Uskomushoitojen markkinoinnille on tyypillist\u00e4 linkitt\u00e4\u00e4 kaikki sairaudet yhteen helposti hoidettavaan perusongelmaan, jota \u201dl\u00e4\u00e4k\u00e4rit eiv\u00e4t halua my\u00f6nt\u00e4\u00e4\u201d. Yksi t\u00e4llainen on \u201delimist\u00f6n happamuus\u201d. Oli kyse sitten diabeteksesta, sy\u00f6v\u00e4st\u00e4, korvatulehduksesta tai masennuksesta, perusongelmaksi voidaan aina esitt\u00e4\u00e4 \u201delimist\u00f6n happamuutta\u201d ja sen korjaamiseen milloin mit\u00e4kin rohdosta.<\/p>\n
Koko ajatuksen perinpohjainen lapsellisuus paljastuu helposti, mik\u00e4li sen miettimiselle viitsii uhrata edes muutaman hetken. Samanlaisella logiikalla voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki autojen viat johtuvat pohjimmiltaan moottori\u00f6ljyn puutteesta tai ett\u00e4 kaikki rakennusvirheet johtuvat kosteusvauriosta. Paras tapa v\u00e4ltty\u00e4 huijatuksi tulemiselta on tutkia, miten asiat toimivat oikeasti.<\/p>\n
Termin\u00e4 \u201delimist\u00f6n happamuus\u201d on sik\u00e4li virheellinen, ett\u00e4 elimist\u00f6n eri osien happamuus (pH) vaihtelee k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen mukaan. Esimerkiksi lysosomien pH on 4,5 ja aivo-selk\u00e4ydinnesteen pH on 7,5. Kliinisesti t\u00e4rkein on veren pH, joka vaihtelee v\u00e4lill\u00e4 7,35 \u2013 7,45. Puhuttaessa elimist\u00f6n pH:sta, tarkoitetaan usein juuri veren pH:ta.<\/p>\n
Hiilihappo-bikarbonaatti-puskuri<\/strong><\/p>\n Veri happamoituu, kun solut tuottavat normaalin aineenvaihduntansa tuloksena hiilidioksidia, joka nesteeseen liuettuaan reagoi veden kanssa ja muuttuu hiilihapoksi. Hiilihappo reagoi edelleen veden kanssa luovuttaen protonin, jolloin muodostuu oksonium-ioneja sek\u00e4 bikarbonaattia. T\u00e4m\u00e4 reaktio laskee veren pH:ta. Bikarbonaatti on em\u00e4s, joka reagoi oksonium-ionin kanssa vastaanottaen protonin, jolloin muodostuu vett\u00e4 ja hiilihappoa. T\u00e4m\u00e4 reaktio nostaa veren pH:ta. Reaktiot asettuvat tasapainoon nesteen pH:n sek\u00e4 l\u00e4ht\u00f6aineiden pitoisuuden mukaan. Veress\u00e4 hiilihapon ja bikarbonaatin suhde on normaalisti luokkaa 1\/20 ja pH 7,35 \u2013 7,45. Veri on siis liev\u00e4sti em\u00e4ksist\u00e4. Jos veren pH laskee alle arvon 7,35, puhutaan asidoosista, vaikka teknisesti veri on edelleen em\u00e4ksist\u00e4. Asidoosi aiheutuu, kun solut tuottavat hiilidioksidia, jolloin hiilihapon suhteellinen osuus kasvaa ja pH laskee.<\/p>\n Elimist\u00f6n t\u00e4rkein suojamekanismi asidoosia vastaan on\u00a0hengitt\u00e4minen<\/strong>. Tihentyneen hengityksen my\u00f6t\u00e4 hiilidioksidi poistuu nopeammin, jolloin\u00a0stoikiometrisen<\/a>\u00a0tasapainon s\u00e4ilytt\u00e4miseksi veren hiilihappo hajoaa vedeksi ja hiilidioksidiksi, joka edelleen poistuu tihentyneen hengityksen vaikutuksesta. Hiilihapon poistuessa bikarbonaatti muuttuu hiilihapoksi ottamalla vastaan protonin, jolloin veren pH nousee.<\/p>\n Toinen suojamekanismi asidoosia vastaan on\u00a0virtsaaminen<\/strong>. Mik\u00e4li veren pH laskee, protonien eritys virstaan kiihtyy ja mik\u00e4li nousee, eritys hidastuu. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi mekanismia pit\u00e4v\u00e4t veren pH:ta yll\u00e4 niin tehokkaasti, ett\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n ruoat, juomat ja rohdokset eiv\u00e4t pysty sit\u00e4 muuttamaan.<\/p>\n Miten elimist\u00f6 reagoi asidoosiin?<\/strong><\/p>\n Mik\u00e4li veren pH syyst\u00e4 tai toisesta laskee, aivorungon hengityskeskus reagoi pH:n laskuun ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 keuhkoille viestin, ett\u00e4 hengityst\u00e4 on tihennett\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on helppo testata pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 henke\u00e4. Hengityksen pid\u00e4tt\u00e4minen pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hiilidioksidin poistumisen, jolloin seurauksena on veren pH:n lasku. Mit\u00e4 alemmas pH laskee, sit\u00e4 voimakkaammin hengityskeskus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lopulta viestin voimakkuus ylitt\u00e4\u00e4 ihmisen oman tahdon, jolloin hengitys jatkuu.<\/p>\n Mik\u00e4li ihminen\u00a0hyperventiloi<\/a>\u00a0eli hengitt\u00e4\u00e4 nopeasti sis\u00e4\u00e4n ja ulos, hiilidioksidia poistuu tavallista nopeammin, jolloin veren pH nousee. Mik\u00e4li ihminen pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 henke\u00e4 hyperventiloinnin j\u00e4lkeen, veren pH ei ehdi laskea riitt\u00e4v\u00e4n alas aktivoidakseen hengityskeskusta, jolloin hengityksen pid\u00e4tt\u00e4minen johtaa aivojen hapenpuutteeseen ja py\u00f6rtymiseen.<\/p>\n Raskaan urheilusuorituksen aikana lihasten aineenvaihdunta toimii tavallista nopeammin, jolloin hiilidioksidia syntyy tavallista enemm\u00e4n. Mik\u00e4li suorituksen aikana lihakset kuluttavat happea enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 ne saavat verenkierron kautta, ne alkavat tuottaa lis\u00e4ksi laktaattia eli\u00a0maitohappoa<\/a>. Hiilihappo ja laktaatti laskevat molemmat veren pH:ta, mik\u00e4 aiheuttaa urheilusuoritusta seuraavan heng\u00e4stymisen. Heng\u00e4styminen ja hengityksen tasaaminen raskaan urheilusuorituksen j\u00e4lkeen on elimist\u00f6n tapa nostaa pH normaalille tasolle poistamalla hiilidioksidia.<\/p>\n Toisin sanoen, jos veri muuttuu normaalia happamammaksi, oireena on\u00a0heng\u00e4styminen<\/strong>. Mik\u00e4li koet fyysiseen rasitukseen liittym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 heng\u00e4stymist\u00e4, tihentynytt\u00e4 hengitystarvetta tai hengenahdistusta, kannattaa hakeutua hoitoon \u2013 kyseess\u00e4 voi olla h\u00e4t\u00e4tilanne.<\/p>\n Mitk\u00e4 tekij\u00e4t aiheuttavat veren happamuutta? Jos veren pH laskee eik\u00e4 palaudu hengityksen tihentymisen tai virtsanerityksen avulla, kyseess\u00e4 on sairaustila, joka vaatii hoitoa. Mahdollisia aiheuttajia ovat esimerkiksi syd\u00e4men vajaatoiminta, vaikea keuhkoahtaumatauti, keuhkoveritulppa, krooninen munuaisten vajaatoiminta, diabeettinen ketoasidoosi tai vakava myrkytys.<\/p>\n Asidoosia ei hoideta antamalla asidoottiselle potilaalle rohdoksia veren pH:n nostamiseen, vaan selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja hoitamalla veren pH:n laskun aiheuttaja.<\/p>\n Joissain tapauksissa, kun asidoosin aiheuttanutta sairautta ei pystyt\u00e4 hoitamaan, voidaan potilaalle antaa veren pH:n yll\u00e4pit\u00e4miseksi suun kautta natrium- tai kalsiumkarbonaattia. T\u00e4st\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 potilailla, joilla veren pH:n s\u00e4\u00e4tely ei toimi kroonisen munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. T\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n huolimatta henkil\u00f6ll\u00e4, jolla on terveet ja toimivat munuaiset, bikarbonaatin antamisella ei ole vaikutusta veren pH:oon, sill\u00e4 terve elimist\u00f6 huolehtii tasapainosta itse.<\/p>\n Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n Uskomushoitobisneksess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi kuluttajan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 elimist\u00f6n toiminnasta. Kun seuraavan kerran luet rohdoksesta, joka parantaa kaikki sairaudet vaikuttamalla johonkin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseen suureeseen kuten \u201delimist\u00f6n happamuuteen\u201d, muista suhtautua kriittisesti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Uskomushoitojen markkinoinnille on tyypillist\u00e4 linkitt\u00e4\u00e4 kaikki sairaudet yhteen helposti hoidettavaan perusongelmaan, jota \u201dl\u00e4\u00e4k\u00e4rit eiv\u00e4t halua my\u00f6nt\u00e4\u00e4\u201d. Yksi t\u00e4llainen on \u201delimist\u00f6n happamuus\u201d. Oli kyse sitten diabeteksesta, sy\u00f6v\u00e4st\u00e4, korvatulehduksesta tai masennuksesta, perusongelmaksi voidaan aina esitt\u00e4\u00e4 \u201delimist\u00f6n happamuutta\u201d ja sen korjaamiseen milloin mit\u00e4kin rohdosta. Koko ajatuksen perinpohjainen lapsellisuus paljastuu helposti, mik\u00e4li sen miettimiselle viitsii uhrata edes muutaman hetken. …read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6791,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[25],"tags":[26],"class_list":["post-30","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laaketiede","tag-asidoosi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6791"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions\/31"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/strong><\/p>\n