munuaisten vajaatoimintaa<\/a>. Teorian mukaan l\u00e4\u00e4keyhdistelm\u00e4 tuhoaa vanhentuneet solut ja mahdollistaa niiden korvautumisen uusilla toimivilla soluilla, jolloin munuaisen toiminta palautuu.<\/p>\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n<p>Senolyyttien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on positiivisia tuloksia hiirikokeissa useiden sairauksien hoidossa, ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4isi jopa pident\u00e4v\u00e4n kokonaiselinaikaa 25 %. Tosin vastaavia ja parempiakin tuloksia elinaikaan on saatu muillakin kokeiluilla, mutta ihmisell\u00e4 mik\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4ke, luonnonaine tai ruokavalio ei ole saanut t\u00e4ll\u00e4 alueella aikaan mitattavaa muutosta. En siis l\u00e4htisi mukaan innokkaimpaan hehkutukseen, jonka mukaan nyt on l\u00f6ydetty nuoruuden l\u00e4hden. Senolyyteist\u00e4 tekee kuitenkin mielenkiintoisen l\u00e4\u00e4keaineryhm\u00e4n se, ett\u00e4 niiden vaikutusmekanismi on t\u00e4ysin uudenlainen, jota ei ole aikaisemmin l\u00e4\u00e4kek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 hy\u00f6dynnetty. Mik\u00e4li l\u00e4\u00e4kkeet toimivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samoin kuin teoriassa, voidaan niiden avulla hoitaa monia vanhuusi\u00e4n sairauksia, t\u00e4rkeimpin\u00e4 mm. edell\u00e4 mainitut nivelrikko sek\u00e4 krooninen munuaisten vajaatoiminta. Ehk\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavalla saavutetaan my\u00f6s muutama terve lis\u00e4elinvuosi tai -kuukausi. Ihmisess\u00e4 on kuitenkin muitakin vanhuusi\u00e4ss\u00e4 hajoavia osia kuin nivelrusto ja munuaiset, joten mik\u00e4li tavoitteena on vanhenemisen pys\u00e4ytt\u00e4minen sek\u00e4 elimist\u00f6n nuorentaminen, on senolyyttien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 pitk\u00e4 matka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Anti-aging-teollisuuden t\u00e4rkein tuote on kallis toivo ikuisesta nuoruudesta. Koska tiede ei t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 ole onnistunut selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen biologisen vanhenemisen syit\u00e4, ovat yrityksen itsens\u00e4 nuorentamiseksi nykyisill\u00e4 menetelmill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 resurssien tuhlaamista. Paras ja ainoa nykytieteen tuntema keino oman vanhenemisen hidastamiseen, tai oikeammin sanottuna vanhuuden sairauksien riskin pienent\u00e4miseen, on edelleen klassinen \u201dsy\u00f6 monipuolisesti, liiku paljon, pid\u00e4 painoindeksisi &#8230;<a class=\"post-readmore\" href=\"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/2017\/11\/02\/lahde-zombi-solujahtiin-ja-nuorenna-itsesi\/\">read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6791,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[20],"tags":[10,9],"class_list":["post-16","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-solubiologia","tag-solusykli","tag-vanheneminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6791"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=16"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":66,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/16\/revisions\/66"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=16"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=16"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=16"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}