{"id":40,"date":"2015-05-03T16:08:21","date_gmt":"2015-05-03T13:08:21","guid":{"rendered":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/?p=40"},"modified":"2025-01-08T16:08:51","modified_gmt":"2025-01-08T14:08:51","slug":"millainen-tieto-on-luotettavaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/2015\/05\/03\/millainen-tieto-on-luotettavaa\/","title":{"rendered":"Millainen tieto on luotettavaa?"},"content":{"rendered":"<p>M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ns\u00e4 mukaan\u00a0<strong>tieto<\/strong>\u00a0on hyvin perusteltu tosi uskomus. Toisin sanoen v\u00e4ite X on tietoa, jos se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikki seuraavat ehdot:<\/p>\n<ol>\n<li>Henkil\u00f6 A uskoo, ett\u00e4 X.<\/li>\n<li>Henkil\u00f6ll\u00e4 A on hyv\u00e4 syy uskoa, ett\u00e4 X<\/li>\n<li>X.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Jos vain osa ehdoista t\u00e4yttyy, X ei ole tietoa. Jos ainoastaan ehto 3 t\u00e4yttyy, kyseess\u00e4 on\u00a0<strong>totuus<\/strong>, mutta henkil\u00f6n A kannalta ei tietoa. Jos ehdot 1 ja 3 t\u00e4yttyv\u00e4t, kyseess\u00e4 on edelleen totuus, mutta A:n kannalta ei edelleenk\u00e4\u00e4n tietoa vaan ainoastaan\u00a0<strong>oikeaan osunut arvaus<\/strong>. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 muualla kuin matematiikassa ihmisell\u00e4 ei ole mahdollisuutta tarkistaa objektiivisesti, t\u00e4yttyyk\u00f6 ehto 3.<\/p>\n<p>Ehto 2 on avainasemassa tiedon luotettavuuden arvioimisessa. Se ei ole diskreetti kyll\u00e4\/ei-kysymys, vaan jatkumo huonosta perustelusta hyv\u00e4\u00e4n ja heikosta todisteesta vahvaan. Internet on pullollaan enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n hyvi\u00e4 perusteluja aiheesta kuin aiheesta, ja muutamalla haulla on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tukea kesken\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin vastakkaisille v\u00e4itteille. V\u00e4ite ei voi olla yht\u00e4 aikaa tosi ja ep\u00e4tosi (paitsi kvanttitasolla, mutta sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n ilmi\u00f6iden kannalta), joten jos v\u00e4itteelle l\u00f6ytyy sek\u00e4 puolustavia ett\u00e4 vastustavia todisteita, t\u00e4ytyy huomio kohdistaa todisteisiin itseens\u00e4 ja arvioida niiden laatua.<\/p>\n<p><strong>Anekdoottinen todiste<\/strong>\u00a0eli tarinatodiste (tai\u00a0<a href=\"https:\/\/web.archive.org\/web\/20160531054109\/https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/N_of_1_trial\">N=1-tutkimus<\/a>) tarkoittaa yksitt\u00e4isen ihmisen kokemusta tai havaintoa. Havainto voi tietenkin osua oikeaan, mutta tieteess\u00e4 se ei koskaan riit\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen. Oma kokemus on altis virheille, jotka voivat johtua riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 havainnoinnista tai omista ennakko-oletuksista. Esimerkki anekdoottisesta todistuksesta:<\/p>\n<blockquote><p>Olen koko kev\u00e4\u00e4n k\u00e4rsinyt vatsakivuista, mutta kun l\u00e4hdin viikoksi etel\u00e4\u00e4n, kivut helpottivat. Juon t\u00f6iss\u00e4 aina maitoa, mutta etel\u00e4ss\u00e4 join pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n olutta. Koska kivut helpottivat, minulla t\u00e4ytyy olla laktoosi-intoleranssi.<\/p><\/blockquote>\n<p>Oheinen esimerkki on muunnos er\u00e4\u00e4st\u00e4 yleisest\u00e4 anekdoottien voimalla el\u00e4v\u00e4st\u00e4 uskomuksesta ja demonstroi hyvin anekdoottisten todisteiden heikkouden. Esimerkiss\u00e4 henkil\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 todellisen ongelman (vatsakipu) ja kaksi muutosta olosuhteissa (1. ty\u00f6 -&gt; loma, 2. maito -&gt; olut), joiden j\u00e4lkeen ongelma poistui. H\u00e4n huomioi yhden muutoksen (maito -&gt; olut) ja uskoo ongelman poistumisen johtuvan siit\u00e4. Asetelma ei kuitenkaan huomioi muita muuttuvia tekij\u00f6it\u00e4, jotka eroavat ty\u00f6n ja loman v\u00e4lill\u00e4. Esimerkiksi:<\/p>\n<ul>\n<li>Ty\u00f6yhteis\u00f6 -&gt; perhe\/yst\u00e4v\u00e4t<\/li>\n<li>Velvollisuudet -&gt; lepo<\/li>\n<li>Her\u00e4\u00e4minen aikaisin -&gt; riitt\u00e4v\u00e4t y\u00f6unet<\/li>\n<li>Stressi -&gt; ei stressi\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n<p>Asetelman perusteella ei voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 kuin ett\u00e4 esimerkin henkil\u00f6n vatsa oli kipe\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja nyt se ei ole. Kaikki arvaukset mekanismista ovat ainoastaan arvauksia. Asetelma voi kuitenkin nostaa esiin hypoteesin: \u201dEnt\u00e4, jos maidossa on jotain, joka aiheuttaa vatsakipua? Esimerkiksi past\u00f6rointi?\u201d. Hypoteesi ei kuitenkaan ole automaattisesti totta, vaan vaatii tutkimusta.<\/p>\n<p><strong>Tieteellinen tutkimus\u00a0<\/strong>tarkoittaa kysymyksen j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 tarkastelua kontrolloiduissa olosuhteissa. Tieteelle on tyypillist\u00e4 ennakko-oletuksista aiheutuvien virhel\u00e4hteiden minimointi esimerkiksi kaksoissokkouttamalla:<\/p>\n<blockquote><p>Tutkija X haluaa selvitt\u00e4\u00e4, aiheuttaako past\u00f6roitu maito vatsakipua. T\u00e4m\u00e4n selvitt\u00e4miseksi h\u00e4n pyyt\u00e4\u00e4 assistenttia P tarjoamaan 5 lasia past\u00f6roitua ja 5 lasia past\u00f6roimatonta maitoa 10 koehenkil\u00f6lle (kukin saa yhden lasillisen). Tutkija ja koehenkil\u00f6t eiv\u00e4t tied\u00e4, kumpaa maitoa kukin saa. Maidon nauttimisen j\u00e4lkeen tutkija X kirjaa yl\u00f6s kunkin koehenkil\u00f6n kokemukset. Kun tulokset on kirjattu, assistentti P tarkastaa, kokivatko 5 past\u00f6roitua maitoa juonutta koehenkil\u00f6\u00e4 erilaisia oireita kuin 5 past\u00f6roimatonta maitoa juonutta.<\/p><\/blockquote>\n<p>Mik\u00e4li edellisen esimerkin kokeessa havaitaan, ett\u00e4 past\u00f6roitua maitoa juoneet koehenkil\u00f6t kokevat vatsakipua, mutta past\u00f6roimatonta maitoa juoneet eiv\u00e4t, on tutkijalla syy olettaa, ett\u00e4 past\u00f6roinnilla on jokin yhteys koehenkil\u00f6iden vatsakipuun. Vaikka kymmenen henkil\u00f6\u00e4 onkin pieni otos, on se voimakkaampi todiste past\u00f6roinnin haittojen puolesta kuin yksitt\u00e4isen ihmisen lomamatkakokemus. Tutkija voi t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tarjota tutkimusraporttia julkaistavaksi tieteelliseen julkaisusarjaan (\u201dtiedelehteen\u201d).<\/p>\n<p>Julkaisukriteerin\u00e4 on metodien ja tulosten esitt\u00e4minen sellaisessa muodossa, ett\u00e4 artikkelin perusteella kuka tahansa, jolla on saman alan koulutus, pystyy raportin perusteella toistamaan kokeet ja tulemaan samaan lopputulokseen.\u00a0<strong>Vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu\u00a0<\/strong>tarkoittaa tieteellisell\u00e4 metodilla toteutettua tutkimusta, jonka on ennen julkaisua k\u00e4ynyt l\u00e4pi muutama puolueeton asiantuntija (\u201dvertainen\u201d). Vertaisarviointi on v\u00e4himm\u00e4isvaatimus uskottavalle tieteelliselle julkaisulle, ja sen tarkoituksena on est\u00e4\u00e4 sellaisten tutkimusten julkaisu, joiden tekemisess\u00e4 on k\u00e4ytetty virheellisi\u00e4 metodeja.<\/p>\n<p>Tutkimustulos, joka on julkaistu vertaisarvioidussa julkaisusarjassa on yleens\u00e4 uskottavampi kuin julkaisematon, mutta julkaisu ei ole varma tae johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten todenmukaisuudesta. Yksi tunnettu h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4 on\u00a0<strong>julkaisuharha<\/strong>\u00a0eli julkaisusarjojen taipumus julkaista helpommin valtavirrasta poikkeavia tuloksia. Esimerkiksi:<\/p>\n<blockquote><p>Tutkija X toteaa tutkimuksessaan, ett\u00e4 past\u00f6roitua maitoa juoneet koehenkil\u00f6t eiv\u00e4t k\u00e4rsineet vatsavaivoista enemp\u00e4\u00e4 kuin past\u00f6roimatonta maitoa juoneet. Samaan tulokseen olivat vastaavan kokoisella aineistolla kuitenkin jo aikaisemmin p\u00e4\u00e4tyneet tutkijat Y ja Z. Koska tutkijan Z tutkimus on jo julkaistu, tutkijoiden X ja Y tulosten julkaiseminen ei olisi antanut aiheesta mit\u00e4\u00e4n uutta tietoa. Kuvaan astuu tutkija A, joka sai tutkijoiden X, Y ja Z tutkimuksiin n\u00e4hden poikkeavan tuloksen: h\u00e4nen aineistossaan past\u00f6roitua maitoa juoneet k\u00e4rsiv\u00e4t vatsavaivoista enemm\u00e4n kuin past\u00f6roimatonta maitoa juoneet. Koska h\u00e4n saa edelliseen julkaisuun n\u00e4hden poikkeavan tuloksen, er\u00e4s julkaisusarja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 julkaista h\u00e4nen tutkimuksensa.<\/p>\n<p>Tiedonhakija Q on kiinnostunut past\u00f6roidun maidon terveysvaikutuksista. H\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kaksi julkaistua tutkimusta: tutkijan A tulos tukee teoriaa past\u00f6roimisen yhteydest\u00e4 vatsakipuun ja tutkijan Z tulos puhuu t\u00e4t\u00e4 vastaan. N\u00e4iden perusteella tiedonhakija Q tekee johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 tulokset jakautuvat 50:50 kumpaankin suuntaan.<\/p><\/blockquote>\n<p>Kaikki edellisen esimerkin tutkimukset olivat otokseltaan pieni\u00e4. Mit\u00e4 pienempi otos, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin satunnaiset vaihtelut koehenkil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t kokeen lopputulosta. Siksi ennen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemist\u00e4 kannattaisi odottaa\u00a0<strong>laajempien tutkimusten<\/strong>\u00a0valmistumista:<\/p>\n<blockquote><p>Tutkija V on lukenut tutkijoiden A ja Z tulokset past\u00f6roidusta maidosta ja haluaa selvitt\u00e4\u00e4, onko past\u00f6roidun maidon juomisella todella yhteys vatsakipuihin vai ei. H\u00e4n rekrytoi 1000 koehenkil\u00f6\u00e4, joille assistentti P tarjoaa lasillisen joko past\u00f6roitua tai past\u00f6roimatonta maitoa. Tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 25 past\u00f6roitua maitoa juoneista ja 25 past\u00f6roimatonta maitoa juoneista koehenkil\u00f6ist\u00e4 k\u00e4rsii vatsakivusta. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 past\u00f6rointi ei ole yhteydess\u00e4 vatsakipuihin. Tutkijan V tulos siis vahvistaa tutkijan Z julkaistut (sek\u00e4 tutkijoiden X ja Y julkaisemattomat) tulokset.<\/p><\/blockquote>\n<p>Yll\u00e4 olevassa esimerkiss\u00e4 on kolme julkaistua tutkimusta. Yksi niist\u00e4 (A) tukee linkki\u00e4 vatsakipujen ja maidon past\u00f6roinnin v\u00e4lill\u00e4 ja kaksi (Z ja V) puhuu t\u00e4t\u00e4 vastaan. Vastuullinen tiedonhakija lukee kaikki kolme tutkimusraporttia ja toteaa, ett\u00e4 tutkijan V tulokset ovat laadukkaampia kuin tutkijoiden A ja Z, joten johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 past\u00f6roinnilla ei todenn\u00e4k\u00f6isesti ole yhteytt\u00e4 vatsakipuihin. Mit\u00e4 enemm\u00e4n julkaisuja kertyy, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin satunnaisella tiedonhakijalla j\u00e4\u00e4 osa tuloksista lukematta. Ihmisell\u00e4 on luontainen taipumus huomioida sellainen tieto, joka tukee h\u00e4nen aikaisempia k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 syntyy\u00a0<strong>vahvistusharha<\/strong>.<\/p>\n<blockquote><p>Tiedonhakija R on kuullut t\u00e4dilt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vatsakivut loppuivat, kun t\u00e4m\u00e4 lopetti past\u00f6roidun maidon juomisen etel\u00e4nmatkalla. H\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kolme julkaistua tutkimusta, joista h\u00e4nen huomionsa kiinnittyy tutkijan A raporttiin, jonka mukaan past\u00f6roidun maidon juominen saattaa olla yhteydess\u00e4 vatsakipuihin. H\u00e4n vilkaisee ohimennen my\u00f6s kaksi muuta tutkimusta, mutta koska raportti A vahvistaa t\u00e4din kertoman anekdootin, j\u00e4\u00e4 se mieleen vahvimmin. Viikon kuluttua kaksi muuta raporttia ovat jo unohtuneet.<\/p><\/blockquote>\n<p>Vahvistusharhaan syyllistyminen ei aina johdu tyhmyydest\u00e4 tai laiskuudesta, ja l\u00e4hes kaikki syyllistyv\u00e4t siihen tahtomattaan joskus. Vahvistusharhan v\u00e4ltt\u00e4minen vaatii jatkuvaa keskittymist\u00e4 sek\u00e4 tietoista pyrkimyst\u00e4 objektiivisuuteen.<\/p>\n<p>Kun tutkimuksia kertyy enemm\u00e4n, alkaa niiden pohjalta muodostua tiedeyhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4\u00a0<strong>konsensus<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa asiantuntijoiden kesken vallitsevaa yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 jostain ilmi\u00f6st\u00e4. Konsensuksen perustana ovat tutkimusraporttien lis\u00e4ksi asiantuntijoiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemus.<\/p>\n<p>Satunnaisen tiedonhakijan kannattaisi yksitt\u00e4isten teknisten tutkimusraporttien sijaan pyrki\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itselleen, mik\u00e4 on tiedeyhteis\u00f6n konsensus kyseisest\u00e4 asiasta. En sano, ett\u00e4 tavallisen rahvaan pit\u00e4isi vain kuuliaisesti ammentaa kaikki norsunluutorneista s\u00e4teilev\u00e4 viisaus, mutta ollaan realistisia: Kumpi todenn\u00e4k\u00f6isesti tiet\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n: henkil\u00f6, joka on tutkinut asiaa koko ik\u00e4ns\u00e4 vai henkil\u00f6, joka on tehnyt muutaman internet-haun? On totta, ett\u00e4 my\u00f6s tiedemiehet ovat alttiita vahvistusharhalle ja varsinkin pidemm\u00e4n uran tehneill\u00e4 tutkijoilla on riski lukkiutua vanhoihin k\u00e4sityksiin. Konsensus ei kuitenkaan tarkoita p\u00f6lyttyneimm\u00e4n professorin henkil\u00f6kohtaista mielipidett\u00e4 20 vuoden takaa, vaan jatkuvan muutoksen kohteena olevaa kokonaisk\u00e4sityst\u00e4. Mik\u00e4li joku tutkija saa vahvan ja toistettavissa olevan tuloksen, joka muuttaa konsensusta, konsensus muuttuu. Mit\u00e4 radikaalimpi muutos, sit\u00e4 voimakkaamman perustelun se vaatii.<\/p>\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n<p>Internet on pullollaan tietoa, ja mille tahansa v\u00e4itteelle on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tukea. Ensimm\u00e4inen askel valistuneeseen argumentointiin on tunnistaa, millaiset todisteet ovat vahvoja. Anekdoottiset todisteet ovat helppoja ja niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein markkinoinnissa. Tieteess\u00e4 niill\u00e4 ei kuitenkaan ole todistusarvoa. Vertaisarvioidusti julkaistu tutkimus on tieteellisen maailmankuvan perusrakennuspalikka, mutta koska tutkijat ja julkaisijat ovat vain ihmisi\u00e4, ei julkaisuihinkaan voi luottaa sokeasti. Otokseltaan laaja tutkimus on todistusvoimaltaan voimakkaampi kuin suppea tutkimus. Mik\u00e4li julkaistut tulokset vaikuttavat ristiriitaisilta, tulee huomio kiinnitt\u00e4\u00e4 tutkimusten antamaan kokonaiskuvaan. Joskus t\u00e4ydellist\u00e4 varmuutta ei pystyt\u00e4 saavuttamaan siksi, ett\u00e4 dataa ei yksinkertaisesti ole riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n<p>Tiede ei ole helppoa, mutta toistaiseksi se on luotettavin olemassa oleva j\u00e4rjestelm\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n todellisuuden tulkitsemiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ns\u00e4 mukaan\u00a0tieto\u00a0on hyvin perusteltu tosi uskomus. Toisin sanoen v\u00e4ite X on tietoa, jos se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikki seuraavat ehdot: Henkil\u00f6 A uskoo, ett\u00e4 X. Henkil\u00f6ll\u00e4 A on hyv\u00e4 syy uskoa, ett\u00e4 X X. Jos vain osa ehdoista t\u00e4yttyy, X ei ole tietoa. Jos ainoastaan ehto 3 t\u00e4yttyy, kyseess\u00e4 on\u00a0totuus, mutta henkil\u00f6n A kannalta ei tietoa. Jos &#8230;<a class=\"post-readmore\" href=\"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/2015\/05\/03\/millainen-tieto-on-luotettavaa\/\">read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6791,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[28],"class_list":["post-40","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-metafysiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6791"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=40"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":41,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/40\/revisions\/41"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=40"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=40"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=40"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}