{"id":42,"date":"2013-06-18T18:16:41","date_gmt":"2013-06-18T15:16:41","guid":{"rendered":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/?p=42"},"modified":"2025-01-09T11:05:32","modified_gmt":"2025-01-09T09:05:32","slug":"tihea-solunulkoinen-aine-takaa-kaljumyyrikolle-syoparesistenssin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/2013\/06\/18\/tihea-solunulkoinen-aine-takaa-kaljumyyrikolle-syoparesistenssin\/","title":{"rendered":"Tihe\u00e4 solunulkoinen aine takaa kaljumyyrik\u00f6lle sy\u00f6p\u00e4resistenssin"},"content":{"rendered":"

Kaljumyyrik\u00f6t<\/a>\u00a0ovat monin tavoin poikkeuksellisia el\u00e4imi\u00e4. Ne voivat el\u00e4\u00e4 jopa 28-vuotiaiksi eli l\u00e4hes 8 kertaa vanhemmiksi kuin muut saman kokoiset el\u00e4imet. Lis\u00e4ksi ne ovat resistenttej\u00e4 sy\u00f6v\u00e4lle. Niiden sy\u00f6p\u00e4resistenssin taustalla vaikuttaa ilmi\u00f6 nimelt\u00e4 aikainen kontakti-inhibitio eli ECI (early contact inhibition).\u00a0Kontakti-inhibitio<\/a>\u00a0on kaikille soluille tyypillinen prosessi, joka pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 solujen kasvun silloin, kun solut tulevat liian l\u00e4heiseen kontaktiin joko kesken\u00e4\u00e4n tai solunulkoisen aineen kanssa. Ilman sit\u00e4 solut kasvaisivat hallitsemattomasti muodostaen kasvaimia. Sy\u00f6p\u00e4soluissa kontakti-inhibitio on sammunut. Aikainen kontakti-inihibitio tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kaljumyyrik\u00f6iden solut lakkaavat kasvamasta matalammilla solutiheyksill\u00e4 kuin muiden el\u00e4inten solut, jolloin sy\u00f6p\u00e4solujen esiasteet seuloutuvat pois ennen kuin niihin ehtii kerty\u00e4 sy\u00f6p\u00e4kasvaimen syntymiseen vaadittavia mutaatioita. Toisin sanoen kaljumyyrik\u00f6n soluja rangaistaan jo rikoksen suunnittelusta.<\/p>\n

Tianin ym. (2013) tuore tutkimus pureutuu entist\u00e4 syvemm\u00e4lle kaljumyyrik\u00f6iden sy\u00f6p\u00e4resistenssiin. Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 kaljumyyrik\u00f6iden fibroblastit muuttavat kasvatusliuoksen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n viskoosiksi. T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 johtuu solujen eritt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00a0hyaluronaanista<\/a>\u00a0eli HMM-HA:sta (high molecular mass hyaluronan), joka on molekyylimassaltaan moninkertainen muiden jyrsij\u00f6iden ja ihmisen hyaluronaaniin verrattuna (6-12 MDa; ihmisell\u00e4 0,5-2 MDa). HMM-HA toimii solunulkoisena signaalimolekyylin\u00e4, joka pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 solun kasvun aktivoimalla tuumorisuppressori\u00a0p16INK4a<\/sup><\/a>:n.<\/p>\n

Hyaluronaanin tuotanto kaljumyyrik\u00f6ll\u00e4<\/h3>\n

Hyaluronaanin tuotannosta vastaavat HAS-enstyymit (hyaluronaanisyntaasi). Niit\u00e4 tunnetaan kolme erilaista,\u00a0HAS1<\/a>,\u00a0HAS2<\/a>\u00a0ja\u00a0HAS3<\/a>. Kaljumyyrik\u00f6iden ihon fibroblastit tuottavat ylim\u00e4\u00e4rin HAS2:a. Niill\u00e4 on\u00a0Has2<\/em>-geeniss\u00e4 on lis\u00e4ksi mutaatio, jota ei ole havaittu mill\u00e4\u00e4n muulla nis\u00e4kk\u00e4\u00e4ll\u00e4. Siin\u00e4 kaksi arginiinia HAS2:n sytoplasmisessa silmukassa on korvattu seriineill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mutaatio saa aikaan HMM-HA:n tuotannon. Lis\u00e4ksi kaljumyyrik\u00f6ll\u00e4 hyaluronaania pilkkovan\u00a0hyaluronidaasi<\/a>-entsyymin aktiivisuus on matalampi kuin ihmisell\u00e4, hiirell\u00e4 tai marsulla, joten niiden suuri HMM-HA-m\u00e4\u00e4r\u00e4 johtuu sek\u00e4 tehokkaasta tuotannosta, ett\u00e4 hitaasta poistosta.<\/p>\n

Hyaluronaanin biokemiallinen vaikutusmekanismi<\/h3>\n

HMM-HA toimii solunulkoisena signaalimolekyylin\u00e4, joka aktivoi\u00a0CD44<\/a>-reseptorin, joka saa aikaan\u00a0merlin<\/a>-proteiinin defosforylaation. Defosforyloitunut merlin hidastaa solujen kasvua. Vastaava mekanismi toimii my\u00f6s ihmisell\u00e4. Ihmisell\u00e4 merlin-proteiinin mutaatio johtaa sairauteen nimelt\u00e4\u00a0tyypin 2 neurofibromatoosi<\/a>, jossa hermostoon kehittyy spontaanisti kasvaimia.<\/p>\n

Tutkijat siis toteavat, ett\u00e4 kaljumyyrik\u00f6ill\u00e4 hyaluronaani-CD44-merlin-reaktiotie johtaa aikaiseen kontaki-inhibitioon ja tuumorisupressori p16INK4a<\/sup>:n on aktivoitumiseen.<\/p>\n

Miten hyaluronaani suojaa kasvaimilta?<\/h3>\n

H-Ras V12<\/a>\u00a0ja\u00a0SV40 LT<\/a>\u00a0ovat molekyylej\u00e4, jotka saavat yhdess\u00e4 hiiren fibroblastit muuntumaan sy\u00f6p\u00e4soluiksi. Kaljumyyrik\u00f6iden soluihin niill\u00e4 ei ole vaikutusta. Tutkijat testasivat HMM-HA:n yhteytt\u00e4 sy\u00f6p\u00e4resistenssiin kasvattamalla kaljumyyrik\u00f6n soluja hyaluronidaasin ja CD44-vasta-aineen l\u00e4sn\u00e4ollessa. Molemmissa tilanteissa solut alkoivat H-Ras V12:n ja SV40 LT:n vaikutuksesta muodostaa nopeasti tiiviit\u00e4 rypp\u00e4it\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tutkijat siirsiv\u00e4t H-Ras V12:a ja SV40 LT:\u00e4 ekspressoivia kaljumyyrik\u00f6n soluja hiireen. Poistamalla t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen HMM-HA:n vaikutuksen, tutkijat saivat solut muodostamaan hiirelle kasvaimia, mit\u00e4 ne eiv\u00e4t normaalisti tee.<\/p>\n

Yhteenveto<\/h3>\n

Havainnot osoittavat, ett\u00e4 HMM-HA on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n komponentti kaljumyyrik\u00f6n sy\u00f6p\u00e4resistenssin kannalta. T\u00e4st\u00e4 ei voida viel\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 HMM-HA:a tuottavan\u00a0Has2<\/em>-geenin siirto kaljumyyrik\u00f6lt\u00e4 ihmiselle (puhumattakaan hyaluronaanipitoisista uskomushoitovalmisteista) johtaisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sy\u00f6p\u00e4resistenssin kopioitumiseen, sill\u00e4 on hyvin mahdollista, ett\u00e4 kaljumyyrik\u00f6n sy\u00f6p\u00e4resistenssi edellytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi viel\u00e4 toistaiseksi tuntemattomia komponentteja. Positiivista on, ett\u00e4 HMM-HA vaikuttavaa reaktiotiehen, joka l\u00f6ytyy sellaisenaan my\u00f6s ihmiselt\u00e4. Se, johtaako t\u00e4m\u00e4n reaktiotien aktivoiminen ihmisell\u00e4 toivottuun tulokseen, j\u00e4\u00e4 jatkoselvittelyjen varaan.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h3>\n
    \n
  1. Tian, X., Azpurua, J., Hine, C., Vaidya, A., Myakishev-Rempel, M., Ablaeva, J., Mao, Z., Nevo, E., Gorbunova, C., Seluanov, A., (2013) High-molecular-mass hyaluronan mediates the cancer resistance of the naked mole rat. Nature. 2013 Jun 19. doi: 10.1038\/nature12234. [Epub ahead of print] [Pubmed<\/a>] [Kuuntele Nature podcast<\/a>]<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Kaljumyyrik\u00f6t\u00a0ovat monin tavoin poikkeuksellisia el\u00e4imi\u00e4. Ne voivat el\u00e4\u00e4 jopa 28-vuotiaiksi eli l\u00e4hes 8 kertaa vanhemmiksi kuin muut saman kokoiset el\u00e4imet. Lis\u00e4ksi ne ovat resistenttej\u00e4 sy\u00f6v\u00e4lle. Niiden sy\u00f6p\u00e4resistenssin taustalla vaikuttaa ilmi\u00f6 nimelt\u00e4 aikainen kontakti-inhibitio eli ECI (early contact inhibition).\u00a0Kontakti-inhibitio\u00a0on kaikille soluille tyypillinen prosessi, joka pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 solujen kasvun silloin, kun solut tulevat liian l\u00e4heiseen kontaktiin joko kesken\u00e4\u00e4n …read more<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6791,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[20],"tags":[13],"class_list":["post-42","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-solubiologia","tag-syopa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6791"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=42"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":65,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42\/revisions\/65"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=42"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=42"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/jmmpal\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=42"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}