Minna Korhonen toimitti YLElle jutun melun terveysvaikutuksista — eli haitoista, vaikka voimakkaalla äänellä on eittämättä myös terveyttä edistäviä ja stressiä poistavia vaikutuksia musiikin, äänitaiteen ja tanssin muodoissa (toki huomioiden, että melu usein määritellään ei-toivotuksi ääneksi). Joka tapauksessa, oma osuuteni jutussa liittyy äänelliseen kulttuuriin, ennakoitavuuden ja hallinnan tunteeseen ääniympäristössä ja äänimaiseman käsitteeseen yleisemmin.
Charting the acoustic profile of the bells of Marienkirche with Anne Tarvainen.
The Sonic Mediations and Ecocritical Listening project (SOMECO) is on it’s second field work trip, now in Bissingen an der Teck, Germany. We are posting daily from the field for ten days or so, to our project blog (https://blogs.uef.fi/someco/blog/) and there’s little something on my bluesky wall (https://bsky.app/profile/merikyto.bsky.social).
Some FSAE members now and then. Pics by Perttu Rastas and Noora Vikman.
The Finnish Society for Acoustic Ecology turned 25. We had a celebratory seminar, discussions and an exhibition of done work at Kone foundations premises in Helsinki. What joy to have such good colleagues! #SoundscapeWorkSince1999
Riitta Monto jututti minua Turun Sanomien ja Turun yliopistn Humanisti vastaa -podcast-sarjaan 21.11.2024. Tästä haastattelusta tulikin todella laaja! Kiitos Riitalle kattavasta tutustumisesta tutkimuksiini.
”Vanhoja valokuvia on aina mukava katsella. Mutta oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että niitä voidaan myös kuunnella? Musiikkikirjaston kuvakuunteluillassa katsellaan yhdessä ja rennossa hengessä valokuvia sekä pohditaan millaisia muistoja, tunnelmia ja äänimaisemia kuvat voivat välittää. Oppaana toimii kulttuurisen äänentutkimuksen dosentti Meri Kytö. Kunnan Pojat elävöittävät kuvia soitannallaan. Musiikkikirjastossa keskiviikkona 6.3. klo 18. Järjestäjänä Rovaniemen kaupunginkirjasto ja Kulttuuripalvelut.”
Our team effort ”Background music cultures in Finnish urban life” is soon out from Cambridge University Press! We expect the online version to be openly available on April 30th. (UPDATE: it’s already out!)
This is a result of a four-year project with my absolutely fabulous colleagues Heikki Uimonen and Kaarina Kilpiö.
The front cover is generic for the series (music and the city) which actually suits quite well with the topic of the book.
The first network meeting group photo, Copenhagen 2022.
Our aim is to bring the subfields of media anthropology and sensory anthropology into sustained dialogue, facilitating an integrated theorisation of media and the sensory. For contact, mailing list, events and future publications check out the EASA site.
The double bass swinging away. Picture: Jouni Porsanger
I was invited by Lauri Sallinen and Karita Tikka, the artistic directors of the Silence festival at Kaukonen village near Kittilä, to make and perform a soundscape piece at a small log cabin called “Villa Magia”. The festival is running on it’s 13th year, a mixture of circus, music and collaboration acts. It is a gorgeous, free spirited event under the midnight sun that lasts for one weekend every June.
During one week I recorded the surrondings of the village and then added some sonic comments to them by touching different objects and materials I found in the cabin (plus my double bass). The work ended up having the name “Sora, vire, kytö”. The name plays with ambiguities (“gravel, breeze, swidden” or also “discord, tune, my surname”), along with the festival theme of the elements. The name was coined up at the festival office which is just as well, because I would probably have named it something more boring like “Kaukonen soundscape”.
I did three performances in the space lit by beautifully by Jukka Huitila. Here are the soundscape recordings I used, listed in a handout for the audience:
Soundscape recordings of Sora, vire, kytö – Stepping at the cabin – Nestmaking sparrows picking between the logs at Ojanperä cottage – A walk across the wooden Accademia bridge in Venice – Night time crickets at Ezine, Turkey – Cicadas singing during the day at Kowloon park, Hong Kong – Kaukonen’s chainsaw sculptor Vesa at work – The dogs of Rengastie with passing cars – Brewing morning coffee at Ojanperä cottage. In the background one can hear songs performed by Eero Magga, ”Pohjolan yö” (Night in the North, comp. Godzinsky, lyrics Nuorvala) ja ”Onnen kaipuu” (Longing for happiness, comp. & lyrics Pedro de Pajaro, aka Pekka Lintula). ”Pohjolan yö” is originally from the film Salakuljettajan laulu (Smugglers song, 1952, dir. Lasse Pöysti), telling a story of rationing after the second world war and how buying of secondary commodities – like coffee – was being prevented. – Spruces, aspen and birches sway in summer wind in front of Villa Magia – Stepping out from the cabin
Between and during these recordings I changed shoes and stepped around the wooden cabin floor, answered to the sparrows by knocking on the window, made water drip from the ceiling through some woolen yarn onto a large metal lid that swung nicely on the floor when I crushed some dried reeds and rocks on it (piezo amplified), swung my double bass that I had filled with dried peas and hung from the ceiling (amplified as well), and finally rubbed my palms and some sawdust on a beautiful rusted circular saw blade that was hanging on the wall there (piezo amplified, this too). At the end I stepped again out from the cabin, asking the audience to follow me to the yard, to experience some acoustic Kaukonen.
Here are the programme notes in Finnish:
“Sora, vire, kytö -ääniteoksessa eri äänimaisemat koskettavat toisiaan synnyttäen äänten ja tilojen, maisemien duettoja. Äänitaiteilija Meri Kytö tuo Kaukoseen eri paikoista kokoamiaan äänimaisemaäänityksiä, jotka alkavat soida yhdessä Kaukosen äänten kanssa. Villa Magian tulipirtti laajenee äänelliseksi kokonaisuudeksi, joka sisältää monia äänellisiä polkuja. Meri Kytö on musiikin ja äänen tutkija sekä kulttuurintutkija Turun Yliopistossa. Teoksessaan Meri hyödyntää tilan omia ääniä, pienimuotoista äänentoistoteknologiaa, itserakennettuja kontaktimikrofoneja ja jo hieman ikääntynyttä Edirol 09 -kovalevytallenninta.”
The work ended up being a somewhat organic whole. It would have benefitted from a few days of more work and balancing out the different elements but I’m quite ok with it. I had the most enjoyable discussions with people who came and listened to it, these really were the best take-away from the festival. It’s lovely to hear the different connotations and physical reactions people have with this kind of quite mundane, modest and low-fi sounds when given a little allocated time. I also learned that Stihl is the go-to brand in Kaukonen chainsaw sculpting scene.
Inside the log cabin during rehearsal. The rusty saw blade on the left. I used six Genelecs surrounding the space. Jukka Huitila’s fiery light sculpture is sitting in the fireplace. Picture: MK.A picture from Kaukonen main road. With a notice board not yet giving other notice than silence (hiljaisuus). Picture: MK.
[Päivitys 31.7.2022: tutkimukseen ilmoittautuminen on nyt suljettu]
Liikutko arjessasi kaupungilla?
Onko sinulla erityinen kuulo? Esimerkiksi:
kuulonalenema? (ikäkuulo, kuulovamma, käytät kuulolaitetta tai -implanttia)
kuulon herkistymä? (esim. misofonia tai hyperakusia eli ääniyliherkkyys)
muu kuuntelemiseen liittyvä erityisyys tai kuulon käyttötapa? (näkövamma, synestesia, tinnitus, toispuoleinen kuulo, jokin muu kuuntelemisen ominaisuus)
Haluaisitko kertoa kokemuksistasi taustamusiikista? Entä haluatko auttaa tutkijoita ymmärtämään taustamusiikin kokemista osana kaupungin ääniympäristöä?
Mikäli näin on, kutsun sinut osallistumaan tutkimukseen. Tarkoituksenamme on ymmärtää sitä, miten eri tavoin taustamusiikkia voi kaupungissa kuulla ja kokea. Toivon tutkimukseni osaltaan lisäävän tietoisuutta erilaisista kuulokyvyistä, kaupungin äänellisen kokemisen moninaisuudesta ja siihen mahdollisesti liittyvistä haasteista. Taustamusiikilla tarkoitan äänitemusiikkia, joka soi julkisessa tai kaupallisessa tilassa jatkuvana virtana ja joka on useimmiten tarkoitettu asiakkaille tai muille tilassa asioitaan hoitaville.
Mikäli koet, että olisit tutkimuksen kohderyhmää, jätä yhteystietosi tällä lomakkeella, niin otan sinuun yhteyttä. Yhteystietojen jättäminen ei vielä tarkoita tutkimussuostumuksen antamista eikä se sido sinua mihinkään. Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voit keskeyttää sen koska tahansa ilman perusteluja. Yleisen ohjeistuksen osallistumiseen löydät tämän sivun alaosasta.
Keruu liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan “Kuuntelun kulttuurit, medioidut äänet ja rakennetut tilat” (ACMESOCS) tutkimushankkeeseen. Hankkeessa kysytään, kuinka taustamusiikkia koostetaan ja käytetään sekä kuinka kaupunkilaiset kokevat yhteisessä tilassa soivan musiikin. Työ tehdään Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimusaineisto tallennetaan ilman nimitietoja ja sitä säilytetään salatussa, tutkimuskäyttöön tarkoitetussa IDA-tietokannassa noudattaen TENK:n tietosuojakäytänteitä ja tutkimuseettisiä periaatteita.
Anna mielelläni lisätietoja tutkimuksesta:
dosentti Meri Kytö, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto
meri.kyto@uef.fi [päivitys 1.8. uusi sähköposti: meri.kyto@utu.fi]
040 720 6278
***
Yleiset osallistumisohjeet
Pyytäisin sinua raportoimaan arkisia kuulohavaintojasi taustamusiikista kymmenen päivän ajalta. Taustamusiikilla tarkoitan äänitemusiikkia, joka soi julkisessa tai kaupallisessa tilassa jatkuvana virtana ja joka on useimmiten tarkoitettu asiakkaille tai muille tilassa asioitaan hoitaville. Raportointipäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä, vaan ainoastaan sellaisia joina liikut kaupungilla asioilla muutenkin (töissä, kaupassa, syömässä, kävelyllä, kirjastolla, harrastamassa), ja niiden tulisi mielellään (mutta ei välttämättä) ajoittua touko-elokuulle.
Raportointitapa voidaan sopia ja sovitella sinulle helpoksi ja mahdollisimman vaivattomaksi. Pikaviestimellä (WhatsApp, Messenger, tekstiviesti), sähköpostilla, kirjeellä, eri tavat sopivat hyvin.
Tarkemmat ohjeet
Tee näin kun törmäät taustamusiikkiin kaupungilla kulkiessasi:
Kuvaile kuulemaasi musiikkia tai pyri tunnistamaan kappale
Voit käyttää apuna äänitteentunnistussovellusta (esim. Shazam tai SoundHound), jos sinulla on älypuhelin ja kannat sitä arjessasi mukana. Kuvakaappaus äänitteentunnistussovelluksen poimimista tallennetiedoista olisi tutkimukselle avuksi mutta ei välttämätön. Tässä esimerkki Shazamistä kuvakaapattuna:
Kuvakaappaus Shazam-sovelluksesta, Alanis Morisetten kappale “Ironic”.
Kirjaa ylös kellonaika ja kuuntelupaikka:
Minkä liikkeen, ravintolan, tms soittamaa musiikkia kuulemasi oli
Jos käytät älypuhelinta voit käyttää avuksesi myös karttasovellusta tai pikaviestimessä “jaa sijainti”-toimintoa.
Laita muistiin muutama huomio:
Kuuluuko musiikin rytmi, melodia, onko kyseessä sinulle tuttu kappale tai esittäjä, kuuletko laulua tai sanojen kielen, kuuletko laulajan sukupuolen (nais- vai miesartisti), tuoko musiikki mieleen jonkun ajan tai paikan
Kauanko vietit paikassa aikaa, mikä musiikissa tai tilanteessa kiinnitti huomiosi, miltä musiikki tuntui kyseisessä tilanteessa
Mitä muuta tilassa kuului samaan aikaan
Lähetä tiedot ja huomiosi minulle
pikaviestimellä saman tien
kootusti sähköpostilla päivän päätteeksi, tai
muulla sovitulla tavalla
Kun olet raportoinut kymmenen päivää, haluaisin vielä kysyä sinulta muutaman taustoittavan kysymyksen. Tämän voimme myös tehdä sinulle sopivalla tavalla (kirjoittamalla, puhelimitse, etäyhteydellä, tilanteen salliessa kasvotusten).
Olen käyttänyt vastaavaa keruumenetelmää aikaisemmin. Voit tutustua aikaisempiin kirjoituksiini taustamusiikista näistä linkeistä: