Kalorirajoitus on toistaiseksi tehokkain tunnettu keino vanhuusi\u00e4n sairauksien etenemisen hidastamiseen. Se pident\u00e4\u00e4 elinajanodotetta hiirell\u00e4\u00a0keskim\u00e4\u00e4rin 30 \u2013 40 %, ja positiivisista vaikutuksesta\u00a0my\u00f6s ihmisell\u00e4 on jonkin verran anekdootteja. Vahvaa tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kalorirajoituksen hy\u00f6dyist\u00e4 ihmisell\u00e4 on kuitenkin heikosti saatavilla. Yksi syy t\u00e4h\u00e4n, ja samalla kalorirajoituksen suurin haaste, on kalorien rajoittamisen vaikeus, sill\u00e4 n\u00e4l\u00e4ntunteen vastustaminen maailmassa, jossa ruokaa on tarjolla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rajoituksetta, on valtaosalle ihmisist\u00e4 l\u00e4hes mahdotonta. Vahvojen todisteiden puute kalorirajoituksen el\u00e4m\u00e4\u00e4n pident\u00e4v\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta ihmisell\u00e4\u00a0laskee motivaatiota kalorirajoituksen yritt\u00e4miseen, ja motivaation puute vaikeuttaa systemaattisten tutkimusten toteuttamista.<\/p>\n
Kalorirajoituksen hy\u00f6tyj\u00e4 on pyritty j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n rajoittamalla vain osaa ravinnon komponenteista, esimerkiksi\u00a0v\u00e4h\u00e4rasvaisella<\/a>\u00a0tai\u00a0-hiilihydraattisella<\/a>\u00a0dieetill\u00e4 tai rajoittamalla kaloreita vain osan ajasta, kuten\u00a05\/2-dieetiss\u00e4<\/a>. Ravintoainerajoituksen riskin\u00e4 on\u00a0vajaaravitsemus ja t\u00e4st\u00e4 syntyv\u00e4t ongelmat, esimerkiksi v\u00e4h\u00e4hiilihydraattisen dieetin aiheuttama\u00a0ketoasidoosi<\/a>. Ajoittaisen kalorirajoituksen ongelmana puolestaan on t\u00e4ytt\u00e4 kalorirajoitustakin heikompi tutkimusn\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n Kalorirajoituksen oletetut ja osoitetut hy\u00f6dyt ihmisell\u00e4<\/strong><\/p>\n Suoraa tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kalorirajoituksen ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4 pident\u00e4v\u00e4st\u00e4 vaikutuksesta ei ole, mutta t\u00e4m\u00e4 voidaan ep\u00e4suorasti p\u00e4\u00e4tell\u00e4 nykyisen tutkimusn\u00e4yt\u00f6n pohjalta sek\u00e4 johtaa vanhuuden sairauksien tunnetuista riskitekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n Ylipaino on t\u00e4rke\u00e4 riskitekij\u00e4 mm.\u00a0verenpainetaudille, kolesteroliaineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6ille,\u00a0tyypin\u00a02 diabetekselle, muistisairauksille, sy\u00f6v\u00e4lle ja nivelrikolle. Kalorirajoituksella on odotettavasti painoa pudottava vaikutus, sill\u00e4 ylipaino johtuu pohjimmiltaan liiallisista kaloreista. Painonpudotus laskee verenpainetta ja veren kolesterolitasoja, ja parantaa kudosten insuliiniherkkyytt\u00e4, mik\u00e4 laskee veren sokeripitoisuutta. Muutosten my\u00f6t\u00e4 valtimoiden kovettuminen hidastuu, jolloin riski mm. syd\u00e4n- ja aivoinfarktiin laskee.<\/p>\n Kalorirajoituksella vaikuttaisi olevan my\u00f6s painonpudotuksesta riippumaton vaikutus kehon energia-aineenvaihduntaan, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 kalorirajoituksen elinajanodotetta pident\u00e4v\u00e4n vaikutuksen. IGF-1 eli insuliinikaltainen kasvutekij\u00e4 on kasvuhormonin aktivoiva entsyymi, joka saa aikaan anabolisen tilan. Sill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli kasvui\u00e4ss\u00e4, mm. murrosi\u00e4n kasvupyr\u00e4hdyksess\u00e4, mutta my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 sen liiallinen aktiivisuus lis\u00e4\u00e4 diabeteksen ja sy\u00f6v\u00e4n riski\u00e4, ja korreloi lis\u00e4\u00e4ntyneen kokonaiskuolleisuuden kanssa. Sill\u00e4 on v\u00e4lillinen vaikutus my\u00f6s verenpaineeseen, sill\u00e4 se nostaa verensokeria, mik\u00e4 aiheuttaa diabeetikolla valtimoiden kovettumista, jolloin verenpaine nousee suonten joustavuuden laskiessa. Kalorirajoitus laskee IGF-1-pitoisuutta. Alentumaa on todettu jo lyhyill\u00e4kin paastoilla, mutta muutoksen pysyvyydest\u00e4 tai lyhyen muutoksen vaikutuksista kuolleisuuteen ei ole varmuutta.<\/p>\n Kun huomioidaan, ett\u00e4 kalorirajoitus pident\u00e4\u00e4 elinajanodotetta hiirell\u00e4 ja laskee vanhuuden sairauksien riskitekij\u00f6it\u00e4 ihmisell\u00e4, on mahdollista, ett\u00e4 oikein toteutuneena se voi antaa my\u00f6s\u00a0ihmiselle konkreettisia terveit\u00e4 lis\u00e4elinvuosia. Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 ei kuitenkaan riit\u00e4 sen arvioimiseksi, hidastaako kalorirajoitus konkreettisesti ihmisen vanhenemista. T\u00e4st\u00e4 huolimatta kalorirajoitus vaikuttaa hy\u00f6dylliselt\u00e4 toimenpiteelt\u00e4, kunhan se toteutetaan ilman vajaaravitsemuksen riski\u00e4 tai kohtuutonta alenemaa el\u00e4m\u00e4nlaadussa.<\/p>\n Faasi 2:n tutkimus ihmisell\u00e4<\/strong><\/p>\n Wein, ym. [1] tutkimuksessa 100 koehenkil\u00f6\u00e4 jaettiin ryhmiin, joista ensimm\u00e4inen toimi verrokkina ja toiselle toteutettiin muunneltu versio ajoittaisesta kalorirajoituksesta kolmen kuukauden ajan. Dieetti sis\u00e4lsi kuukausittain viiten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ennalta sovitut ruoka-annokset, jotka toimitettiin koehenkil\u00f6ille p\u00e4iv\u00e4kohtaisissa laatikoissa. Ruoka oli kevytt\u00e4 kasvisruokaa, josta puuttuneet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t hivenaineet korvattiin ravintolisin\u00e4. Ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n kokonaisenergiam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 4600 kJ (noin 1100 kcal), ja\u00a0se sis\u00e4lsi\u00a011 % proteiinia, 46 % rasvaa ja 43 % hiilihydraattia. Seuraavan nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kokonaisenergiam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kunakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 3000 kJ (noin 717 kcal), ja se sis\u00e4lsi noin 9 % proteiinia, 44 % rasvaa ja 47 % hiilihydraatteja. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen p\u00e4ivitt\u00e4inen energiantarve terveill\u00e4 nuorilla aikuisilla on 2240 \u2013 3260 kcal, jonka tulisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4\u00a010-20 % proteiinia, 25-35 % rasvaa ja 50-60 % hiilihydraatteja[2]. Tutkimusdieetti oli siis\u00a0suomalaisiin suosituksiin verrattuna\u00a0niukkaenergiainen, v\u00e4h\u00e4hiilihydraattinen ja v\u00e4h\u00e4proteiininen.<\/p>\n Dieettiryhm\u00e4\u00e4n satunnaistetusta 52 koehenkil\u00f6st\u00e4 13 keskeytti tutkimuksen. N\u00e4ist\u00e4 ainoastaan\u00a02 ilmoitti syyksi dieetin sopimattomuuden ja muut vetosivat aikataulun sopimattomuuteen tai muihin henkil\u00f6kohtaisiin syihin. Koko 3 kuukauden dieetin l\u00e4pik\u00e4yneiden koehenkil\u00f6iden ryhm\u00e4ss\u00e4 todettiin kaikilla koehenkil\u00f6ill\u00e4\u00a0painon, IGF-1-pitoisuuden sek\u00e4 verenpaineen laskua. My\u00f6s veren rasva- ja sokeritasoissa todettiin alenemaa niill\u00e4 koehenkil\u00f6ill\u00e4, joilla n\u00e4m\u00e4 parametrit olivat alun perin koholla.<\/p>\n Kannattaako kalorirajoitus aloittaa?<\/strong><\/p>\n Jos olet ylipainoinen, painonpudotus kannattaa aina.\u00a0Jos et liiku s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, liikunnan lis\u00e4ys kannattaa aina. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa toteutettu viiden p\u00e4iv\u00e4n kuukausittainen paasto vaikuttaa tehokkaalta keinolta painonpudotukseen ja ylipainoon liittyvien riskitekij\u00f6iden alentamiseen, mutta johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehdess\u00e4 on muistettava, ett\u00e4\u00a0tulos perustuu edelleen varsin pieneen aineistoon lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lille. Vaikka dieetti vaikutti positiivisella tavalla riskitekij\u00f6ihin, ei ole varmuutta siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat todelliset vaikutukset pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Pitk\u00e4aikaisseurannassa voi paljastua yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 riskej\u00e4 tai haittavaikutuksia.<\/p>\n Erilaiset ruokavaliokikkailut tulevat muotiin ja vaipuvat unohdukseen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin. Monista muotidieeteist\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n\u00a0hy\u00f6dylliseksi osoittautuvia\u00a0vaikutuksia, mutta kaikkien taustalla n\u00e4ytt\u00e4isi kuitenkin vaikuttavan sama perusmekanismi: \u00e4l\u00e4 sy\u00f6 enemp\u00e4\u00e4 kuin mit\u00e4 kulutat.<\/p>\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Kalorirajoitus on toistaiseksi tehokkain tunnettu keino vanhuusi\u00e4n sairauksien etenemisen hidastamiseen. Se pident\u00e4\u00e4 elinajanodotetta hiirell\u00e4\u00a0keskim\u00e4\u00e4rin 30 \u2013 40 %, ja positiivisista vaikutuksesta\u00a0my\u00f6s ihmisell\u00e4 on jonkin verran anekdootteja. Vahvaa tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kalorirajoituksen hy\u00f6dyist\u00e4 ihmisell\u00e4 on kuitenkin heikosti saatavilla. Yksi syy t\u00e4h\u00e4n, ja samalla kalorirajoituksen suurin haaste, on kalorien rajoittamisen vaikeus, sill\u00e4 n\u00e4l\u00e4ntunteen vastustaminen maailmassa, jossa ruokaa on tarjolla …read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6791,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[12,14,13],"class_list":["post-22","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ravitsemus","tag-lihavuus","tag-ruoka","tag-syopa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6791"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions\/23"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n