{"id":119,"date":"2023-04-05T15:18:36","date_gmt":"2023-04-05T12:18:36","guid":{"rendered":"https:\/\/users.utu.fi\/moovai\/?page_id=119"},"modified":"2024-02-25T20:26:58","modified_gmt":"2024-02-25T18:26:58","slug":"rahoitusalan-sanasto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/users.utu.fi\/moovai\/rahoitusalan-sanasto\/","title":{"rendered":"Rahoitusalan sanasto"},"content":{"rendered":"

RAHOITUSALAN SANASTO – GLOSSARY OF FINANCIAL TERMS IN FINNISH<\/strong><\/p>\n

Mika Vaihekoski, Professori, KTT
\n(Turun kauppakorkeakoulu)<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 hypertext-sanasto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yli 280 termi\u00e4 selitettyin\u00e4. Viimeisin suurempi p\u00e4ivitys 28.12.2005. Pienempi\u00e4 p\u00e4ivityksi\u00e4 ja\/tai lis\u00e4yksi\u00e4 on tapahtunut senkin j\u00e4lkeen. N\u00e4iden ajankohta on merkitty ko. termin selityksen loppuun.<\/p>\n

Netist\u00e4 l\u00f6ytyy useita muitakin rahoitusalan sanastoja. Yksi tuoreimmista on valtioneuvoston kanslian k\u00e4\u00e4nn\u00f6s- ja kielitoimialalla valmisteltu finanssialaan liittyv\u00e4\u00e4 termist\u00f6 (linkki<\/a>).<\/p>\n

 <\/p>\n

\n\n\n\n
\n

A<\/h2>\n

<\/a>Absoluuttisen tuoton rahasto<\/b> (absolute return fund<\/i>) Toisinaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 hedge-rahasto. Absoluuttisen tuoton rahastot pyrkiv\u00e4t tuottamaan lupaamansa tuoton markkinoiden kehityksest\u00e4 huolimatta eliminoimalla markkinariskin kokonaan (ts. beta pyrit\u00e4\u00e4n saamaan l\u00e4helle nollaa). Absoluuttisen tuoton rahastot eiv\u00e4t ole riskitt\u00f6mi\u00e4, sill\u00e4 riskill\u00e4 on my\u00f6s muita dimensioita markkinariskin lis\u00e4ksi. MV \/ 5.4.2023<\/span>
\n<\/a>Aggressiivinen osake<\/b> (aggressive stock<\/i>) Markkinoiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 riskikk\u00e4\u00e4mpi osake. Jos riski\u00e4 mitataan beetalla, on aggressiivisen osakkeen beeta yli yksi. Vastakohta on defensiivinen osake<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span>
\n<\/a>Aika-arvo<\/b> (time value of money<\/i>) Ks. rahan aika-arvo<\/a> tai option aika-arvo<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span>
\n<\/a>Aikahajauttaminen<\/b> (time diversification<\/i>) Aikahajauttamisella tarkoitetaan arvopaperin ostojen tai myyntien tekemist\u00e4 pienemmiss\u00e4 eriss\u00e4 yksitt\u00e4iseen kauppahetkeen liittyv\u00e4n riskin pienent\u00e4miseksi. Katso my\u00f6s Antellin ja Vaihekosken artikkeli aikahajauttamisen hy\u00f6dyist\u00e4<\/a> (julkaistu tiivistettyn\u00e4 Arvopaperi-lehdess\u00e4 2001).\u00a0 MV \/ 4.12.2005<\/span>
\n<\/a>Aktiiviriski<\/b> Ks. seurantavirhe<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span>
\n<\/a>Alfa<\/b> (alpha<\/i>) Toisinaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 Jensenin alfa. Kertoo sijoituskohteen riskikorjatun (yli)tuoton ts. tuoton, joka ylitt\u00e4\u00e4 kohteen systemaattisen (beta)riskin. Matemaattisesti alfa on tarkastelukohteen tuotto v\u00e4hennettyn\u00e4 CAPM-mallin (tmv.) perusteella lasketulla tuotolla (riskit\u00f6n korko lis\u00e4ttyn\u00e4 ko. kohteen beeta kertaa markkinoiden toteutunut riskipreemio). Alfan on oltava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nolla ollakseen hyv\u00e4. Mit\u00e4 suurempi alfa on, sit\u00e4 paremmin sijoituskohde on menestynyt suhteessa sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 riskiin. Graafisesti alfaa voidaan kuvata seuraavasti: MV \/ 4.10.2006<\/span><\/p>\n

\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \"Arvopaperimarkkinasuora\"<\/p>\n

<\/a>Alij\u00e4\u00e4m\u00e4hyvitys<\/b> P\u00e4\u00e4omatulon hankkimisesta aiheutuneiden menojen v\u00e4hennys verotuksessa. Jos
\nverovelvollisella ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti tai ollenkaan p\u00e4\u00e4omatuloja, syntyy alij\u00e4\u00e4m\u00e4, joka saadaan osittain v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ansiotuloista menev\u00e4st\u00e4 verosta. Ansiotulosta v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4\u00e4 osuutta kutsutaan alij\u00e4\u00e4m\u00e4hyvitykseksi. MV \/ 4.10.2006<\/span>
\n<\/a>Alimerkint\u00e4<\/b> Jos osakeannissa ei merkint\u00e4ajan kuluessa merkit\u00e4 osakep\u00e4\u00e4oman korotusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaista osakkeiden v\u00e4himm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, on kyseess\u00e4 alimerkint\u00e4tilanne. MV \/ 4.12.2005<\/span>
\n<\/a>Allokaatio<\/b> (allocation<\/i>) Sanalla on kaksi eri merkityst\u00e4 tilanteessa riippuen: MV \/ 25.2.2024<\/span><\/p>\n

    \n
  1. Allokaatio kertoo sijoitusomaisuuden jakautumisen eri arvopaperiluokkien tai -kohteiden v\u00e4lille. Esim. 10 % k\u00e4teiseen, 40 % joukkolainoihin ja loput osakkeisiin.<\/li>\n
  2. Osakkeiden suuntaaminen ja jakaminen osakeannissa tai -myynniss\u00e4 tietyille ryhmille, esimerkiksi yleis\u00f6n ja institutionaalisten sijoittajien v\u00e4linen allokaatio.<\/li>\n<\/ol>\n

    <\/a>ALM<\/b> (Asset Liability Management<\/i>) Varojen ja vastuiden hallinta siten, ett\u00e4 niiden riskit pienenev\u00e4t. Yleisesti k\u00e4ytetty ALM-menetelm\u00e4 on immunisaatio<\/a>, jolloin varojen ja vastuiden kassavirrat pyrit\u00e4\u00e4n ajoittamaan samanaikaiseksi tai ainakin molempien duraatiot<\/a> pyrit\u00e4\u00e4n saamaan yht\u00e4 suuriksi. MV \/ 7.4.2006<\/span>
    \n    <\/a>Amerikkalainen optio<\/b> (American option<\/i>) Optio, joka voidaan toteuttaa milloin tahansa voimassaoloaikanaan. Vrt. eurooppalainen optio<\/a>, jonka voi toteuttaa vain option er\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Amerikkalainen optio on aina eurooppalaista optiota arvokkaampi vapaamman toteutusmahdollisuutensa vuoksi. Amerikkalaisen option hinnoitteluun ei ole kehitetty Black-Scholes-kaavan tapaista analyyttista ratkaisua. MV \/ 4.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Analyytikko<\/b> Sijoitus- ja yritystutkija, joka arvioi yrityksen arvoa julkisesti saatavilla olevan informaation avulla. Lis\u00e4tietoja Suomen sijoitusanalyytikot ry<\/a>. MV \/ 5.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Annuiteettilaina<\/b> (annuity loan<\/i>) Laina, joka maksetaan takaisin yht\u00e4 suuria maksuja k\u00e4ytt\u00e4en. T\u00e4m\u00e4 maksu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 koron ett\u00e4 lyhennyksen. Kuluttajien asuntolainat ovat usein juuri annuiteettilainoja, koska kuluttaja tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in tarkkaan maksusuoritustensa suuruuden. Korkojen muuttuessa lainan takaisunmaksuaika voi muuttua tai annuiteetin suuruutta voidaan muuttaa. MV \/ 5.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Apportti<\/b> Osakkeiden merkint\u00e4 muuta omaisuutta kuin rahaa vastaan, esimerkiksi kiinte\u00e4n omaisuuden antaminen apporttiomaisuutena perustettavan yhti\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osakep\u00e4\u00e4oman maksamisen sijasta.
    \n    <\/a>APT-teoria<\/b> (arbitrage pricing theory<\/i>) on CAPM-mallin<\/a> lis\u00e4ksi k\u00e4ytetyin osakkeiden hinnoittelumalleista. Teorian perusteella osakkeen hinta ja tuotto riippuvat osakkeen tuoton herkkyydest\u00e4 erilaisiin riskitekij\u00f6ihin (ns. faktoreihin). Yksi n\u00e4ist\u00e4 faktoreista voi olla markkinariski
    \nkuten CAPM-mallissa. Muita riskitekij\u00f6it\u00e4 ovat esimerkiksi odotettu inflaatio tai korkotaso. MV \/ 5.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Arbitraasi<\/b> (arbitrage<\/i>) Riskitt\u00f6mien voittojen tekeminen markkinoiden virheellisi\u00e4 hintoja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en. Tehokkailla markkinoilla ei ole arbitraasimahdollisuuksia. MV \/ 5.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>ARCH<\/b> (Autoregressive Conditional Heteroscedasticity<\/i>) eli autoregressiivinen ehdollinen heteroskedastisuus on yleinen tuottojen varianssin\/volatiliteetin mallintamiseen k\u00e4ytetty matemaattinen malli. Mallilla voidaan ennustaa varianssia, sill\u00e4 toisin kuin osakkeiden tuotot on osakkeiden varianssi
    \nennustettavissa suhteellisen hyvin. MV \/ 5.10.2006<\/span>
    \n    <\/a>Arvo-osake<\/b> Osake on arvo-osake, jos yhti\u00f6n markkina-arvo jaettuna yhti\u00f6n tasearvolla eli ns. P\/B-luku on matala. Yrityksen, jolla on paljon reaaliomaisuutta, osake on usein arvo-osake. Vastakohtana arvo-osakkeelle on kasvuosake<\/a>. Useiden tutkimusten mukaan arvo-osakkeet ovat menestyneet
    \npitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 paremmin kuin kasvuosakkeet. Useat sijoittajat suosivat kuitenkin kasvuosakkeita nopeamman voiton toivossa. MV \/ 5.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Arvo-osuus<\/b> Elektroniseen arvo-osuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liitetty arvopaperi. Arvo-osuuksilla on korvattu painetut arvopaperit, kuten osakekirjat ja joukkovelkakirjat. MV \/ 5.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Arvo-osuustili<\/b> Henkil\u00f6kohtainen tili, jolle kirjataan osakeomistukset yhti\u00f6itt\u00e4in ja arvo-osuuslajeittain.
    \n    <\/a>Arvo-osuusrekisteri<\/b> Rekisteri, jossa arvo-osuustilej\u00e4 yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n.
    \n    <\/a>Arvopaperi<\/b> Arvopaperikaupan kohteena oleva asiakirja tai arvo-osuus, kuten osake tai joukkovelkakirja.
    \n    <\/a>Arvopaperikauppa<\/b> Arvopapereiden osto ja myynti.
    \n    <\/a>Arvopaperikeskus<\/b> Suomen Arvopaperikeskus (APK) vastaa kotimaisten ja ulkomaisten arvopapereiden k\u00e4sittelyst\u00e4 rekisteri- ja selvitysj\u00e4rjestelmiss\u00e4. Arvopaperikeskus selvitt\u00e4\u00e4 osake- ja velka-arvopaperit myyj\u00e4lt\u00e4 ostajalle ja k\u00e4sittelee arvo-osuusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 liikkeeseenlaskijoiden yhti\u00f6tapahtumat, kuten osingot ja erilaiset p\u00e4\u00e4omaj\u00e4rjestelyt (linkki<\/a>). MV \/15.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Arvopaperimarkkinasuora<\/b> eli security market line. Kuvaa sijoituskohteen tuotto-odotuksen ja beetan v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4.<\/p>\n

    \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 \"Arvopaperimarkkinasuora\"<\/p>\n

    <\/a>Arvopaperisalkku<\/b> Henkil\u00f6n tai yhteis\u00f6n omistamat arvopaperit muodostavat yhdess\u00e4 arvopaperisalkun. Arvopaperisalkkua kutsutaan my\u00f6s sijoitussalkuksi tai portfolioksi.\u00a0 MV \/ 15.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Arvopaperisointi<\/b> (securitization) Omaisuuden muuttaminen markkinakelpoisiksi markkinakelpoisiksi ja jaettaviksi arvopapereiksi, jotta omaisuuden
    \nlikviditeetti paranee. Yleisin esimerkki on kiinteist\u00f6jen ker\u00e4\u00e4minen yhteen yhti\u00f6\u00f6n ja yhti\u00f6n listaaminen p\u00f6rssiin. Arvopaperisoinnin etuna on riskien jakaminen usean tahon kesken, jolloin sijoittajien tuottovaatimus alenee ja samalla kohteen arvo nousee. MV \/ 15.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Arvopaperistuminen<\/b> Yleinen kehitys, jossa j\u00e4lkimarkkinakelvottomia sijoituksia muutetaan arvopapereiksi, joilla voidaan k\u00e4yd\u00e4 kauppaa. MV \/ 27.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Arvopaperis\u00e4ilytys<\/b> Pankin tai muun arvopaperiv\u00e4litt\u00e4j\u00e4n palvelu, jossa arvopapereita s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n ja hoidetaan asiakkaan lukuun.
    \n    <\/a>Arvopaperiv\u00e4litt\u00e4j\u00e4<\/b> Pankki tai pankkiiriliike, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 arvopaperikauppoja ja tarjoaa
    \nomaisuudenhoito- ja muita sijoituspalveluja. Sijoituspalveluyritys.
    \n    <\/a>Arvop\u00e4iv\u00e4<\/b> Valuutta-, arvopaperi- tai muun kaupan toteutumisp\u00e4iv\u00e4. Vaihtelee eri arvopaperien ja p\u00f6rssien kesken. MV \/ 15.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Avomarkkinaoperaatio<\/b> (open market operation) Keskuspankin tekem\u00e4 sijoitustodistus- tai valuuttakauppa, jolla pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan markkinoiden hintatasoon. MV \/ 27.12.2005<\/span><\/p>\n

    B<\/h2>\n

    <\/a>Basis point<\/b> eli (perus)piste. Prosenttiyksik\u00f6n sadasosa. Sata peruspistett\u00e4 on yksi prosentti. MV \/ 4.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Bear market<\/b> Termi, jolla kuvataan osakemarkkinoiden laskukautta. Taustaideana on bear, karhu ja sen alasp\u00e4in kaartuvat raatelukynnet.
    \n    <\/a>Behavioral finance<\/b> Rahoitustutkimuksen osa, joka tutkii ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vaikutusta markkinoiden toimintaan.
    \n    <\/a>Bermudalainen optio<\/b> Optio, joka juoksuaikansa aluksi on eurooppalainen optio<\/a>, mutta joka my\u00f6hemmin muuttuu amerikkalaiseksi optioksi<\/a>. Palkitsemisj\u00e4rjestelmien optiot ovat usein luonteeltaan t\u00e4llaisia eli muutaman ensimm\u00e4isen vuoden aikana niit\u00e4 ei voi lunastaa, mutta tietyn odotusajan j\u00e4lkeen ne voi lunastaa koska vaan.
    \n    <\/a>Beeta<\/b> (beta) Mittaa osakkeen systemaattista riski\u00e4 (markkinariski\u00e4) ja kokonaistuoton riippuvuutta markkinoiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 tuotosta. Jos beeta on yksi, osakkeen tuotto muuttuu samaa tahtia kuin markkinoiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tuotto. Jos kerroin on kaksi, riski on suurempi ja tuotto vaihtelee keskim\u00e4\u00e4rin kaksinkertaisesti markkinoihin verrattuna. Vastaavasti alle yhden beetan osakkeet reagoivat markkinoiden muutoksiin keskim\u00e4\u00e4rin pienemm\u00e4ll\u00e4 voimakkuudella.\u00a0 MV \/ 27.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Bisnesenkelit<\/b> Yksityishenkil\u00f6it\u00e4, jotka sijoittavat p\u00e4\u00e4omaa pieniin, kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin. Sijoitukset usein pienempi\u00e4 kuin varsinaisilla p\u00e4\u00e4omasijoittajalla. Osallistuu usein l\u00e4heisesti sijoituskohteensa neuvontaan ja auttaa yrityst\u00e4 menestym\u00e4\u00e4n.
    \n    <\/a>Black-Scholes malli<\/b> Optioiden hinnoittelussa yleisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 matemaattinen malli, jonka professori Black ja Scholes kehittiv\u00e4t 1973. Mallin parametreja ovat yksinkertaisimmassa mallissa kohde-etuuden markkinahinta, toteutushinta ja volatiliteetti sek\u00e4 aika toteutushetkeen ja riskit\u00f6n korko. MV \/ 7.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Blue chip<\/b> Yhdysvalloissa k\u00e4ytetty termi ison ja tunnetun yrityksen osakkeesta. Dow Jones -p\u00f6rssi-indeksiss\u00e4<\/a> mukana olevat 30 yrityst\u00e4. Suomessa blue chipeiksi voi lukea 20-25 p\u00f6rssin p\u00e4\u00e4listan markkina-arvoltaan suurinta yrityst\u00e4.
    \n    <\/a>Bootstrap-menetelm\u00e4<\/b> Menetelm\u00e4 korkok\u00e4yr\u00e4n<\/a> laskemiseksi.\u00a0MV \/ 7.4.2006<\/span>
    \n    <\/a>Bull market<\/b> Osakemarkkinoilla tarkoittaa nousevia osakekursseja sek\u00e4 vilkasta kaupank\u00e4ynti\u00e4. Taustaideana on h\u00e4rk\u00e4 (bull) ja sen nousevat sarvet. Vastakohta on beat market<\/a>.\u00a0MV \/ 7.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Bulletlaina<\/b> Laina, joka maksetaan takaisin yhten\u00e4 er\u00e4n\u00e4 takaisinmaksuhetkell\u00e4. Kuluttajien ottamat lainat eiv\u00e4t useinkaan ole bulletlainoja vaan tasalyhenteisi\u00e4<\/a> lainoja tai annuiteettilainoja<\/a>.
    \n    <\/a>Bullet-laina<\/b> (bullet bond<\/i>) Joukkolaina, jonka p\u00e4\u00e4oma maksetaan takaisin yhdess\u00e4 er\u00e4ss\u00e4 lainan er\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Muissa kuin nollakuponkilainoissa kuponkikorkoa maksetaan kuitenkin laina-aikana. MV \/ 4.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Buy out<\/b> eli ulososto. Tarkoittaa yhden osapuolen ostamista pois yrityksen omistajista. Yleisin muoto on Management Buy Out<\/a>. Katso my\u00f6s LBO<\/a>. MV \/ 28.12.2005<\/span><\/p>\n

    C<\/h2>\n

    <\/a>CAPM<\/b> Capital Asset Pricing Model eli CAPM on yksi modernin rahoitusteorian keskeisist\u00e4 teorioista. Sen perusteella osakkeen riski\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mitata beeta-kertoimella – ei volatiliteetilla. CAPM-mallilla on useita k\u00e4ytt\u00f6kohteita, mm. odotetun tuoton laskeminen, rahastojen vertailu ja yrityksen p\u00e4\u00e4oman tuottovaatimus<\/a>. CAPM-mallin mukaan arvopaperin odotettu tuotto on riskit\u00f6n korko lis\u00e4ttyn\u00e4 beeta<\/a> kertaa markkinoiden riskipreemio<\/a> eli E[ri<\/sub>] = rf<\/sub> + b<\/span> x E[rm<\/sub> – rf<\/sub>]. MV \/4.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>CBOE<\/b> (Chicago Board of Options Exchange) Chicagossa sijaitseva yksi maailman suurimmista johdannaisp\u00f6rsseist\u00e4. Linkki<\/a>. MV \/ 28.12.2005
    \n<\/span>    <\/a>CD<\/b> (certificate of deposit) suomeksi sijoitustodistus<\/a>. MV \/ 7.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Commercial paper<\/b> Katso yritystodistus<\/a>.
    \n    <\/a>Current ratio<\/b> Yleisesti k\u00e4ytetty maksuvalmiuden tunnusluku, joka kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja lyhytaikaisten velkojen suhteen. MV \/ 28.12.2005<\/span><\/p>\n

    D<\/h2>\n

    <\/a>Debentuuri<\/b> Velkakirja, jonka voi laskea liikkeelle kuka tahansa kirjanpitovelvollinen elinkeinonharjoittaja.
    \n    <\/a>Defensiivinen osake<\/b> Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 v\u00e4h\u00e4riskisempi osake. Jos riski\u00e4 mitataan beetalla, on defensiivisen osakkeen beeta alle yksi. Vastakohta on aggressiivinen osake<\/a>.
    \n    <\/a>Delta-kerroin<\/b> Yleisemmin delta-kertoimella viitataan option deltaan<\/a>. Toisinaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kertomaan sijoitussalkun arvossa tapahtuva prosentuaalinen muutos osakemarkkinoiden noustessa yhdell\u00e4 prosentilla. MV \/ 28.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Diileri<\/b> Omaan tai ty\u00f6nantajansa lukuun arvopaperi-, rahamarkkina- tai valuuttakauppaa k\u00e4yv\u00e4 henkil\u00f6.
    \n    <\/a>Diskonttaus<\/b> Tulevaisuudessa tapahtuvan kassavirran, hinnan tai arvon aikaisemman arvon laskeminen. Yleens\u00e4 mielenkiinnon kohteena on tulevan rahasuureen t\u00e4m\u00e4n hetkisen arvon eli nykyarvon selvitt\u00e4minen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 diskonttaus tapahtuu kertomalla tuleva raham\u00e4\u00e4r\u00e4 diskonttaustekij\u00e4ll\u00e4: 1\/(1+r<\/i>)t<\/span><\/sup> miss\u00e4 r<\/i> on k\u00e4ytetty korkokanta ja t<\/i> on aika. Katso my\u00f6s rahan aika-arvo<\/a>. MV \/ 28.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Diversifikaatio<\/b> Katso hajautus<\/a>.
    \n    <\/a>Dow Jones Industrial Average (DJIA)<\/b> New Yorkin p\u00f6rssin vaihdetuimpien osakkeiden kurssikehityst\u00e4 kuvaava indeksi. Laskettu toukokuusta 1896 alkaen. MV \/ 4.12.2005<\/span>
    \n    <\/a>Due diligence<\/b> Tarkoittaa sijoituskohteen eri osa-alueiden analysointia ja tarkistamista. Due diligence tehd\u00e4\u00e4n usein yrityskaupoissa ja ennen p\u00e4\u00e4omasijoituksia.
    \n    <\/a>Duraatio<\/b> Sanalla on kaksi eri merkityst\u00e4 tilanteessa riippuen: MV \/ 4.12.2005<\/span><\/p>\n

      \n
    1. Joukkolainojen duraatio kertoo, miss\u00e4 ajassa keskim\u00e4\u00e4rin sijoitetut rahat palautuvat sijoittajalle takaisin vuosina.<\/li>\n
    2. Duraatio kuvaa my\u00f6s korkosalkun herkkyytt\u00e4 korkotason muutoksille – mit\u00e4 suurempi duraatio, sit\u00e4 suurempi korkoriski. Bullet-lainoilla duraatio on sama kuin juoksuaika.<\/li>\n<\/ol>\n

      E<\/h2>\n

      <\/a>EBIT<\/b> (Earnings Before Interest and Taxes) Tulos ennen korkoja ja veroja. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>ECB<\/b> (European Central Bank<\/i>) EU:n keskuspankki. ECB:n p\u00e4\u00e4konttori on Frankfurtissa. Linkki<\/a> MV \/ 7.12.2005
      \n<\/span>      <\/a>Efektiivinen tuotto<\/b> (effective yield) Arvopaperin todellinen tuotto kulut huomioiden. Osakkeissa efektiivinen tuotto kertoo todellisen osinkotuoton. Se lasketaan jakamalla osinko osakkeen nykyisell\u00e4 osakekurssilla. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Eksoottinen optio<\/b> (exotic option<\/i>) Eksoottinen optio poikkeaa tavallisesta perusoptioista siten, ett\u00e4 sen arvo m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy mutkikkaammin. Esimerkiksi Aasialaisen option toteutushinta m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy tietyn ajan noteerausten keskiarvona. Eksoottisten optioiden hinnoittelu on usein mutkikasta. Usein Black-Scholes-kaavan<\/a> tapaista analyyttist\u00e4 ratkaisua ei ole olemassa ja hinta joudutaan laskemaan simulaation tai binomimallin avulla. Eksoottiset optiot ovat yleisi\u00e4 osakeindeksilainoissa<\/a>. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Emissio<\/b> Arvopaperien liikkeeseenlasku. Tyypillinen esimerkki on osakeanti. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Emissiovoitto<\/b> Arvopaperin nimellisarvon ja liikkeeseenlaskuhinnan erotus. Voitto j\u00e4\u00e4 liikkeeseenlaskijan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi.
      \n      <\/a>Ensimarkkinat<\/b> (primary market<\/i>) Arvopapereiden liikkeeseenlaskumarkkinat rahoituksen hankkimiseksi.\u00a0MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>EP-luku<\/b> Osakekohtaisen nettotuloksen ja osakkeen kurssin suhde. P\/E-luvun<\/a> k\u00e4\u00e4nteisluku. MV \/ 14.10.2006<\/span>
      \n      <\/a>EPS<\/b> Earning per share, osakekohtainen tulos. Yhti\u00f6n nettotulos yht\u00e4 osaketta kohti.
      \n      <\/a>Ep\u00e4systemaattinen riski<\/b> (unsystematic risk, ideosyncratic risk<\/i>) Se osa yksitt\u00e4iseen arvopaperiin liittyv\u00e4st\u00e4 volatiliteettiriskist\u00e4, jonka vaikutus voidaan poistaa sijoitussalkusta riitt\u00e4v\u00e4n hajautuksen avulla. Ep\u00e4systemaattinen ja systemaattinen riski<\/a> muodostavat yhdess\u00e4 sijoituskohteen kokonaisriskin. MV \/ 27.12.2005<\/span><\/p>\n

      \"Hajautushy\u00f6ty\"<\/p>\n

      <\/a>Erikoissijoitusrahasto<\/b> Sijoitusrahasto, joka toimii valtioneuvoston poikkeusluvalla ja voi poiketa tietyist\u00e4 sijoitusrahastolain pyk\u00e4list\u00e4. Erikoissijoitusrahasto voi esimerkiksi keskitty\u00e4 sijoitustoiminnassaan yhteen toimialaan tai tietylle maantieteelliselle alueelle ja keskitt\u00e4\u00e4 sijoituksiaan pienemp\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kohteita.<\/p>\n

      <\/a>ESG<\/b> Yrityksen kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, vastuullisuutta sek\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 hallintoa mittaava luokittelu. Tulee sanoista Environment (ymp\u00e4rist\u00f6), Social (yhteiskunta) ja Governance (hallinto). MV \/ 6.4.2023<\/span>
      \n      <\/a>ETC<\/b> (exchange traded commodity)<\/i> ETF:n tapaan indeksiosuus<\/a>rahasto, joka sijoittaa hy\u00f6dykkeisiin (kulta, \u00f6ljy, alumiini, vilja jne.), usein tosin johdannaisten avulla. Noteerattu p\u00f6rssiss\u00e4, joten sijoittaja ostaa ja myy osuuksia normaalista rahastosta poiketen p\u00f6rssin kautta. ETC pyrkii tarjoamaan sijoittajille helpon ja kustannustehokkaan tavan sijoittaa hy\u00f6dykkeiden hinnan kehitykseen. MV \/ 11.12.2011<\/span>
      \n      <\/a>ETF<\/b> (exchange traded fund)<\/i> Ks. indeksiosuus<\/a>. MV \/ 14.10.2006<\/span>
      \n      <\/a>Euribor-korot<\/b> (Euribor interest rates<\/i>) Euribor-korko on euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko ja lyhenne sanoista Euro Interbank Offered Rate. Euroopan keskuspankki laskee euriborkorot 1 viikon sek\u00e4 muutamille valituille 1 – 12 kuukauden ajanjaksoille jokaisena pankkip\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Vastaava korko oli esim. Suomessa aiemmin vuoteen 1998 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut Helibor-korko. Lis\u00e4tietoja t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a> MV \/ 14.10.2006<\/span>
      \n      <\/a>Eurooppalainen optio<\/b> (European option<\/i>) Optio, joka voidaan toteuttaa vain p\u00e4\u00e4ttymisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n. Eurooppalaisilla optioilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kauppaa ymp\u00e4ri maailman. Eurooppalainen optio on ns. perusoptio (engl. plain vanilla option) toisin kuin eksoottiset optiot<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>EVA<\/b> (Economic Value Added<\/i>) on suomeksi taloudellinen lis\u00e4arvo. Se mittaa yrityksen tulosta yli yrityksen p\u00e4\u00e4omalle vaaditun raham\u00e4\u00e4r\u00e4isen tuottovaatimuksen. Koska EVA on rekister\u00f6ity tavaramerkki, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 my\u00f6s nimityst\u00e4 economic profit (EP). Katso lis\u00e4arvo<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span><\/p>\n

      F<\/h2>\n

      <\/a>FED<\/b> (Federal Reserve Board<\/i>) Yhdysvaltain keskuspankki. FED:ll\u00e4 on useita aluekonttoreita. St. Louis FED tarjoaa FRED-tietokannassa<\/a> kiinnostuneille useita aikasarjoja ilmaiseksi.\u00a0 MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Fundamenttianalyysi<\/b> Makrotaso: kansantalouden kehityksen ennustamista korkotasoa, bruttokansantuotetta, inflaatiota, ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja varastotasoja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en. Mikrotaso: yritysten tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6s- ja tasetietojen analysointia tuloskunnon ja osakkeen kurssikehityksen ennustamiseksi.
      \n      <\/a>Futuuri<\/b> Vakioitu johdannaissopimus, jossa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myym\u00e4\u00e4n tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 tietty\u00e4 hy\u00f6dykett\u00e4 tiettyn\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sopimushetkell\u00e4 sovittuun hintaan.
      \n      <\/a>Fuusio<\/b> (merger<\/i>) Osakeyhti\u00f6iden yhteensulautuminen. MV \/ 7.12.2005<\/span><\/p>\n

      G<\/h2>\n

      <\/a>GARCH<\/b> (Generalized Autoregressive Conditional Heteroscedasticity<\/i>) on yleistetty ARCH -malli<\/a>. MV \/ 7.12.2005
      \n<\/span>      <\/a>GIPS<\/b> (Global Investment Performance Standard<\/i>). Kansainv\u00e4linen sijoitusten menestymisen arviointiin kehitetty standardi. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Goodwill<\/b> Liikearvo, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy esimerkiksi yrityskaupan yhteydess\u00e4.<\/p>\n

      H<\/h2>\n

      <\/a>Hajautus<\/b> (diversification) Sijoituskohteiden hajautuksella tarkoitetaan varojen hajauttamista riskin pienent\u00e4miseksi. Hajautuksen taustalla on rahoitusteorian yksi keskeisist\u00e4 teorioista, jonka mukaan sijoituskohteiden kokonaisriski ei ole kohteiden painotettu keskiarvo vaan alempi. Hajautus voidaan jakaa kahteen osaan: 1) hajautus eri kohteiden suhteen eli ns. kohdehajauttaminen ja 2) hajautus ajan suhteen eli ns. aikahajauttaminen<\/a>. Kohdehajauttamista voi tehd\u00e4 esim. maiden \/ teollisuudenalojen \/ rahastonhoitajien suhteen.\u00a0 MV \/ 7.12.2009<\/span>
      \n      <\/a>Hallinnointipalkkio<\/b> Rahastoyhti\u00f6n sijoitusrahaston hoidosta perim\u00e4 palkkio. Suomessa palkkio on tavallisesti 1-2 prosenttia rahaston p\u00e4\u00e4omista. Usein palkkio on kiinte\u00e4, mutta yh\u00e4 useammin tuottosidonnainen. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Hallintarekisteri<\/b> Arvo-osuusrekisteri, jossa n\u00e4kyy osakkeen todellisen omistajan sijasta vain arvo-osuustilin hoitaja. Hallintarekister\u00f6idyt osakkeet oikeuttavat osinkoihin ja osakeantiin, mutta niiden nojalla ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nivaltaa yhti\u00f6kokouksissa. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden omistus ei tule julkiseksi. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 (vuonna 2004) hallintarekisteri on avoinna vain ulkomaisille sijoittajille.\u00a0 MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Hankintameno-olettama<\/b> Omaisuuden myynti- eli luovutusvoiton verotuksessa todellisen hankintahinnan kanssa vaihtoehtoinen v\u00e4hennys. Jos hankintahinta on vain hyvin pieni osa myyntihintaa, hankintameno-olettaman k\u00e4ytt\u00f6 yleens\u00e4 kannattaa. Vuodesta 2005 alkaen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno-olettamaksi saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 40 prosenttia kauppahinnasta. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Hedge-rahasto<\/b> (hedge fund<\/i>) Rahastotyyppi, jonka alle mahtuu useita erilaisia sijoitusstrategioita k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 rahastoja. Perinteisesti hedgerahastolla eli suojarahastolla viitattiin rahastoon, jonka tavoitteena on markkinaneutraali sijoitus eli markkinariskin poisto (ts. beta on nolla). Samalla rahasto tavoitteli vakaata positiivista tuottoa, mist\u00e4 nimitys absoluuttisen tuoton rahasto. Rahasto ei kuitenkaan ole riskit\u00f6n, vaikka beta onkin l\u00e4hell\u00e4 nollaa. Hedge-rahasto-nimikkeen alle on kuitenkin tullut paljon my\u00f6s perinteisest\u00e4 suojausk\u00e4sityksest\u00e4 poikkeavia rahastoja, kuten vipurahastoja ja erityisen mutkikkaita sijoitusstrategioita k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 rahastoja. Katso my\u00f6s absoluuttisen tuoton rahasto<\/a> ja vipurahasto<\/a>. MV \/ 7.12.2009<\/span>
      \n      <\/a>Hedging<\/b> (to hedge<\/i>) Hedging on riskilt\u00e4 suojautumista vastakkaisen position avulla. Jos sijoittaja on suojautunut hedgingin avulla on h\u00e4nen positionsa toisaalla k\u00e4rsim\u00e4 tappio korvauttu hedge-position toisaalla tekem\u00e4ll\u00e4 tuotolla. MV \/ 16.1.2006<\/span>
      \n      <\/a>HETI<\/b> Helsingin Arvopaperip\u00f6rssin automaattinen kaupank\u00e4ynti- ja informaatioj\u00e4rjestelm\u00e4.
      \n      <\/a>High yield bond<\/b> Katso roskalaina<\/a>. MV \/ 16.1.2006<\/span>
      \n      <\/a>Hintaindeksi<\/b> (price index<\/i>) Osakeindeksej\u00e4 lasketaan usein hinta- ja tuottoindeksein\u00e4. Hintaindeksi ei huomioi yhti\u00f6iden maksamia osinkoja, joten se j\u00e4\u00e4 tuottoindeksist\u00e4<\/a> muutaman prosentin j\u00e4lkeen joka vuosi. Kuuluisin hintaindeksi on DJIA-indeksi. MV \/ 7.12.2009
      \n<\/span>
      \n      <\/a>Hybridilaina<\/b> (hybrid bond<\/i>) Uusi v\u00e4lirahoitukseen luokiteltava (joukko)lainainstrumentti, joka on periaatteessa vierasta p\u00e4\u00e4omaa, mutta se voidaan tietyin ehdoin laskea omaksi p\u00e4\u00e4omaksi IFRS-tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4. Yrityksen konkurssitilanteessa viimeisen\u00e4 saajana per\u00e4ss\u00e4 vieraan p\u00e4\u00e4oman saajien joukossa juuri ennen omaa p\u00e4\u00e4omaa. MV \/ 27.2.2013<\/span>
      \n      <\/a>Hy\u00f6tyfunktio<\/b> (utility function<\/i>) Rahoitus- ja talousteorian keskeinen funktio, joka kuvaa ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Talousteoriassa ihmisen oletetaan maksimoivan omaa hy\u00f6ty\u00e4\u00e4n ottamatta kantaa siihen mist\u00e4 tuota hy\u00f6ty\u00e4 saa. Rahoitusteoriassa tehd\u00e4\u00e4n se lis\u00e4oletus, ett\u00e4 sijoittajan hy\u00f6ty riippuu varallisuuden kasvusta, joten h\u00e4n pyrkii maksimoimaan omaa varallisuuttaan. MV \/ 16.1.2009<\/span><\/p>\n

      I<\/h2>\n

      <\/a>I-lista<\/b> (Investor List<\/i>) on Helsingin p\u00f6rssin kaupank\u00e4yntilista, jossa noteerataan keskisuuria yrityksi\u00e4.
      \n      <\/a>ICAPM-malli<\/b> (intertemporal CAPM<\/i>) on CAPM-mallin<\/a> lis\u00e4ksi yksi k\u00e4ytetyimmist\u00e4 osakkeiden hinnoittelumalleista. Mertonin (1973) kehitt\u00e4m\u00e4n teorian mukaan sijoittaja haluaa suojautua markkinariskin lis\u00e4ksi muitakin riskej\u00e4 vastaan. Yksi t\u00e4llainen riski voi olla korkoriski, jolloin ICAPM-mallista tulee kaksifaktorinen malli, jossa markkinariskin lis\u00e4ksi on ns. jvk-riskifaktori. Toisinaan ICAPM-mallilla viitataan my\u00f6s international<\/i> CAPM -malliin. MV \/ 5.10.2009<\/span>
      \n      <\/a>Ilmaisanti<\/b> (bonus issue<\/i>) Osakkaille maksuton osakeanti, jossa uudet osakkeet maksetaan omaan p\u00e4\u00e4omaan kuuluvasta rahastosta. Ilmaisanti on usein sama asia kuin rahastoanti. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Ilmoitusvelvollinen<\/b> Sis\u00e4piiriin kuuluva henkil\u00f6, jonka on lain mukaan julkistettava arvopaperikauppansa. Ilmoitusvelvollisia ovat mm. yhti\u00f6n toimiva johto ja hallituksen j\u00e4senet.
      \n      <\/a>Immunisaatio<\/b> (immunization<\/i>) Immunisaatiolla tarkoitetaan tietyn riskin poistamista. Immunisaatio-termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti erityisesti kun korkosalkun korkoriski pyrit\u00e4\u00e4n poistamaan. Immunisaatioon liittyy l\u00e4heisesti termi hedging<\/a>. MV \/ 16.1.2006<\/span>
      \n      <\/a>Indeksitermiini<\/b> Markkinaindeksiin perustuva termiinisopimus, kuten OMXH25-termiini.
      \n      <\/a>Indeksioptio<\/b> Optio, jonka kohdehy\u00f6dykkeen\u00e4 on indeksi. Usein indeksin\u00e4 on osakeindeksi, esim. OMXH25-indeksi.\u00a0 MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Indeksiosuus<\/b> (exchange traded fund<\/i>) P\u00f6rssiss\u00e4 kaupank\u00e4ynnin kohteena oleva osuus indeksirahastosta. Poikkeaa indeksirahastostasiin\u00e4, ett\u00e4 kaupank\u00e4ynti on jatkuvaa ja hinta voi poiketa hetkellisesti rahaston arvosta. Toisaalta kauppa voidaan tehd\u00e4 heti eik\u00e4 odottaa seuraavaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, kuten rahastoja ostettaessa tai myyt\u00e4ess\u00e4. Helsingin P\u00f6rssiss\u00e4 kaupank\u00e4ynnin kohteena on OMXH25-indeksiosuus<\/a>. MV \/ 27.12.2005
      \n<\/span>      <\/a>Indeksidonnainen laina<\/b> (index-linked bond)<\/i> Joukkolaina, jonka tuotto on sidottu tietyn indeksin
      \nkehittymiseen. Usein kyseess\u00e4 on p\u00e4\u00e4omataattu osakeindeksilaina, joka takaa sijoittajalle sijoittamansa rahan takaisin lis\u00e4ttyn\u00e4 mahdollisella taatulla tuotolla (usein nolla tai hyvin matala) sek\u00e4 tuotolla, joka on sidottu osakeindeksilainan kehitykseen. Lis\u00e4tietoja ks. oheinen       kirjoitus<\/a>. MV \/ 2.5.2006<\/span>
      \n      <\/a>Indeksirahasto<\/b> (index fund<\/i>) Sijoitusrahasto, joka sijoittaa osakkeisiin samassa suhteessa kuin niiden osuus on indeksiss\u00e4. Indeksirahastoilla ja vastaavilla ETF:ll\u00e4 on keskeinen rooli ns. passiivisessa sijoitusstrategiassa. MV \/ 7.12.2009<\/span>
      \n      <\/a>Institutionaalinen sijoittaja<\/b>
      \n(institutional investor<\/i>) Suuria sijoituksia tekev\u00e4 yhteis\u00f6, joita ovat esimerkiksi el\u00e4ke- ja vakuutusyhti\u00f6t,
      \npankit, sijoitusrahastot ja el\u00e4kerahastot. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Instrumentti<\/b> (instrument<\/i>) Arvopaperikaupan kohde: osake, sijoitustodistus, velkakirja tai vastaava.
      \n      <\/a>IPO<\/b> (Initial Public Offering<\/i>). P\u00f6rssiin listautuvan yrityksen ensimm\u00e4inen osakeanti eli ns. listautumisanti.\u00a0 MV \/4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Irtautuminen<\/b> (exit<\/i>) P\u00e4\u00e4omasijoitusprosessin viimeinen osa, jossa p\u00e4\u00e4omasijoittaja myy osuutensa yrityksest\u00e4. Yleisimm\u00e4t irtautumistavat ovat: listautuminen p\u00f6rssiin, kohdeyrityksen myynti kolmannelle osapuolelle tai p\u00e4\u00e4omasijoittajan ulososto.<\/p>\n

      J<\/h2>\n

      <\/a>Jensenin alfa<\/b> (Jensen’s alpha<\/i>) Ks. alfa<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Johdannaisinstrumentti<\/b> (Derivative instrument<\/i>) Instrumentti, jonka arvo perustuu jonkin toisen hy\u00f6dykkeen arvoon. Esim. optiot, futuuri, termiinit ja swapit<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Johdannaismarkkinat<\/b> Markkinat, joilla kaupank\u00e4ynnin kohteena on toisen kohteen, esimerkiksi osakkeen, indeksin tai joukkovelkakirjan, arvoon perustuvia sopimuksia, kuten optioita.
      \n      <\/a>Joukkolaina<\/b> (bond<\/i>) Ks. joukkovelkakirjalaina<\/a>. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Joukkovelkakirjalaina<\/b> Yhteis\u00f6n yleis\u00f6lt\u00e4 ottama, yleens\u00e4 j\u00e4lkimarkkinakelpoinen laina, joka aiemmin jakautuu fyysisiin joukkovelkakirjoihin, mutta on nyky\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useammin paperiton tilimerkint\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 yh\u00e4 yleisemm\u00e4ksi on muodostunut nimitys joukkolaina<\/a>.
      \n      <\/a>Julkinen osakeyhti\u00f6<\/b> (publicly listed company<\/i>) Yhti\u00f6, joka on hakeutunut julkiseksi osakeyhti\u00f6ksi. Julkisen osakeyhti\u00f6n tunnistaa tunnuksesta Oyj. Kaikki p\u00f6rssilistatut yhti\u00f6t ovat julkisia osakeyhti\u00f6it\u00e4, mutta ei p\u00e4invastoin. Toisaalta osa listaamattomista yrityksist\u00e4 voi olla julkisia, vaikka niit\u00e4 ei (viel\u00e4) ole listattu p\u00f6rssiin. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Julkinen noteeraus<\/b> Arvopaperin hinnan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyminen julkisen kaupank\u00e4ynnin perusteella.
      \n      <\/a>Junk bond<\/b> Katso roskalaina<\/a>.
      \n      <\/a>J\u00e4lkimarkkinat<\/b> (secondary market) Arvopaperien markkinat liikkeeseenlaskun j\u00e4lkeen, jolloin sijoittajat voivat ostaa ja myyd\u00e4 haluamiaan arvopapereita esimerkiksi p\u00f6rssiss\u00e4. MV \/ 27.12.2005<\/span><\/p>\n

      K<\/h2>\n

      <\/a>Kassavirta<\/b> (cash flow) Kassavirta muodostuu todellisista kassaan tulevista ja kassasta l\u00e4htevist\u00e4 rahasuorituksista. Nettokassavirta on saatujen ja maksettujen kassavirtojen erotus. Yrityksen arvo lasketaan usein tulevien kassavirtojen nykyarvon avulla. MV \/ 27.2.2013<\/span>
      \n      <\/a>Kasvuosake<\/b> (growth stock) Osake, jossa arvosta suuri osa perustuu yrityksen voimakkaaseen kasvuun tulevaisuudessa. Kasvuosakkeelle vastakohdan muodostaa arvo-osake<\/a>. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Kasvurahasto<\/b> (growth fund<\/i>) Sijoitusrahasto, joka ei jaa vuosittain voitto-osuutta, vaan voitto siirtyy rahasto-osuuden arvoon. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Kauppojen selvitys<\/b> Arvopaperikaupan j\u00e4lkeinen arvopapereiden selvittely v\u00e4litt\u00e4jien kesken. Suomessa kauppojen selvitys on hidasta ja kest\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4.
      \n      <\/a>Kohde-etuus<\/b> Hy\u00f6dyke, jonka ostamiseen tai myymiseen optio\/termiini oikeuttaa\/velvoittaa ja jonka arvon muutoksiin option ja termiinin p\u00e4iv\u00e4arvon muutokset perustuvat.
      \n      <\/a>Kokonaistuotto<\/b> Arvopaperin koron tai osingon ja arvonnousun yhteistuotto.
      \n      <\/a>Komissio<\/b> V\u00e4lityspalkkio. V\u00e4litt\u00e4j\u00e4n perim\u00e4 palkkio toteutuneista arvopaperikaupoista.
      \n      <\/a>Konveksiteetti<\/b> (Convexity<\/i>) Joukkolainan hinnan toinen derivaatta koron suhteen. K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n duraation<\/a> apuna korkosalkun hallinnassa. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Korkok\u00e4yr\u00e4<\/b> Joukkolainojen markkinanoteerausta perusteella laskettu sijoittajien tuottovaatimus eripituisille nollakuponkilainoille. Korkok\u00e4yr\u00e4 ennakoi korkojen tulevaa kehityst\u00e4 ja kertoo samalla markkinoiden inflaatio-odotuksista. Korkok\u00e4yr\u00e4 on tyypillisesti loivasti yl\u00f6sp\u00e4in nouseva kuten oheisessa kuviossa, mutta tietyiss\u00e4 tilanteissa se voi olla alasp\u00e4inkin viett\u00e4v\u00e4, tasainen tai nouseva ja laskeva. Useimmat talouslehdet julkaisevat valtion joukkolainoista lasketun korkok\u00e4yr\u00e4n. Korkok\u00e4yr\u00e4\u00e4n liittyy l\u00e4heisesti tuottok\u00e4yr\u00e4<\/a>. MV \/14.10.2006<\/span><\/p>\n

      \"Korkok\u00e4yr\u00e4\"<\/p>\n

      <\/a>Korkoswap (korkovaihtosopimus<\/b> Kahden osapuolen v\u00e4linen sopimus korkomaksujen vaihtamisesta kesken\u00e4\u00e4n. Yleens\u00e4 toinen osapuoli maksaa kiinte\u00e4\u00e4 ja toinen muuttuvaa korkoa sovitulle summalle, kun ennen sopimusta tilanne oli p\u00e4invastainen. Toisinaan sopimuksessa voidaan sopia my\u00f6s valuuttojen vaihdosta. Sopimuksen taustalla on osapuolten erilainen n\u00e4kemys korkojen kehittymisest\u00e4 tulevaisuudessa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 osapuolten v\u00e4liss\u00e4 toimii pankki v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4
      \n(ja vastaosapuolena molemmille osapuolille). MV \/ 28.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Korkorahasto<\/b> Korkoinstrumentteihin sijoittava sijoitusrahasto. Korkorahastot jaetaan lyhyen koron ja pitk\u00e4n koron rahastoihin (toisinaan my\u00f6s keskipitk\u00e4n koron) riippuen siit\u00e4 sijoittavatko ne p\u00e4\u00e4osin alle vai yli vuoden duraation<\/a> omaaviin korkopapereihin. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Kovenantti<\/b> Lis\u00e4ehto, joka rahoituksessa liittyy esimerkiksi joukkolainaan. Joukkolainaan liittyv\u00e4 kovenantti voi esimerkiksi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 yrityksen korkeimman velkaisuusasteen ilman ett\u00e4 laina er\u00e4\u00e4ntyy maksettavaksi. Kovenantin avulla velkoja pyrkii turvaamaan saataviaan. MV \/ 17.12.2012<\/span>
      \n      <\/a>Kurssi<\/b> Arvopaperin julkisesti noteerattu hinta.
      \n      <\/a>Kurssiriski<\/b> Arvopapereiden hinnanmuutosten sijoittajalle aiheuttama riski. Synonyymin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hintariski\u00e4.
      \n      <\/a>K\u00e4yp\u00e4 hinta<\/b> Arvopaperin markkinahinta.<\/p>\n

      <\/a>K\u00e4ytt\u00e4ytymistieteellinen rahoitus<\/b> (Behavioral Finance) K\u00e4ytt\u00e4ytymistieteellinen rahoitus tutkii rahoituksen kysymyksi\u00e4 ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen kautta. Usein mielenkiinnon kohteena on ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen poikkeamista ns. neoklassisen rahoitusteorian taustalla olevista rationaalisuuden, hy\u00f6tyfunktion maksimoimisen sek\u00e4 bayesialaisen informaation k\u00e4yt\u00f6n olettamuksista. Suuri osa tutkimuksista on keskittynyt sijoittajien k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, mutta vastaava tutkimusta voidaan tehd\u00e4 my\u00f6s yritysjohdon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksien suhteen (ns. Behavioral Corporate Finance). K\u00e4ytt\u00e4ytymistieteelliseen rahoitukseen liittyy laaja erityissanasto, joka menee t\u00e4m\u00e4n sanaston ulkopuolelle. Erinomainen psykologisen taloustieteen erityissanasta on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. MV \/ 25.8.2013<\/span><\/p>\n

      L<\/h2>\n

      <\/a>LBO<\/b> (leveraged buy out<\/i>) Yrityskauppa, joka rahoitetaan lainap\u00e4\u00e4omalla, jonka vakuutena k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ostettavan yrityksen varallisuutta. Lainan maksu perustuu yhti\u00f6n odotettavissa oleviin tuottoihin. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Liikevaihto<\/b> (turnover<\/i>) Yrityksen tilikauden myynti. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Liiketulos<\/b> Yritysten voitto tai tappio, kun liikevaihdosta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n muuttuvat ja kiinte\u00e4t kulut sek\u00e4 poistot.
      \n      <\/a>Liikkeeseenlaskija<\/b> Osakkeita tai joukkovelkakirjoja liikkeeseen laskeva osakeyhti\u00f6, kunta tai valtio.
      \n      <\/a>Liikkeeseenlasku<\/b> Osakeanti tai joukkolainan myynti sijoittajille. Katso emissio<\/a>.
      \n      <\/a>Likvidi<\/b> Nopeasti rahaksi muutettava. Likvidi osake on p\u00f6rssiss\u00e4 sellainen, jonka vaihto on suurta. Hyv\u00e4\u00e4n likviditeettiin kuuluu my\u00f6s pieni osto- ja myyntihinnan erotus (spread<\/a>), eli osake voidaan tarvittaessa ostaa ja myyd\u00e4 ilman suuria kustannuksia. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Likviditeetti<\/b> Osakkeiden tai muiden arvopapereiden rahaksimuutettavuus. Kuvaa arvopaperimarkkinoiden kyky\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kauppoja nopeasti ja tehokkaasti. Jos likviditeetti on pieni, arvopapereiden osto ja myynti voi olla vaikeaa. Hyv\u00e4 likviditeetti takaa isojenkin kauppojen nopean toteuttamisen ilman suurta vaikutusta hintatasoon. Likviditeetti\u00e4 mitataan usein osakkeiden spreadin<\/a> suuruudella, osakevaihdon m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tai myynnin aikaansaamalla hinnan muutoksella.
      \n      <\/a>Limiitti<\/b> Rajahinta, jolla sijoittaja suostuu ostamaan tai myym\u00e4\u00e4n arvopaperin. Voi my\u00f6s olla luottoraja, jonka puitteissa asiakas saa tehd\u00e4 kauppaa.
      \n      <\/a>Liputus<\/b> P\u00f6rssiosakkeiden omistusoikeuden julkistaminen, kun ostaja on ylitt\u00e4nyt tai alittanut m\u00e4\u00e4r\u00e4osuuden yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4vallasta. P\u00f6rssis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaiset liputusrajat ovat 5, 10, 20, 33, 50, ja 66 prosenttia.
      \n      <\/a>Listalleottoesite<\/b> (prospectus<\/i>) P\u00f6rssiyhti\u00f6n osakeannin yhteydess\u00e4 sijoittajille suuntaama esite taloudellisesta tilastaan. Esite on teht\u00e4v\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6n ohjeiden mukaisesti ja hyv\u00e4ksytett\u00e4v\u00e4 Rahoitustarkastuksessa. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Listautuminen<\/b> Arvopaperin ottaminen julkisen kaupank\u00e4ynnin kohteeksi.
      \n      <\/a>Listautumisanti<\/b> Ks. IPO<\/a>.
      \n      <\/a>Lis\u00e4arvo<\/b> Lis\u00e4arvo on yrityksen voitto v\u00e4hennettyn\u00e4 sijoittajien yritykseen sijoittamansa p\u00e4\u00e4oman tuottovaatimuksella. Jos yritykseen on sijoitettu 100 rahaa ja tuottovaade on 10 %, on yrityksen tuotettava voittoa yli 10 tehd\u00e4kseen taloudellista lis\u00e4arvoa. Lis\u00e4arvo liittyy l\u00e4heisesti
      \n      EVA-termiin<\/a>.
      \n      <\/a>Lunastushinta<\/b> Esimerkiksi sijoitusrahaston osuudesta sen omistajalle maksettava hinta.
      \n      <\/a>Lunastuspalkkio<\/b> Sijoitusrahaston rahasto-osuutta lunastettaessa peritt\u00e4v\u00e4 palkkio. Yleens\u00e4 noin yksi prosentti sijoituksen arvosta.
      \n      <\/a>Lunastusvelvollisuus<\/b> 1) Rahastoyhti\u00f6n velvollisuus vaadittaessa lunastaa sijoitusrahaston osuus. 2) Osakkeenomistajalle, jonka osuus yhti\u00f6n kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 saavuttaa tai ylitt\u00e4\u00e4 tietyn rajan, tulee velvollisuus lunastaa muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta n\u00e4iden osakkeet.
      \n      <\/a>Luottovastuutapahtuma<\/b> ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 yrityksen joukkolainojen yhteydess\u00e4 tapahtumaksi, jossa yritys on estynyt maksamaan joukkolainaan liittyv\u00e4\u00e4 suoritusta (kuponkikorko ja mahdollinen p\u00e4\u00e4oman takaisinmaksu). Englanninkieless\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 default on a bond. T\u00e4m\u00e4 ei viel\u00e4 tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 yritys olisi mennyt konkurssiin, mutta siit\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 joukkolainen omistajat usein saavat tiettyj\u00e4 lis\u00e4oikeuksia p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4 yrityksen asioista. Pahimmillaan tietenkin tilanne voi johtaa yrityksen konkurssiin. MV \/ 25.3.2013<\/span>
      \n      <\/a>Luovutusvoitto<\/b> Myyntihinnan ja hankintahinnan erotus. Myyntivoitto.
      \n      <\/a>Lyhyeksimyynti<\/b> (short selling<\/i>). Arvopapereiden\u00a0 (l\u00e4hinn\u00e4 osakkeet) myynti, kun niit\u00e4 ei viel\u00e4 omisteta. Usein myyt\u00e4v\u00e4t arvopaperit kuitenkin lainataan kolmannelta osapuolelta. Lyhyeksimyynnin tavoitteena on hy\u00f6ty\u00e4 sijoittajan odottamasta kurssien laskusta, jolloin osakkeet voidaan ostaa my\u00f6hemmin edullisemmin takaisin ja palauttaa osakkeet ne lainanneelle. Lainasta joudutaan usein maksamaan erillinen korvaus. MV \/27.12.2005<\/span><\/p>\n

      M<\/h2>\n

      <\/a>Maksuvalmius<\/b> Yrityksen p\u00e4ivitt\u00e4inen kyky suoriutua juoksevista maksuvelvoitteistaan. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Marginaali<\/b> 1) Luotonannossa asiakkaalle viitekorkoon lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 pankin osuus. 2) Pankin koko marginaali on pankin otto- ja antolainauskorkojen v\u00e4linen ero. 3) Arvopaperikaupassa marginaalina pidet\u00e4\u00e4n summaa, jonka asiakas joutuu tallentamaan arvopaperiv\u00e4litt\u00e4j\u00e4n tilille voidakseen ostaa osakkeita.
      \n      <\/a>Markkina-arvo<\/b> Julkisessa noteerauksessa arvopaperille kulloinkin m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4 hinta. Yhti\u00f6n markkina-arvo saadaan kertomalla osakkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 yhden osakkeen p\u00e4iv\u00e4n kurssilla.
      \n      <\/a>Markkinahinta<\/b> Markkinoilla arvopaperille muodostunut hinta. K\u00e4yp\u00e4 hinta.
      \n      <\/a>Markkinakorko<\/b> Markkinoilla kysynn\u00e4n ja tarjonnan mukaan syntyv\u00e4 rahan hinta.
      \n      <\/a>Markkinaportfolio<\/b> Markkinaportfolio muodostuu kaikista markkinoilla olevista sijoituskohteista (osakkeista, joukkolainoista, kiinteist\u00f6ist\u00e4 jne.). Koska n\u00e4iden kaikkien arvon muutosta on vaikea mitata, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n markkinaportfolion synonyymin\u00e4 usein kaikkien osakkeiden muodostamaa kokonaisuutta. Osakkeiden hintakehityst\u00e4h\u00e4n on helppo mitata p\u00f6rssi-indeksill\u00e4. Katso my\u00f6s portfolio<\/a>.
      \n      <\/a>Markkinariski<\/b> Katso systemaattinen riski<\/a>.
      \n      <\/a>Markkinatakaaja<\/b> Market maker. Yksil\u00f6idyist\u00e4 instrumenteista osto- ja myyntitarjoukset jatkuvasti antamaan sitoutunut yhteis\u00f6.<\/p>\n

      <\/a>Markkinoiden riskipreemio<\/b> (market risk premium<\/i>) Markkinoiden odotettu riskipreemio on sijoittajien tuotto-odotus markkinaportfoliolle yli riskitt\u00f6m\u00e4n sijoituskohteen. Yleinen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 osakemarkkinoiden riskipreemio on vuositasolla 4-6 prosenttia Suomessa. MV \/ 4.8.2008<\/span>
      \n      <\/a>Maturiteetti<\/b> J\u00e4ljell\u00e4 oleva aika korkoinstrumentin tai option er\u00e4\u00e4ntymiseen eli ns. juoksuaika. Ilmoitetaan yleens\u00e4 vuosina.
      \n      <\/a>MBO<\/b> Management buy out. Yrityskauppa, jossa toimiva johto ostaa yrityksen. Usein apuna on p\u00e4\u00e4omasijoittaja.
      \n      <\/a>Meklari<\/b> Arvopaperinv\u00e4litt\u00e4j\u00e4n<\/a> lukuun kauppaa tekev\u00e4 henkil\u00f6.\u00a0 MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Merkint\u00e4<\/b> Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydess\u00e4.
      \n      <\/a>Merkint\u00e4hinta<\/b> Arvopaperista liikkeeseen laskettaessa peritt\u00e4v\u00e4 hinta.
      \n      <\/a>Merkint\u00e4oikeus<\/b> Osakkeeseen liittyv\u00e4 oikeus hankkia yhti\u00f6n uusia osakkeita osakeannissa. Usein merkint\u00e4oikeudet noteerataan erikseen p\u00f6rssiss\u00e4. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Merkint\u00e4palkkio<\/b> Sijoitusrahaston rahasto-osuutta merkitt\u00e4ess\u00e4 peritt\u00e4v\u00e4 palkkio. Usein noin prosentin luokkaa. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Merkint\u00e4varaus<\/b> Osakeannissa ennakkoon teht\u00e4v\u00e4 varaus ostettavien osakkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.
      \n      <\/a>Mezzanine-rahoitus<\/b> Katso v\u00e4lirahoitus<\/a>.
      \n      <\/a>Mid cap<\/b> Keskisuuri p\u00f6rssiyhti\u00f6. Yhdysvalloissa rajana pidet\u00e4\u00e4n miljardin dollarin markkina-arvoa.\u00a0 MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>MiFID<\/b> on EU:n rahoitusmarkkinoita s\u00e4\u00e4ntelev\u00e4 direktiivi (Markets in Financial Instruments Directive) eli rahoitusv\u00e4lineiden markkinat -direktiivi. MiFID astui voimaan 2007. Uudempi MiFID 2 (tai MiFID II) astuu voimaan vuoden 2018 alusta. MV \/ 23.08.2017<\/span>
      \n      <\/a>Minimivarianssiportfolio<\/b> (minimum variance portfolio) Portfolio, joka minimoi tarkasteltavien arvopaperien varianssin (samalla volatiliteetin). Toisin sanoen, tarkasteltavista arvopapereista ei pystyt\u00e4 mill\u00e4\u00e4n muilla kombinaatioilla luomaan salkkua, jonka riski olisi pienempi. Katso oheinen kuvio. MV \/ 27.12.2005<\/span><\/p>\n

      \"\"<\/p>\n

      <\/a>Moderni portfolioteoria<\/b> (modern portfolio theory, MPT<\/i>) Katso portfolioteoria<\/a>
      \n      <\/a>Myyntioptio<\/b> (put option<\/i>) Optio, jonka ostajalla on oikeus toteutusajankohtana myyd\u00e4 option kohde-etuutena olevat arvopaperit toteutushintaan tai saada option positiivinen nettoarvo. MV \/ 21.12.2005<\/span><\/p>\n

      N<\/h2>\n

      <\/a>Nimellisarvo<\/b> Arvo, joka on merkitty arvopaperiin tai saamistodistukseen ja joka osoittaa tavallisesti sen alkuper\u00e4isen arvon. Nyky\u00e4\u00e4n nimellisarvon ilmoittaminen ei ole pakollista. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>NM-lista<\/b> New Market -lista eli Nuori markkina -lista, joka on tarkoitettu Helsingin p\u00f6rssin pienimmille yrityksille.
      \n      <\/a>Nollakuponkilaina<\/b> Sijoitustodistus<\/a>, joka ei maksa er\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n korkoa. Siksi lainan hinta on alle
      \nnimellisarvonsa eli korko muodostuu nykyarvon ja nimellisarvon erotuksesta.
      \n      <\/a>Noteeraus<\/b> Arvopaperin hinnan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyminen julkisessa kaupassa.
      \n      <\/a>NPV<\/b> Net Present Value eli nettonykyarvo. K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n investointien kannattavuutta arvioitaessa. Investointikulusta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n tuottojen nykyarvot. Jos tuottojen nykyarvo ylitt\u00e4\u00e4 investoinnin eli investoinnilla on positiivinen nettonykyarvo, on investointi kannattava.
      \n      <\/a>NYSE<\/b> New York Stock Exchange on yksi maailman suurimmista arvopaperip\u00f6rsseist\u00e4. Linkki<\/a>. MV \/ 21.12.2005<\/span><\/p>\n

      O<\/h2>\n

      <\/a>Omavaraisuusaste<\/b> Rahoitusrakenteen tunnusluku, joka kertoo oman p\u00e4\u00e4oman osuuden yrityksen liiketoimintaan sitoutuneesta koko p\u00e4\u00e4omasta.
      \n      <\/a>OMXH-indeksit<\/b> Helsingin P\u00f6rssin laskemat osakkeiden hintakehityst\u00e4 kuvaavat indeksit, joiden perusarvo on 1000 (28.12.1990).\u00a0 MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>OMXH-portfolioindeksi<\/b> Helsingin P\u00f6rssin laskema osakeindeksi, joka kuvaa kaikkien p\u00f6rssiosakkeiden arvonkehityst\u00e4. Yhden yhti\u00f6n paino indeksiss\u00e4 on rajoitettu 10 prosenttiin.\u00a0 MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>OMXH-yleisindeksi<\/b> Helsingin P\u00f6rssin laskema osakeindeksi, joka kuvaa p\u00f6rssiosakkeiden arvonkehityst\u00e4. Kunkin yhti\u00f6n paino m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy sen markkina-arvon mukaan. Nokian osakkeen liikkeill\u00e4 on ollut yleisindeksiss\u00e4 viime vuosina hyvin suuri paino korkean markkina-arvonsa vuoksi. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>OMXH 25 -indeksi<\/b> Helsingin p\u00f6rssin laskema osakeindeksi, joka kuvaa 25 vaihdetuimman p\u00e4\u00e4listan osakesarjan hintakehityst\u00e4. Yhden yhti\u00f6n paino indeksiss\u00e4 on rajoitettu 10 prosenttiin. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>OMXH25-termiini<\/b> FOX-indeksiin perustuva johdannaisinstrumentti, indeksitermiini. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Optio<\/b> Sopimus, johon liittyy oikeus, mutta ei velvollisuutta ostaa tai myyd\u00e4 option kohde-etuus tiettyn\u00e4 aikana tai p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ennalta sovittuun hintaan. Kohde-etuus voi olla esimerkiksi osake, indeksi tai mik\u00e4 tahansa muu hy\u00f6dyke. Option ostajalla on oikeus toteutusajankohtana, toteutushinnan suoritusta vastaan optiolajin ja tuotem\u00e4\u00e4ritysten mukaan, joko ostaa (osto-optio) tai myyd\u00e4 (myyntioptio) option kohde-etuutena olevat arvopaperit tai saada option positiivinen nettoarvo. Option myyj\u00e4ll\u00e4 eli asettajalla on vastaava velvollisuus myyd\u00e4 (osto-optio) tai ostaa (myyntioptio) option kohde-etuutena olevat arvopaperit tai suorittaa option positiivinen nettoarvo.
      \n      <\/a>Optiolaina<\/b> Joukkolaina, johon liittyy lainan lis\u00e4ksi liikkeeseenlaskijan osakkeiden merkint\u00e4\u00e4n oikeuttavia optiotodistuksia<\/a>. Optiotodistukset voidaan erottaa lainasta ja niill\u00e4 voidaan k\u00e4yd\u00e4 kauppaa erikseen. Yritykselle optiolainan korkokustannus on puhdasta joukkolainaa edullisempi, koska sijoittajat tyytyv\u00e4t pienemp\u00e4\u00e4n kuponkikorkoon saamiensa optioiden vuoksi. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Option aika-arvo<\/b> Option hinnan ja perusarvon v\u00e4linen erotus. Option hinta eli preemio koostuu aika- ja perusarvosta. Perusarvolla tarkoitetaan option arvoa, jos sen toteutusajankohta olisi juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4. Perusarvo ei voi olla negatiivinen, sill\u00e4 optiota ei ole pakko toteuttaa. Aika-arvo muodostuu kohde-etuuden mahdollisesta arvonnoususta (osto-optio) tai -laskusta (myyntioptio) ennen toteutusajankohtaa. Vaikka perusarvo olisi nolla, optiolla on aina aika-arvoa. Option aika-arvo riippuu positiivisesti kohde-etuuden volatiliteetista<\/a> ja j\u00e4ljell\u00e4 olevasta ajasta ennen toteutushetke\u00e4.<\/p>\n

      \"\"<\/p>\n

      <\/a>Option delta<\/b> Yksi optioiden herkkyysmittareista eli ns. kreikkalaisista kirjaimista. Kertoo option arvon herkkyyden kohde-etuuden arvonmuutokselle. Vastaa kysymykseen kuinka paljon option arvo muuttuu, kun kohde-etuuden arvo muuttuu yhden rahayksik\u00f6n verran. Delta l\u00e4hestyy suurimmillaan yht\u00e4, kun option perusarvo on suuri.
      \n      <\/a>Optiotodistus<\/b> Warrantti<\/a>, merkint\u00e4optio. Osakkeen hankintaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tyin ehdoin ja
      \nm\u00e4\u00e4r\u00e4ttyn\u00e4 aikana oikeuttava merkint\u00e4oikeus. Osakeyhti\u00f6n itsens\u00e4 liikkeelle laskemaan joukkovelkakirjalainaan liittyv\u00e4 todistus. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Osake<\/b> Osuus yhti\u00f6n osakep\u00e4\u00e4omasta. Osakep\u00e4\u00e4oma jakautuu yht\u00e4 suuriin osakkeisiin. Osake tuottaa oikeuden yhti\u00f6n voitonjakoon, etuoikeuden uusmerkint\u00e4\u00e4n ja osallistumisoikeuden yhti\u00f6kokoukseen.
      \n      <\/a>Osakeanti<\/b> Osakeyhti\u00f6n osakep\u00e4\u00e4oman korotus laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita.
      \n      <\/a>Osakeindeksi<\/b> Osakkeiden kurssikehityst\u00e4 mittaava indeksi.
      \n      <\/a>Osakeindeksilaina<\/b> (equity linked bond, ELIB) Laina, jonka tuotto riippuu osin osakeindeksin kehittymisest\u00e4. Usein lainalle ei makseta korkoa, koska sijoittajalla on mahdollisuus hy\u00f6ty\u00e4 positiivisesta markkinakehityksest\u00e4. Osakeindeksilainan etuna on p\u00e4\u00e4oman turvaaminen (pl. kulut) sek\u00e4 mahdollisuus positiiviseen tuottoon. Negatiivisena ominaisuutena on menetetty rahan aika-arvo, joka voi muodostua suhteettoman suureksi korvaukseksi. Lis\u00e4ksi lainan j\u00e4lkimarkkinat ovat usein hyvin ep\u00e4likvidit. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Osakeindeksijohdannainen<\/b> Johdannainen, jonka kohde-etuutena on tietyn indeksin mukainen laskennallinen osakekori.
      \n      <\/a>Osakemyynti<\/b> (seasoned equity offering, SEO) Osakeyhti\u00f6n olemassa olevien osakkeiden myynti uusille sijoittajille. Yritysten listautuessa osakeantien ja -myyntien yhdistelm\u00e4t ovat tavallisia, kun vanhat omistajat myyv\u00e4t omia osakkeitaan ja samalla liikkeeseen lasketaan uusia osakkeita. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Osakerahasto<\/b> Osakkeisiin sijoittava sijoitusrahasto.
      \n      <\/a>Osakesarja<\/b> Osakeyhti\u00f6n erilajiset osakkeet, kuten kanta- ja etuoikeutetut osakkeet. Osakesarjojen oikeus \u00e4\u00e4nioikeuteen ja osinkoon erottaa ne toisistaan.
      \n      <\/a>Osinko<\/b> Yhti\u00f6n osakkailleen jakama voitto-osuus. Euroopassa osinko maksetaan usein kerran vuodessa, USA:ssa usein jopa nelj\u00e4 kertaa vuodessa. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Osto-optio<\/b> (call option<\/i>) Optio, jonka ostajalla on oikeus toteutusajankohtana ostaa option kohde-etuutena olevat arvopaperit toteutushinnan suoritusta vastaan tai saada option positiivinen nettoarvo. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>OTC<\/b> Over-The-Counter. Arvopapereiden kauppaa suoraan kahden osapuolen v\u00e4lill\u00e4 ilman p\u00f6rssin v\u00e4lityst\u00e4.\u00a0 MV \/ 27.12.2005<\/span><\/p>\n

      P<\/h2>\n

      <\/a>Pankkiiriliike<\/b> Sijoituspalveluyritys, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 arvopaperikauppoja, tarjoaa omaisuudenhoito- ja muita sijoituspalveluita, mutta ei voi ottaa talletuksia yleis\u00f6lt\u00e4.
      \n      <\/a>PEG<\/b> Osakkeen P\/E-luku jaettuna osakekohtaisen tuloksen (EPS) keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 (historiallisella) vuosikasvulla. PEG-lukua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n varsinkin kasvuyhti\u00f6iden arvon m\u00e4\u00e4rityksess\u00e4. Jos PEG on alle yhden, osakkeen arvossa voi olla nousuvaraa. Yli yhden oleva PEG-luku saattaa kertoa yliarvostuksesta.\u00a0 MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>P\/E-luku<\/b> Price\/Earnings-luku, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 voittokerroin. Ilmaisee osakkeen hinnan ja yht\u00e4 osaketta kohden lasketun voiton suhteen<\/a>. Se kertoo, monenko vuoden osakekohtaisella voitolla pystyisi maksaman osakkeen hinnan, jos voitto pysyisi samansuuruisena. Korkea P\/E-luku kertoo yleens\u00e4 kovista kasvu- ja tulosodotuksista. Yritysten osakkeen “kalleuden” tai “halpuuden” vertailu P\/E-lukujen v\u00e4lill\u00e4 on hyvin ongelmallista johtuen useista osakkeen hintaan (P) vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4.
      \n      <\/a>Portfolio<\/b> (portfolio<\/i>) Katso arvopaperisalkku<\/a>
      \n      <\/a>Portfolioteoria<\/b> (portfolio theory<\/i>) Markowitzin vuonna 1952 esitt\u00e4m\u00e4 teoria, jonka mukaan sijoituksen riski\u00e4 voidaan pienent\u00e4\u00e4 hajautuksen avulla. Teoria avulla voidaan laskea ns. rintamasalkku, joka kertoo miten sijoitussalkun painot eri arvopaperien v\u00e4lill\u00e4 kannattaa valita parhaalla mahdollisella tavalla kun sijoittaja kertoo odotuksensa ko. arvopaperien tuotoista, volatiliteeteist\u00e4 sek\u00e4 kesken\u00e4isist\u00e4 korrelaatioista. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sijoittajan tulee vain valita ko. rintamalta sopiva tuotto-riskitaso ja tehd\u00e4 sen mukaiset sijoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Huomaa, ett\u00e4 teorian pohjalta saatu salkku on paras mahdollinen sijoittajan odotusten suhteen. Jos maailma ei toteudu kuten sijoittaja on odottanut (kuten se tuskin koskaan tekee), j\u00e4lkik\u00e4teen voidaan hakea parempiakin salkkuja. Teoria kertoo kuitenkin optimaalisen tavan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 oma salkku omien odotusten suhteen. Portfolioteoria muodostaakin nykyisen rahoitusteorian keskeisen ytimen. K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 moderni portfolioteoria<\/a>.MV \/ 7.8.2008<\/span>
      \n      <\/a>Post-moderni portfolioteoria<\/b> (post-modern portfolio theory, PMPT<\/i>) on nimitys tavoille, jolla Markowitzin portfolioteroiaa on muokattu huomioimaan sit\u00e4, ett\u00e4 toteutuneet tuotot eiv\u00e4t ole normaalijakautuneita (MPT:n tekem\u00e4 taustaolettamus). Useimmissa tarkasteluissa t\u00e4m\u00e4 johtaa ns. downside-riskin huomioimiseen varianssi (volatiliteetin) sijasta, mutta muuten analyysi etenee hyvin samantapaisesti. Eroavuuksia eri malleissa tulee siit\u00e4 miten downside-riski\u00e4 mitataan — usein l\u00e4ht\u00f6kohdaksi otetaan tuottotavoitteen alittava osa tuottojakaumaa. Ks. my\u00f6s moderni portfolioteoria<\/a>.MV \/ 24.5.2017<\/span>
      \n      <\/a>Prelista<\/b> Helsingin p\u00f6rssin lista, jolle yhti\u00f6 voidaan ottaa kaupank\u00e4ynnin kohteeksi ennen varsinaista listautumista.
      \n      <\/a>Preemio<\/b> Tietyn arvon yli menev\u00e4 hinta tai arvo. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Private placement<\/b> Yksityisen sijoittajan tai sijoittajaryhm\u00e4n tekem\u00e4 sijoitus yritykseen.\u00a0 MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Program trading<\/b> Tietokoneohjelmien avulla tapahtuva automaattinen osakkeiden osto ja myynti tiettyjen rajahintojen mukaan. My\u00f6s termi\u00e4 automated program trading<\/em> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Program trading on aika ajoin n\u00e4hty syyp\u00e4\u00e4ksi \u00e4killisiin ja suuriin p\u00f6rssiromahduksiin kuten syksyll\u00e4 1987.
      \n      <\/a>Prolongointi<\/b> Diskonttauksen<\/a> vastakohta, jolla rahalle voidaan laskea my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 ajankohtaa vastaava arvo. Katso
      \nmy\u00f6s       rahan aika-arvo<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Provisio<\/b> V\u00e4litys- tai myyntipalkkio.
      \n      <\/a>P\u00e4\u00e4lista<\/b> Helsingin P\u00f6rssin p\u00e4\u00e4lista, jossa noteerataan p\u00f6rssin suurimmat yhti\u00f6t.
      \n      <\/a>P\u00e4\u00e4omahy\u00f6dykkeiden hinnoittelumalli<\/b> CAPM-mallin<\/a> harvoin k\u00e4ytetty suomenkielinen vastine. MV \/ 16.1.2006<\/span>
      \n      <\/a>P\u00e4\u00e4omalaina<\/b> Joukkovelkalaina tai vaihtovelkakirjalaina, jonka takaisinmaksu ja koronmaksu riippuvat yhti\u00f6n tuloksesta. Lainap\u00e4\u00e4oma merkit\u00e4\u00e4n taseeseen omaksi p\u00e4\u00e4omaksi.
      \n      <\/a>P\u00e4\u00e4omamarkkinat<\/b> Pitk\u00e4aikaisen (yli 1 v) rahoituksen markkinat. Jakautuu vieraan p\u00e4\u00e4oman markkinoihin eli lainamarkkinoihin ja oman p\u00e4\u00e4oman markkinoihin eli ensisijaisesti osakemarkkinoihin. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>P\u00e4\u00e4omasijoittaja<\/b> (venture capitalist) Sijoittaja tai rahasto, joka pyrkii hakemaan tuottoa nuorista viel\u00e4 listaamattomista kasvuyrityksist\u00e4. Tuotto saadaan joko viem\u00e4ll\u00e4 yritys p\u00f6rssiin tai myym\u00e4ll\u00e4 se eteenp\u00e4in. Suosituimpia sijoituskohteita ovat nopeasti kasvavat teknologiayritykset. P\u00e4\u00e4omasijoittamista kutsutaan my\u00f6s riskisijoittamiseksi.\u00a0 MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>P\u00e4\u00e4omasijoittaminen<\/b> P\u00e4\u00e4omasijoittaminen on sijoitusten tekemist\u00e4 sellaisiin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on hyv\u00e4t kehittymismahdollisuudet. P\u00e4\u00e4omasijoittaja<\/a> ei ole pysyv\u00e4 omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksest\u00e4 sovitun suunnitelman mukaisesti. p\u00e4\u00e4omasijoittamisesta lis\u00e4tietoa l\u00f6ytyy Suomen p\u00e4\u00e4omasijoittajat ry:n<\/a> sivuilta. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>P\u00e4\u00e4omatulo<\/b> Verotuksessa k\u00e4ytetty termi. Sijoitetusta p\u00e4\u00e4omasta saadut tulot, kuten korot, osingot, vuokrat ja voitto-osuudet. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>P\u00e4\u00e4omaturvattu sijoittaminen<\/b> P\u00e4\u00e4omaturvattu sijoittaminen on sijoitusten tekemist\u00e4 ns. strukturoituihin tuotteisiin, joiden tuotto riippuu tuotteen kohde-etuuden (esim. indeksin) arvon kehityksest\u00e4. Jos tuotto on negatiivinen, saavat sijoittajat kuitenkin sijoittamansa p\u00e4\u00e4oman takaisin ellei liikkeeseenlaskija ole mennyt konkurssiin (ns. liikkeeseenlaskijariski). Lis\u00e4tietoa l\u00f6ytyy Suomen Strukturoitujen Sijoitustuotteiden yhdistys ry:n<\/a> sivuilta. MV \/4.11.2012<\/span>
      \n      <\/a>P\u00e4\u00e4omaverokanta<\/b> P\u00e4\u00e4omatulosta<\/a> maksettava vero. Vuoden 2013 alusta 30 prosenttia ellei p\u00e4\u00e4omatulot ylit\u00e4 50 000 euroa. MV \/ 4.11.2012<\/span>
      \n      <\/a>P\u00f6rssier\u00e4<\/b> Jokaiselle p\u00f6rssiss\u00e4 noteeratulle osakkeelle on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 osakkeita, jolle voidaan
      \nnoteerata kurssi. Kauppaa voi k\u00e4yd\u00e4 pienemmill\u00e4kin erill\u00e4. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>P\u00f6rssiyhti\u00f6<\/b> Julkisesti noteerattu yhti\u00f6, jonka osakkeilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kauppaa p\u00f6rssiss\u00e4. MV \/ 4.12.2005<\/span><\/p>\n

      Q<\/h2>\n

      <\/a>Quick ratio<\/b> Kuvaa yrityksen maksuvalmiutta, rahoitusomaisuuden suhde lyhytaikaisiin velkoihin.<\/p>\n

      R<\/h2>\n

      <\/a>Rahamarkkinat<\/b> Valtion, yritysten ja yhteis\u00f6jen lyhytaikaisten (korkeintaan 12 kk) sijoitusten ja luottojen, yritystodistusten, sijoitustodistusten ja valtion velkasitoumusten markkinat.
      \n      <\/a>Rahan aika-arvo<\/b> Rahan arvo on dynaaminen k\u00e4site; 1000 euroa t\u00e4n\u00e4\u00e4n on arvokkaampi kuin 1000 euroa vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4, koska nyt saatavat eurot voidaan sijoittaa tuottoisasti esim. pankkitilille korkoa kasvamaan vuodeksi, jolloin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 summa olisi 1000 euroa lis\u00e4ttyn\u00e4 koroilla. Jotta eri ajanhetkin\u00e4 saatavia rahavirtoja voitaisiin vertailla kesken\u00e4\u00e4n, t\u00e4ytyy rahan aika-arvo ottaa huomioon. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu diskonttaamalla<\/a> tai prolongoimalla<\/a>.
      \n      <\/a>Rahastoanti<\/b> Osakkaille maksuton osakeanti, jossa uudet osakkeet maksetaan omaan p\u00e4\u00e4omaan kuuluvasta rahastosta.
      \n      <\/a>Rahasto-osuus<\/b> Sijoitusrahaston osuus, joista rahaston p\u00e4\u00e4oma koostuu. Rahaston p\u00e4\u00e4oma jakautuu yht\u00e4 suuriksi osuuksiksi.
      \n      <\/a>Rahastojen rahasto<\/b> (Fund of Funds, FOF<\/i>) Sijoitusrahasto, joka sijoittaa toisiin rahastoihin. Rahastojen rahasto pyrkii valitemaan sijoittajan puolesta parhaat rahastot sijoituskohteiksi. Samalla se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hajautushy\u00f6ty\u00e4. Haittapuolena on se, ett\u00e4 sijoittaja joutuu usein maksamaan kahdet rahastojen hallinnointipalkkiot. MV \/ 14.1.2007<\/span>
      \n      <\/a>Rahastoyhti\u00f6<\/b> Sijoitusrahastoa tai useita rahastoja hoitava yhti\u00f6.
      \n      <\/a>Rahoitusmarkkinat<\/b> Markkinat, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on saattaa rahantarvitsijat ja -tarjoajat yhteen.
      \n      <\/a>Rahoitustarkastus<\/b> Pankki- ja rahoituslaitosten sek\u00e4 arvopaperimarkkinoiden toimintaa Suomessa valvova viranomainen. Linkki kotisivulle<\/a>
      \n      <\/a>Reaalioptio<\/b> Option kaltainen mahdollisuus tehd\u00e4 valinta. Esimerkiksi kaivosyrityksell\u00e4 on usein optio sulkea kaivos, jos louhitun materiaalin hinta laskee liian alas.
      \n      <\/a>Rekyyli<\/b> Osakkeiden kurssikehityksen \u00e4killinen heilahdus vastakkaiseen suuntaan. Jyrk\u00e4n nousun aikana voi tulla hetkellinen lasku ja laskun aikana \u00e4killinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s yl\u00f6sp\u00e4in. Seuraa usein markkinoiden ylireagointia johonkin uutiseen tai tapahtumaan.
      \n      <\/a>Relatiivinen riskiaversiokerroin<\/b> (Relative risk aversion coefficient<\/i>) Kertoo yksil\u00f6n aversion riskisijoituksiin, joissa tappio ja voitto ovat osa yksil\u00f6n nykyisest\u00e4 varallisuudesta. Yleens\u00e4 rahoitusteoriassa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 kertoimen arvo on nollan ja viiden v\u00e4lill\u00e4. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Riski<\/b> Ep\u00e4onnistumisen vaara tai mahdollisuus, ep\u00e4varmuus tuotosta. Riski\u00e4 mitataan usein poikkeamana odotetusta. Jos sijoituskohde on riskit\u00f6n, on tuotto tiedossa etuk\u00e4teen ja sen toteutumisesta ei ole ep\u00e4varmuutta. Riski\u00e4 mitataan usein esim. volatiliteetilla<\/a> tai beetalla<\/a>. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Riskin hajauttaminen<\/b> Sijoittamalla varat useisiin eri osakkeisiin tai korkoinstrumentteihin voi pienent\u00e4\u00e4 riski\u00e4.
      \n      <\/a>Riskipreemio<\/b> Sijoittajan sijoittaessa riskilliseen arvopaperiin, h\u00e4n odottaa kompensaatiota riskist\u00e4. Riskipreemio mittaa sijoittajan tuottovaatimusta yli riskitt\u00f6m\u00e4n sijoitusvaihtoehdon. Ks. my\u00f6s markkinoiden riskipreemio<\/a>.
      \n      <\/a>Riskit\u00f6n arvopaperi<\/b> Riskitt\u00f6m\u00e4n arvopaperin tuotosta ei ole mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuutta. Riskitt\u00f6m\u00e4n arvopaperin haltija tiet\u00e4\u00e4 siis etuk\u00e4teen saamansa tuoton eik\u00e4 siihen liity mit\u00e4\u00e4n riski\u00e4. Usein riskitt\u00f6myys ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n nimellisen\u00e4 riskitt\u00f6myyten\u00e4, ei reaalisena. Riskitt\u00f6m\u00e4n arvopaperin synonyymin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein valtion velkasitoumusta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 riskit\u00f6nt\u00e4 korkoa mitataan esimerkiksi euriborkoroilla<\/a>. Riskit\u00f6n korko on t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 esimerkiksi CAPM-mallissa<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Road show<\/b> Osakkeiden, yritysten tai joukkolainojen markkinointitilaisuuksien sarja sijoittajille. Yhti\u00f6t esittelev\u00e4t itse\u00e4\u00e4n sijoituskohteina (institutionaalisille) sijoittajille. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>ROE<\/b> (Return on Equity<\/i>). Oman p\u00e4\u00e4oman tuottoprosentti. Kertoo yrityksen kannattavuudesta. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>ROI<\/b> (Return on Investment<\/i>). Sijoitetun p\u00e4\u00e4oman tuottoprosentti yrityksen varoilleen ansaitsemasta tuotosta. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Roskalaina<\/b> (Junk bond, high-yield bond<\/i>) Joukkolaina, jonka laskijan luottokelpoisuus on luokiteltu huonoksi eli yrityksen konkurssin riski on kasvanut huomattavasti. Tuotto ja riski ovat tavallista joukkolainaa korkeampia. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>RSI<\/b> (Relative Strength Index<\/i>). Teknisen analyysin<\/a> menetelmiin kuuluva RSI-indeksi mittaa osakkeen kurssikehityst\u00e4 suhteessa saman markkinan yleisindeksiin. MV \/ 4.12.2005<\/span><\/p>\n

      S<\/h2>\n

      <\/a>Satunnaiskulku<\/b> (Random walk<\/i>). Teoria arvopapereiden hinnan muuttumisesta, jonka mukaan tulevia muutoksia ei voi ennustaa jo tapahtuneiden muutoksien perusteella. Tehokkailla markkinoilla<\/a> hintaprosessi toteuttaa satunnaiskulkua, koska markkinoille tuleva uusi informaatio on
      \nsatunnaista. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Saturaatio<\/b> Kyll\u00e4styminen. Markkinat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kasva jonkun tuotteen osalta. Tarjonta alkaa ylitt\u00e4\u00e4 kysynn\u00e4n.
      \nSEC<\/b> U.S. Securities and Exchange Commission valvoo Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoita. Linkki       kotisivulle<\/a>.
      \n      <\/a>Sekaemissio<\/b> Osakeanti, jossa osakep\u00e4\u00e4oman korotus toteutetaan sek\u00e4 uusmerkint\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 rahastoantina.
      \n      <\/a>Seurantavirhe<\/b> (Tracking error<\/i>) Kuvaa kuinka hyvin sijoitusrahasto on j\u00e4ljitellyt vertailuindeksi\u00e4. Jos seurantavirhe on ollut viisi prosenttia, on salkun tuotto poikennut \u00b15 prosenttia vertailuindeksin tuotosta. Seurantavirheest\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 aktiiviriski<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Senioriteetti<\/b> (Seniority<\/i>) Senioriteetti on joukkolainoihin liittyv\u00e4 termi, jolla kuvataan tilannetta, joissa jollain lainoilla voi olla etuoikeus yrityksen varoihin maksukyvytt\u00f6myystilanteessa. Virallisempi k\u00e4\u00e4nn\u00f6s senioriteetille on lainojen etuoikeusasema<\/a>. MV \/ 23.08.2017<\/span>
      \n      <\/a>Siemenrahoitus<\/b> (Seed financing<\/i>) P\u00e4\u00e4omasijoitus alkuvaiheessa olevaan yritykseen. Alkuvaiheessa olevalla yrityksell\u00e4 ei usein ole pitk\u00e4\u00e4 historiaa eik\u00e4 suurta liikevaihtoa. Lis\u00e4ksi yritys tuottaa usein tappiota. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Sharpen mittari<\/b> (Sharpe ratio<\/i>) Sijoitussalkun (erityisesti sijoitusrahaston) menestymiseen k\u00e4ytetty mittari. Sharpen mittari lasketaan jakamalla kohteen ylituotto sen ottamalla riskill\u00e4. N\u00e4in erilaisia sijoituskohteita voidaan verrata kesken\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 suurempi luku, sit\u00e4 paremmin sijoitus on
      \ntuottanut suhteessa riskiins\u00e4. Sharpen mittarissa riski\u00e4 mitataan volatiliteetilla. Useita muitakin menestymisen mittareita on kehitetty ja ne poikkeavat l\u00e4hinn\u00e4 sen suhteen, miten ne mittaavat riski\u00e4. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Sijoittajasuhteet<\/b> (Investor Relations, IR) P\u00f6rssiyhti\u00f6iden hoitamat yhteydet sijoittajiin, sijoitustutkijoihin ja toimittajiin tiedon v\u00e4litt\u00e4miseksi yhti\u00f6st\u00e4 sijoituskohteena. Sijoittajasuhteista vastaa usein erillinen henkil\u00f6, mutta viime k\u00e4dess\u00e4 sijoittajasuhteista vastaa toimitusjohtaja. Ks. Suomen IR-yhdistys<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Sijoituspalveluyritys<\/b> Pankki tai pankkiiriliike, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 arvopaperikauppoja ja tarjoaa omaisuudenhoito- ja muita sijoituspalveluja.
      \n      <\/a>Sijoitusrahasto<\/b> (Fund<\/i>) Osakkeista ja muista arvopapereista koostuva rahasto, josta voidaan myyd\u00e4 osuuksia sijoittajille.
      \n      <\/a>Sijoitussidonnainen vakuutus<\/b> Sijoituksen ja vakuutuksen yhdistelm\u00e4. Tyypillinen esimerkki on vapaaehtoinen el\u00e4kevakuutus. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Sijoitustodistus<\/b> Lyhytaikainen, usein 1-12 kuukauden, j\u00e4lkimarkkinakelpoinen velkakirja. Usein sijoitustodistus viittaa juuri pankin sijoitustodistuksiin, mutta my\u00f6s yritykset (yritystodistus), kunnat (kuntatodistus) ja valtio\/Suomen Pankki voivat laskea liikkeelle sijoitustodistuksia. Sijoitustodistukset ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 usein bullet-lainoja ja nollakuponkilainoja<\/a>, joten ne myyd\u00e4\u00e4n diskontolla. MV \/ 28.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Sijoitusyhti\u00f6<\/b> Yhti\u00f6, jonka p\u00e4\u00e4toimialana on osakkeiden ja yritysten omistus.
      \n      <\/a>Sis\u00e4inen kauppa<\/b> Arvopaperikauppa, jossa sama v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 on sek\u00e4 ostajan ett\u00e4 myyj\u00e4n edustaja.
      \n      <\/a>Sis\u00e4piiri<\/b>, sis\u00e4piiritieto<\/b> (Insider information<\/i>) Henkil\u00f6t, joilla on luottamuksellista arvopaperin kurssiin vaikuttavaa tietoa. Sis\u00e4piiritiedon hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 on rangaistava teko. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Small cap<\/b> Markkina-arvoltaan pieni yritys (esim. alle miljoonan euron). Suomessa l\u00e4hinn\u00e4 I-listan ja NM-listan yhti\u00f6t. Yhdysvalloissa small cap -yritykset ovat alle miljardin dollarin arvoisia yhti\u00f6it\u00e4. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Spekulaatio<\/b> (speculation<\/i>) Voimakkaaseen n\u00e4kemykseen markkinoiden lyhyen aikav\u00e4lin kehityksest\u00e4 perustuva investointi. Tavoitteena tehd\u00e4 nopeita voittoja. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Spread<\/b> Osto- ja myyntihinnan ero markkinoilla. Tehokkailla likvideill\u00e4 markkinoilla osto- ja myyntihinnat ovat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Usein spredia mitataan prosentteina keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 hinnasta. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Strukturoitu laina<\/b> Katso indeksisidonnainen laina<\/a>. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Suunnattu osakeanti<\/b> Osakkeiden merkint\u00e4mahdollisuutta tarjotaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tylle ryhm\u00e4lle siten, ett\u00e4 kaikilla osakkeenomistajilla ei ole yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 oikeutta merkit\u00e4 osakkeita osakep\u00e4\u00e4oman korotuksessa.
      \n      <\/a>Swap<\/b> Vaihtosopimus. Yleisimpi\u00e4 ovat koron-, valuutan- tai molempien vaihtosopimuksia. Katso korkoswap<\/a>. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Syklinen osake<\/b> Osake, jonka arvoon suhdanteiden muutokset vaikuttavat hyvin paljon, esimerkiksi mets\u00e4- ja raskaan metalliteollisuuden osakkeet.
      \n      <\/a>Systemaattinen riski<\/b> eli markkinariskiksi. Se osa riskist\u00e4, jota ei edes hajautuksen avulla voida poistaa. Ep\u00e4systemaattinen ja systemaattinen riski muodostavat yhdess\u00e4 sijoituskohteen kokonaisriskin kuten oheinen kuvio osoittaa. Yleisen kurssikehityksen vaikutus yksitt\u00e4iseen arvopaperiin. Mitataan beeta-kertoimella<\/a>. MV \/ 28.12.2005<\/span><\/p>\n

      <\/p>\n

      <\/a>S\u00e4ilytysyhteis\u00f6<\/b> Rahastoyhti\u00f6n toimeksiannosta sijoitusrahaston omistamia arvopapereita s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 pankki tai pankkiiriliike.<\/p>\n

      T<\/h2>\n

      <\/a>Tapahtumatutkimus<\/b> (event study<\/i>) Rahoitustutkimuksen keskeinen ty\u00f6v\u00e4linen markkinareaktioiden tutkimiseen uuden tiedon yhteydess\u00e4. Yleisesti mielenkiinnon kohteena on ilmoituksen (esim. osakeanti tai fuusio) vaikutus yrityksen arvoon. Tapahtumatutkimusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti my\u00f6s markkinoiden (keskivahvan) tehokkuuden testaamisessa. MV \/ 16.1.2006
      \n<\/span>      <\/a>Tarjousesite<\/b> (prospectus) Sijoitusmuistio tai listalleottoesite. Arvopapereiden liikkeeseen laskun yhteydess\u00e4 laadittava esite, jossa kerrotaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt tiedot sijoituskohteesta. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Tarkkailulista<\/b> P\u00f6rssilistan osa, johon on siirretty esimerkiksi yrityssaneerauksessa tai selvitystilassa olevien yhti\u00f6iden osakkeita. Listalla olevilla osakkeilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n aivan normaalisti kauppaa. Suomessa tarkkailulistalla olevien osakkeiden nimen per\u00e4ss\u00e4 on suluissa T. MV \/ 28.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Tasalyhenteinen laina<\/b> Laina, joka maksetaan takaisin k\u00e4ytt\u00e4en yht\u00e4 suuria lyhennyksi\u00e4. Lyhennyksen p\u00e4\u00e4lle lis\u00e4t\u00e4\u00e4n korko, joka pienenee j\u00e4ljell\u00e4 olevan lainasumman pienentyess\u00e4 jos korko ei nouse. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Tehokkaiden markkinoiden oletus<\/b> (Efficient Market Hypothesis) Malli, jonka mukaan kaikki markkinoille tuleva informaatio heijastuu v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti arvopapereiden hintaan. Yksik\u00e4\u00e4n markkinoilla toimiva osapuoli ei voi j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti voittaa markkinoita yleisesti tiedossa olevaa aineistoa analysoimalla. Amerikkalainen professori Fama jakoi 1970 tehdyss\u00e4 tutkimuksessaan tehokkuuden heikkoon, keskivahvaan ja vahvaan tasoon (sek\u00e4 periaatteessa t\u00e4ysin tehottomiin). Heikosti tehokkailla markkinoilla aikaisempaa hinta- ja volyymiaineistoa analysoimalla ei voi p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 markkinoita. Keskivahvoilla markkinoilla my\u00f6s muun julkisen informaation (mm. tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6sten) k\u00e4ytt\u00f6 ennustetarkoituksessa on turhaa, koska sen sis\u00e4lt\u00f6 on jo huomioitu hinnoissa. Vahvoilla markkinoilla my\u00f6s yrityksen sis\u00e4piirin hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 on mahdotonta, sill\u00e4 sekin on hinnoiteltu sis\u00e4lle hintoihin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 markkinat eiv\u00e4t ole aina edes keskivahvasti tehokkaat. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Tekninen analyysi<\/b> (technical analysis) Pyrkii ennustamaan arvopapereiden hinnankehityst\u00e4 aiemmasta hintakehityksest\u00e4 erilaisten tilastollisten tai muiden matemaattisten mallien avulla ja luomaan niiden perusteella kannattavia kaupank\u00e4yntistrategioita. Heikosti tehokkailla markkinoilla tekninen analyysi ei kannattavaa. Vrt. fundamenttianalyysi<\/a>.\u00a0MV \/ 28.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>TER-luku<\/b> (Total Expence Ratio) Rahastojen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 tunnusluku, joka kertoo kuinka paljon prosentteina rahaston kulut ovat rahaston p\u00e4\u00e4omasta.\u00a0 MV \/ 04.10.2010<\/span>
      \n      <\/a>Termiini<\/b> Johdannaisinstrumentti, jonka ostajalla on p\u00e4\u00e4ttymisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 joko velvollisuus ostaa kohde-etuutena oleva arvopaperi tai suorittaa ostamansa termiinin sopimushinnan ja p\u00e4iv\u00e4arvon positiivinen erotus. Termiinin myyj\u00e4ll\u00e4 on p\u00e4\u00e4ttymisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 velvollisuus myyd\u00e4 kohde-etuutena oleva arvopaperi tai suorittaa termiinin p\u00e4iv\u00e4arvon ja myym\u00e4ns\u00e4 termiinin sopimushinnan positiivinen erotus.
      \n      <\/a>TLP<\/b> Traded Life Policy on USA:ssa yleistynyt j\u00e4lleenmyyty henkivakuutus. Myyj\u00e4 myy t\u00e4ll\u00f6in oman henkivakuutuksensa ja sen my\u00f6t\u00e4 aikanaan tulevan korvauksen ostajalle (mahdollisesti koska h\u00e4nell\u00e4 on niit\u00e4 useita tai se on tullut tarpeettomaksi). Ostaja maksaa tulevaisuudessa saamastaan korvauksesta. Ostaja pyrkii parhaansa mukaan arvioimaan myyj\u00e4n elini\u00e4n, jotta h\u00e4n pystyy arvottamaan sen. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Toimeksianto<\/b> Osakekaupassa v\u00e4litt\u00e4j\u00e4lle j\u00e4tetty osakkeen osto- tai myyntitoimeksianto.
      \n      <\/a>Toissijaismarkkinat<\/b> eli sekundaarimarkkinat. Osakkeiden toissijaismarkkinoilla eli j\u00e4lkimarkkinoilla sijoittajat myyv\u00e4t ja ostavat osakkeita toisiltaan. Osakemarkkinoilla suurin ja likvidein j\u00e4lkimarkkina on p\u00f6rssi.
      \n      <\/a>Tracking error<\/b> Katso seurantavirhe<\/a>.
      \n      <\/a>Tulos\/osake<\/b> Katso EPS<\/a>.
      \n      <\/a>Tuottoindeksi<\/b> (return index<\/i>) Osakeindeksi, joka huomioi my\u00f6s osinkojen vaikutuksen tuottoon. Julkisuudessa seurataan usein hintaindeksi\u00e4<\/a>. Tutkijat puolestaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tuottoindeksi\u00e4 tutkimuksissaan. MV \/ 7.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Tuottok\u00e4yr\u00e4<\/b> (yield curve<\/i>) Kertoo eri pituisten joukkolainojen tuoton. Matemaattisesti sis\u00e4inen korko, jolla joukkolainan kassavirtojen nykyarvo vastaa lainan markkinahintaa. Eroaa korkok\u00e4yr\u00e4st\u00e4<\/a> siin\u00e4, ett\u00e4 tuottoa laskettaessa diskonttauksessa on sama diskonttokorko kaikille kassavirroille. MV \/ 28.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Tuottopaperi ja -osake<\/b> Kansanomainen nimitys osakkeesta, joka maksaa hyv\u00e4\u00e4 osinkoa.
      \n      <\/a>Tuottorahasto<\/b> Sijoitusrahasto, joka jakaa vuosittain osan voitostaan voitto-osuuksina<\/a> rahasto-osuudenomistajille. MV \/ 28.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>T\u00e4sm\u00e4ytysp\u00e4iv\u00e4<\/b> Arvo-osuusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4, jonka mukaisen omistajaluettelon perusteella m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t oikeudet osinkoon, osakeantiin ja yhti\u00f6kokoukseen osallistumiseen.<\/p>\n

      U<\/h2>\n

      <\/a>Uusmerkint\u00e4<\/b> Maksullinen osakeanti. Usein vanhat omistajat saavat etusijan merkit\u00e4 osakkeita tietyss\u00e4 suhteessa nykyiseen omistukseensa.\u00a0 MV \/ 28.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Underwriter<\/b> Investointipankki, joka ostaa arvopaperit liikkeelle laskevalta yritykselt\u00e4 ja myy ne markkinoille (emissio).<\/p>\n

      V<\/h2>\n

      <\/a>Vaihtosopimus<\/b> Ks. Swap<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Vaihtovelkakirjalaina<\/b> (convertible bond) Osakeyhti\u00f6n liikkeeseen laskema velkakirja, joka voidaan lainaehtojen mukaan vaihtaa yhti\u00f6n osakkeisiin. T\u00e4ll\u00f6in laina muuttuu yhti\u00f6n osakep\u00e4\u00e4omaksi. Yrityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta vaihtovelkakirjalaina on alkuvaiheessa edullisempi rahoitusmuoto, koska velalle ei tarvitse maksaa niin korkeaa tuottoa kuin joukkolainalle<\/a> lainan vaihtomahdollisuuden vuoksi. MV \/ 16.1.2006<\/span>
      \n      <\/a>Valtion velkasitoumus<\/b> Valtion liikkeelle laskema j\u00e4lkimarkkinakelpoinen velkakirja, jonka laina-aika on korkeintaan 12 kuukautta. Ks.nollakuponkilaina<\/a>.\u00a0 MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>VaR<\/b> (Value at Risk) VaR on yksi uusimmista tavoista mitata sijoitussalkun kokonaisriski\u00e4. Se kertoo tietyll\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 tietyss\u00e4 ajassa raham\u00e4\u00e4r\u00e4n, jonka verran sijoitussalkun arvo voi laskea. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 erityisesti pankkien ja vakuutusyhti\u00f6iden riskienhallinnassa. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Varainsiirtovero<\/b> Kiinteist\u00f6n ja arvopaperin luovutuksen yhteydess\u00e4 valtiolle maksettava vero, entinen leimavero. P\u00f6rssiosakkeiden kaupasta varainsiirtoveroa ei makseta. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Varianssi<\/b> (variance<\/i>) Volatiliteetti<\/a> korotettuna toiseen potenssiin. Mittaa volatiliteetin lailla kuinka paljon arvopaperin tuotto (ja siten v\u00e4lillisesti hinta) liikkuu yl\u00f6s ja alas. MV \/ 27.10.2006
      \n<\/span>Verotusarvo<\/b>Verotusta varten omaisuuskohteelle verovuonna m\u00e4\u00e4r\u00e4tty eurom\u00e4\u00e4r\u00e4inen arvo. Verotusarvo on yleens\u00e4 markkina-arvoa alhaisempi.
      \n      <\/a>Velkaantumisaste<\/b> Kuvaa velkojen ja oman p\u00e4\u00e4oman erien v\u00e4list\u00e4 suhdetta, velkaantuneisuutta.
      \n      <\/a>Venture capital<\/b> Yleisnimitys p\u00e4\u00e4omasijoittajan<\/a> listaamattomaan yritykseen sijoittamalle p\u00e4\u00e4omalle. Usein k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisnimityst\u00e4 riskip\u00e4\u00e4oma. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Vertailuindeksi<\/b> (benchmark index) Vertailuindeksi on osakkeen tai rahaston vertailukohde. Rahaston tavoitteena on usein saavuttaa vertailuindeksi\u00e4 parempi ja\/tai v\u00e4h\u00e4riskisempi tuotto. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Vipurahasto<\/b> Sijoitusrahasto, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 johdannaisia sek\u00e4 lis\u00e4tuoton tavoitteluun korkeammalla riskill\u00e4 ett\u00e4 salkun suojaamiseen. Ulkomailla my\u00f6s velan k\u00e4ytt\u00f6 on mahdollista vivun aikaansaamiseksi.
      \n      <\/a>Voittajan kirous<\/b> Ilmi\u00f6ll\u00e4 viitataan (huonosti informoidun) piensijoittajan taipumukseen saada osakeannissa pienempi allokaatio, kun hinta olisi edullinen ja suurempi, kun hinta on kallis.
      \n      <\/a>Voitto-osuus<\/b> Sijoitusrahaston omistajilleen jakama osuus. Usein vain tuottorahastot<\/a> jakavat voitto-osuuden. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Volatiliteetti<\/b> (volatility<\/i>) Tietyn arvopaperin tuoton keskihajonta. Mittaa kuinka paljon arvopaperin tuotto (ja siten hinta) liikkuu yl\u00f6s ja alas. Toimii samalla yhten\u00e4 sijoituskohteen kokonaisriskin mittarina. Ks. oheinen kuva. MV \/ 4.10.2006<\/span><\/p>\n

      \"\"<\/p>\n

      <\/a>V\u00e4lirahoitus<\/b> eli ns. mezzanine-rahoitus. V\u00e4lirahoitus on ominaisuuksiltaan oman p\u00e4\u00e4oman ja vieraan p\u00e4\u00e4oman v\u00e4limuoto. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan useimmissa tapauksissa sit\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oleva rahoitusmuoto on ensiksi vieraan p\u00e4\u00e4oman ehtoista, mutta se voi my\u00f6hemmin muuttua oman p\u00e4\u00e4oman ehtoiseksi. Yleisimm\u00e4t v\u00e4lirahoituksen muodot ovat vaihtovelkakirjalainat<\/a>, optiolainat<\/a> ja p\u00e4\u00e4omalainat<\/a>. MV \/ 16.1.2006<\/span><\/p>\n

      W<\/h2>\n

      <\/a>WACC<\/b> Weighted-Average Cost of Capital mittaa yrityksen koko p\u00e4\u00e4oman tuottovaatimusta verojen j\u00e4lkeen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 WACC lasketaan ottamalla vieraan ja oman p\u00e4\u00e4oman kustannusten painotettu keskiarvo. Vieraan p\u00e4\u00e4oman laskennassa t\u00e4ytyy ottaa huomioon verojen vaikutus, koska vieraan p\u00e4\u00e4oman korot voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 verotuksessa. MV \/ 4.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Warrantti<\/b> Yrityksen liikkeeseen laskema optiolaina koostuu kahdesta osasta: warranteista eli optiotodistuksista<\/a> ja varsinaisesta lainasta. N\u00e4m\u00e4 voidaan erottaa ja myyd\u00e4 erikseen. Nyky\u00e4\u00e4n warrantteja lasketaan my\u00f6s liikkeelle sellaisenaan kolmansien osapuolten taholta ja niill\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kauppaa p\u00f6rssiss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kyseess\u00e4 on l\u00e4hinn\u00e4 optio, jolla on pitk\u00e4 juoksuaika. MV \/ 21.12.2005<\/span><\/p>\n

      Y<\/h2>\n

      <\/a>Yhdistelm\u00e4rahasto<\/b> Sijoitusrahasto, joka sijoittaa sek\u00e4 osakkeisiin ett\u00e4 korkoinstrumentteihin. Sijoitussuhde m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy salkunhoitajan n\u00e4kemyksen ja markkinatilanteen mukaan rahaston s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen antamissa puitteissa.\u00a0 MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Yhteiskuntavastuu<\/b> (Corporate Social Responsibility, CSR<\/i>) Yrityksen yhteiskuntavastuu on yrityksen osoittamaa vastuuta eri sidosryhmist\u00e4. Yhteiskuntavastuu jaetaan useisiin osa-alueisiin (ks. oheinen kuva). Viimeisten vuosien aikana on yleistynyt yhteiskuntavastuun jaottelu ns. ESG-tarkastelun<\/a> kautta. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yh\u00e4 useammat yritykset tekev\u00e4t erillisen CSR-raportin yhteiskuntavastuuseen liittyvist\u00e4 toimistaan. MV \/ 6.4.2023<\/span><\/p>\n

      \"Yrityksen<\/p>\n

      <\/a>Yhteis\u00f6sijoittaja<\/b> Arvopaperimarkkinoilla suurilla erill\u00e4 kauppaa k\u00e4yv\u00e4 yhteis\u00f6 tai s\u00e4\u00e4ti\u00f6, my\u00f6s sijoitusrahasto. K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 institutionaalinen sijoittaja<\/a>. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Yhti\u00f6veron hyvitysj\u00e4rjestelm\u00e4<\/b> eli avoir fiscal. J\u00e4rjestelm\u00e4, jossa poistetaan yritystulon kaksinkertainen verotus hyvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhti\u00f6n maksama tulovero osakkaan verotuksessa. Osingonsaajan ei tarvitse maksaa veroa osingoista, jos yrityksen maksama vero on yht\u00e4 suuri kuin saajan maksettavaksi tuleva vero. Suomen verotuksessa luovuttiin suurelta osalta avoir fiscalista 2006. MV \/ 27.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Yksityist\u00e4minen<\/b> (privatization<\/i>) Kunnan tai valtion omistaman yrityksen muuttaminen osittain tai kokonaan yksityisten omistamaksi. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Yleisindeksi<\/b> (general index<\/i>) Arvopaperimarkkinoiden hintatason kokonaistilannetta kuvaava suhdeluku, joka kuvaa esimerkiksi p\u00f6rssin p\u00e4\u00e4listan osakkeiden kurssikehityst\u00e4. Suomessa OMX Helsinki -indeksi\u00e4 tai OMX Helsinki, painorajoitettu -indeksi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti parhaina kotimaisina yleisindeksein\u00e4. Yleisindeksi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti my\u00f6s markkinaportfolion<\/a> kehityksen mittarina. MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Yleis\u00f6laina<\/b> Joukkolaina, jonka liikkeellelaskija voi olla valtio, kunta tai yritys ja joka on suunnattu usein tavallisille sijoittajille. MV \/ 16.1.2010<\/span>
      \n      <\/a>Ylimerkint\u00e4<\/b> Arvopaperia merkint\u00e4\u00e4n osakeannissa yli tarjotun m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Osakeannissa ylimerkint\u00e4 johtaa tavallisesti sijoittajien alustavasti tekemien merkint\u00e4sitoumusten m\u00e4\u00e4r\u00e4n leikkaamiseen, jolloin jokainen saa vain osan merkitsemiens\u00e4 osakkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.\u00a0 MV \/ 21.12.2005<\/span>
      \n      <\/a>Yritystodistus<\/b> Lyhyen aikav\u00e4lin (usein 30-50 p\u00e4iv\u00e4\u00e4) velkakirja. Yleens\u00e4 suuren yrityksen liikkeelle laskema sijoitustodistus, joka on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nollakuponkilaina<\/a>. Lainojen nimellisarvot ovat usein minimiss\u00e4\u00e4n 100 000 euroa. Koska yrityksen laskevat niit\u00e4 liikkeelle jatkuvasti, lasketaan na liikkeelle dokumentoinnin ja kustannusten pienent\u00e4miseksi usein ns. yrityslainaohjelman puitteissa. MV \/ 21.7.2013<\/span><\/p>\n

      Z<\/h2>\n

      <\/a>Zero Coupon Bond<\/b> Katso nollakuponkilaina<\/a>.<\/p>\n

      <!–<\/a>\u00c5<\/span>
      \n–><\/p>\n

      \u00c4<\/h2>\n

      <\/a>\u00c4\u00e4nioikeus<\/b> Osakkeet tuottavat omistajalleen \u00e4\u00e4nioikeuden yrityksen yhti\u00f6kokouksessa. MV \/ 4.12.2005<\/span><\/p>\n

      \u00d6<\/h2>\n

      <\/a>\u00d6ljyfutuuri<\/b> \u00d6ljyfutuuri on futuurien tapaan sopimus, jossa toinen ostaa toiselta osapuolelta \u00f6ljy\u00e4 sovittuna tulevaisuuden hetken\u00e4 hintaan, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n futuurissa. Toisin sanoen, kauppahinta sovitaan futuurissa ennen toimitusta. Jos futuurihinta on spot-hinnan yl\u00e4puolella, odottavat markkinat \u00f6ljyn hinnan nousevan. Maailman kuuluisin \u00f6ljyfutuurien kaupank\u00e4yntipaikka on New York Merchantile Exchange (NYMEX)<\/a>. MV \/ 4.12.2005<\/span><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

       <\/p>\n<\/article>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      RAHOITUSALAN SANASTO – GLOSSARY OF FINANCIAL TERMS IN FINNISH Mika Vaihekoski, Professori, KTT (Turun kauppakorkeakoulu) T\u00e4m\u00e4 hypertext-sanasto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yli 280 termi\u00e4 selitettyin\u00e4. Viimeisin suurempi p\u00e4ivitys 28.12.2005. Pienempi\u00e4 p\u00e4ivityksi\u00e4 ja\/tai lis\u00e4yksi\u00e4 …<\/p>\n","protected":false},"author":1023,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-119","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/moovai\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/119","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/moovai\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/moovai\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/moovai\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1023"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/moovai\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=119"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/moovai\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/119\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":207,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/moovai\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/119\/revisions\/207"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/moovai\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=119"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}