{"id":34,"date":"2015-12-28T16:05:53","date_gmt":"2015-12-28T14:05:53","guid":{"rendered":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/?p=34"},"modified":"2025-01-08T16:06:29","modified_gmt":"2025-01-08T14:06:29","slug":"sairaudet-joita-ei-ole","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/2015\/12\/28\/sairaudet-joita-ei-ole\/","title":{"rendered":"Sairaudet, joita ei ole"},"content":{"rendered":"<p>Tuleeko mieleen, mink\u00e4 sairauden oireita ovat ajoittainen huonovointisuus, p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky, jaksamattomuus, v\u00e4symys, syd\u00e4men tykyttely, unettomuus, vatsan t\u00e4yteyden tunne, ummetus, huimaus (joka ei ole kiert\u00e4v\u00e4 eik\u00e4 kaatava) ja yleinen jaksamattomuus? Vastaus: Kaikkien ja lis\u00e4ksi ei mink\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 ovat ns. ep\u00e4spesifisi\u00e4 oireita, joita esiintyy jokaisella ihmisell\u00e4 ajoittain riippumatta terveydentilasta. Toiset ovat luonnostaan herkempi\u00e4 huomaamaan n\u00e4it\u00e4, ja stressitekij\u00e4t kuten kiireinen el\u00e4m\u00e4ntilanne, riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n nukkuminen, huono yleiskunto, sairaudet sek\u00e4 sairaudenpelko nostavat oireita pintaan.<\/p>\n<p>Todetessaan edell\u00e4 kuvatut oireet, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri saattaa tilata alkavien sairauksien poissulkemiseksi joitain lis\u00e4tutkimuksia (tilanteesta riippuen esimerkiksi perusverenkuvan, verensokerin, kilpirauhasarvot sek\u00e4 EKG:n). Mik\u00e4li kokeissa ei tule esiin merkkej\u00e4 sairauksista, ei l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 diagnoosia ole tarpeen asettaa, ja mahdollinen hoito keskittyy riskitekij\u00f6iden hallintaan sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavoista huolehtimiseen. Yleens\u00e4 oireet helpottavatkin siin\u00e4 vaiheessa, kun selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole merkki vakavasta sairaudesta.<\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4ketieteen rinnalle on kuitenkin kehittynyt eettisesti harmaalla alueella toimiva pseudotieteenala, joka myy tiedonhaluiselle potilaalle keksittyj\u00e4 diagnooseja. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi tyypin 2 kilpirauhasen vajaatoiminta eli Wilsonin syndrooma, krooninen Lymen borrelioosi (ei pid\u00e4 sekoittaa hoitamattoman taudin my\u00f6h\u00e4isvaikutuksiin), ei-keliakinen gluteeniherkkyys ja s\u00e4hk\u00f6allergia. Keksityille diagnooseille on kysynt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ihmisell\u00e4 on tarve l\u00f6yt\u00e4\u00e4 selitys ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman ilmi\u00f6ille. L\u00e4\u00e4ketiede ei aina tyydyt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tarvetta, sill\u00e4 diagnoosin asettaminen edellytt\u00e4\u00e4 objektiivisia perusteita, ja ep\u00e4selv\u00e4ss\u00e4 tilanteessa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri on velvollinen ilmaisemaan, ett\u00e4 vaikka vakavat sairaudet onkin suljettu pois, ei kaikkia oireita voida selitt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vaatimus ei sido vaihtoehtol\u00e4\u00e4kinn\u00e4n harjoittajia, jotka voivat tarvittaessa vet\u00e4\u00e4 diagnoosin vaikka hatusta. Yhteist\u00e4 perinteisille vaihtoehtodiagnooseille ovat oireiden ep\u00e4spesifisyys sek\u00e4 yksiselitteisten diagnoosikriteerien puuttuminen. Toisin sanoen kriteerit ovat niin v\u00e4lj\u00e4t, ett\u00e4 diagnoosin pystyisi asettamaan kenelle tahansa.<\/p>\n<p><strong>Onko siit\u00e4 nyt sitten niin kamalasti haittaa, jos valediagnoosi rauhoittaa potilasta?<\/strong><\/p>\n<p>Haittojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee valediagnoosikohtaisesti ja riippuu sen hoidosta. Useimmat johtavat ajan ja\/tai rahan haaskaukseen. Jos potilas uskoo k\u00e4rsiv\u00e4ns\u00e4 s\u00e4hk\u00f6allergiasta ja hankkiutuu sen vuoksi eroon kodinkoneista, tulee arkiaskareisiin kulumaan enemm\u00e4n aikaa kuin ennen. Ironista kyll\u00e4, t\u00e4m\u00e4 saattaa itse asiassa johtaa kokemukseen oireiden helpottamisesta, sill\u00e4 tarpeettomien v\u00e4ltt\u00e4mistoimintojen parissa puuhastellessaan potilas ei ehdi keskitty\u00e4 satunnaisiin kipuiluihin, jolloin harmittomat oireet unohtuvat samalla tavalla kuin muillakin ihmisill\u00e4.\u00a0Keksityt sairaudet muuttuvat vaaralliseksi siin\u00e4 vaiheessa, kun niit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n hoitaa oikeilla l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Tyypin 2 kilpirauhasen vajaatoiminta \u2013 koulukirjaesimerkki vaarallisesta valediagnoosista<\/strong><\/p>\n<p>Ns. Tyypin 2 kilpirauhasen vajaatoiminta eli Wilsonin oireyhtym\u00e4 on nimitys tilanteelle, jossa potilas kokee kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita (esimerkiksi jaksamattomuutta ja v\u00e4symyst\u00e4), vaikka veren kilpirauhashormonitaso on normaali (joko T4- eli tyroksiinil\u00e4\u00e4kityst\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 tai ilman). Wilsonin oireyhtym\u00e4n puolestapuhujien mukaan osalla kilpirauhasen vajaatoimintapotilaista kilpirauhashormoni eli T4 ei muutu aktiiviseksi T3-muodoksi, mink\u00e4 vuoksi heill\u00e4 on kilpirauhasen vajaatoiminta, vaikka verikokeet todistavat muuta. Hoitona on kilpirauhashormonin aktiivinen muoto eli T3, josta potilaat kokevat saavansa tehokkaan avun oireisiinsa (enk\u00e4 ep\u00e4ile hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n etteiv\u00e4tk\u00f6 saisi). Kuitenkin Suomen Endokrinologiyhdistyksen tilaaman ja THL:n\/Finohtan toteuttaman katsauksen mukaan:<\/p>\n<blockquote><p>\u2026n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yksinomaisen T3-hoidon tai T3-T4-yhdistelm\u00e4hoidon eduista pelkk\u00e4\u00e4n T4 hoitoon verrattuna ei ole. \u2026 T4:n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 puoltaa se, ett\u00e4 annostelu on harvempi ja vaikutus tasaisempi kuin T3:n\u2026<\/p><\/blockquote>\n<p>Sek\u00e4 T4- ett\u00e4 T3-hormoni hoitavat kilpirauhasen vajaatoimintaa yht\u00e4 hyvin, mutta T4 sopii l\u00e4\u00e4kkeeksi paremmin, koska sill\u00e4 on tasaisempi vaikutus (katsauksessa j\u00e4\u00e4 mainitsematta, ett\u00e4 T3-valmisteet ovat lis\u00e4ksi noin 100 kertaa kalliimpia). Suurin osa kilpirauhasen tuottamasta kilpirauhashormonista on luonnostaan T4-muodossa, ja muuttuu aktiiviseen T3-muotoon vasta kohdekudoksessa. T\u00e4m\u00e4 on elimist\u00f6n luonnollinen mekanismi, joka s\u00e4\u00e4telee aktiivisen muodon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Ei ole mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Wilsonin oireyhtym\u00e4ksi kuvattua tilannetta, jossa T4 ei muutu T3:ksi olisi oikeasti olemassa. Jos olisi, se n\u00e4kyisi erona T3- ja T4-valmisteiden tehon v\u00e4lill\u00e4. Jos kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet eiv\u00e4t helpota T4-valmisteella, oireet johtuvat todenn\u00e4k\u00f6isesti jostain aivan muusta kuin kilpirauhasen vajaatoiminnasta. T\u00e4st\u00e4 sudenkuopasta varoitetaan my\u00f6s yhdistyksen omassa suosituksessa:<\/p>\n<blockquote><p>Kilpirauhasen hormonikorvaushoitoa ei pid\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esim. masennuksen, jaksamattomuuden tai ylipainon hoitoon henkil\u00f6ll\u00e4, jolta m\u00e4\u00e4ritetyt\u00a0 kilpirauhasen toimintakokeet eiv\u00e4t viittaa edes subkliiniseen kilpirauhasen vajaatoimintaan. Kilpirauhashormonihoito, joka on aloitettu ainoastaan em ep\u00e4spesifisten oireiden perusteella ilman taustalla olevaa kilpirauhasen vajaatoimintaa pirist\u00e4\u00e4 usein alkuun, mutta vaikutus on yleens\u00e4 ohimenev\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n<p>Mist\u00e4 sitten johtuu, ett\u00e4 potilaat kokevat T3:n auttavan ep\u00e4spesifisiin oireisiin paremmin kuin T4:n? Vastaus on yksinkertainen: T3 vaikuttaa nopeammin. Kolikon k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena on, ett\u00e4 sen vaikutus my\u00f6s lakkaa nopeammin ja sill\u00e4 on suurempi yliannostusriski.<\/p>\n<blockquote><p>Kilpirauhashormonein aiheutettu tyreotoksikoosi voi aiheuttaa mm. sairaalahoitoa edellytt\u00e4vi\u00e4 syd\u00e4men rytmih\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja hikoilua ja altistaa osteoporoosille.<\/p><\/blockquote>\n<p>Tarpeettomien l\u00e4\u00e4kkeiden yliannostusvaaran lis\u00e4ksi valediagnooseista on haittaa potilaille silloin, kun niiden vuoksi j\u00e4\u00e4 todellinen sairaus diagnosoimatta. Masennuksesta k\u00e4rsiv\u00e4n potilaan oireiden peitt\u00e4minen kilpirauhashormonilla ei edesauta parantumista, kun potilaalta j\u00e4\u00e4 saamatta psykoterapia, tuki unirytmin korjaamiseen tai muihin el\u00e4m\u00e4ntapamuutoksiin, masennusl\u00e4\u00e4kitys, jne.<\/p>\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n<p>Valediagnoosit voivat antaa potilaalle jotain sellaista, mit\u00e4 l\u00e4\u00e4ketiede ei pysty tarjoamaan: mustavalkoisia ja helposti pureskeltavia v\u00e4\u00e4ri\u00e4 vastauksia. Joskus niist\u00e4 on potilaalle haittaa, joskus ei \u2013 toisinaan enemm\u00e4n, toisinaan v\u00e4hemm\u00e4n. Yksi piirre yhdist\u00e4\u00e4 kaikkia valediagnooseja rajaten ne pysyv\u00e4sti l\u00e4\u00e4k\u00e4rin etiikan ulkopuolelle \u2013 ne eiv\u00e4t ole totta.<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>Hypotyreoosin diagnostiikan sek\u00e4 hoidon suositukset ja kannanotot. (2015) Suomen Endokrinologiyhdistys r.y. (luettu 28.12.2015) [<a href=\"https:\/\/web.archive.org\/web\/20160531054109\/http:\/\/endokrinologiyhdistys.yhdistysavain.fi\/hypotyreoosin-diagnostiikan-seka\/\">www<\/a>]<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tuleeko mieleen, mink\u00e4 sairauden oireita ovat ajoittainen huonovointisuus, p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky, jaksamattomuus, v\u00e4symys, syd\u00e4men tykyttely, unettomuus, vatsan t\u00e4yteyden tunne, ummetus, huimaus (joka ei ole kiert\u00e4v\u00e4 eik\u00e4 kaatava) ja yleinen jaksamattomuus? Vastaus: Kaikkien ja lis\u00e4ksi ei mink\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 ovat ns. ep\u00e4spesifisi\u00e4 oireita, joita esiintyy jokaisella ihmisell\u00e4 ajoittain riippumatta terveydentilasta. Toiset ovat luonnostaan herkempi\u00e4 huomaamaan n\u00e4it\u00e4, ja stressitekij\u00e4t kuten &#8230;<a class=\"post-readmore\" href=\"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/2015\/12\/28\/sairaudet-joita-ei-ole\/\">read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6791,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[25],"tags":[],"class_list":["post-34","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laaketiede"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6791"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=34"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":35,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions\/35"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=34"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=34"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=34"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}