{"id":1,"date":"2022-05-25T12:22:22","date_gmt":"2022-05-25T09:22:22","guid":{"rendered":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/?p=1"},"modified":"2022-05-25T13:55:37","modified_gmt":"2022-05-25T10:55:37","slug":"moikka-maailma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/2022\/05\/25\/moikka-maailma\/","title":{"rendered":"Maailmanloppu peruttu &#8211; toistaiseksi"},"content":{"rendered":"<p>Uutiset apinarokon levi\u00e4misest\u00e4 tuottavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 paljon klikkiotsikoita. Maailman vasta hieman haparoiden toipuessa koronapandemiasta &#8211; eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa &#8211; on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 infektiosairauksia koskevaan uutisointiin suhtaudutaan herk\u00e4sti, jopa pelokkaasti.<\/p>\n<p>En kuitenkaan n\u00e4e apinarokolla potentiaalia aiheuttaa vakavaa pandemiaa. Syyt t\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytyv\u00e4t biologiasta. Apinarokkoa aiheuttava MPX-virus on pahamaineisen isorokkoviruksen l\u00e4hisukulainen, <em>Orthopoxviridae<\/em> -sukuun kuuluva kaksijuosteinen DNA-virus. Viruksen perim\u00e4n rakenne muistuttaa siis aitotumaisten perim\u00e4\u00e4 kaksine DNA-juosteineen. T\u00e4llaisen rakenteen suurimpia biologisia vahvuuksia on sen resilienssi mutaatioita vastaan. Monimutkaisissa organismeissa t\u00e4m\u00e4 on luonnollisesti etu, mutta viruksen levi\u00e4mist\u00e4 se rajoittaa, sill\u00e4 satunnainen evoluutio (drift) on huomattavasti hitaampaa kuin esimerkiksi koronavirusten kaltaisilla RNA-viruksilla, joissa virheenkorjausmekanismit ovat kehittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mm\u00e4t tai niit\u00e4 ei ole.<\/p>\n<p>Varsinaiset rokkovirukset ovatkin varsin sopeutuneita tiettyihin is\u00e4ntiin ja levi\u00e4minen lajirajojen yli on suhteellisen v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, joskin sit\u00e4 esiintyy, kuten ajankohtaisestakin tilanteesta voimme havaita. Hyvin suuret ja ennakoimattomat hypyt ovat kuitenkin harvinaisia. Perim\u00e4n rakenteesta johtuva konservoituneisuus merkitsee my\u00f6s etua infektiotaudin torjuntaan rokotteilla. Nopeasti muuntuvien RNA-virusten, kuten korona- ja influenssavirusten kohdallahan ongelmana on se, ett\u00e4 rokote voi olla jo jakeluun tullessaan vanhentunut. Muutokset ovat niin nopeita, ett\u00e4 virukset v\u00e4ist\u00e4v\u00e4t yht\u00e4 lailla sairastamalla kuin rokottamallakin hankittua immuniteettia. Perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n konservoituneiden DNA-virusten kohdalla t\u00e4m\u00e4 ei muodostu ongelmaksi, vaan sairastaminen tai rokotus tuottavat jopa elinik\u00e4isen immuniteetin.<\/p>\n<p>Apinarokon l\u00e4hisukulaisuus h\u00e4vitetyn isorokon kanssa on edullista my\u00f6s siksi, ett\u00e4 mm. Suomessa isorokkorokotukset lopetettiin vasta vuonna 1980 ja rokotteen ristisuojaustehon arvellaan olevan yli 80 %. N\u00e4in ollen iso osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4mme, ja mik\u00e4 parempaa, etenkin i\u00e4kk\u00e4\u00e4mpi v\u00e4est\u00f6nosa, on jo isorokkorokotusten vuoksi varsin hyvin suojassa my\u00f6s apinarokolta. Potentiaalia levi\u00e4miselle on siis l\u00e4hinn\u00e4 nuoremmassa v\u00e4est\u00f6nosassa.<\/p>\n<p>Koska isorokko on jo perusteellisesti tutkittu ja rokottamisesta on pitk\u00e4 kokemus, suojaamattomankaan v\u00e4est\u00f6nosan rokottaminen ei olisi ylivoimainen ponnistus &#8211; toisin kuin zoonoottisen loikan tehnyt COVID19-virus, varsinaiset rokkovirukset tunnetaan jo hyvin ja rokotekin on jo perinpohjaisesti tuttu, joten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se voitaisiin l\u00e4hestulkoon siirt\u00e4\u00e4 suoraan tuotantoon.<\/p>\n<p>Toistaiseksi apinarokon tarttuvuus on my\u00f6s ollut varsin v\u00e4h\u00e4inen ja tartunnat vaikuttavat tapahtuneen l\u00e4hinn\u00e4 seksuaalisessa tai muussa hyvin l\u00e4heisess\u00e4 kontaktissa. T\u00e4llaisella levi\u00e4mistavalla ei ole aineksia leimahduksenomaisen pandemian aiheuttamiseen.<\/p>\n<p>On luonnollisesti selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tilannetta tulee seurata ja viranomaisten varautua tilanteen potentiaaliseen mutkistumiseen. Koronaviruspandemiasta on syyt\u00e4 ottaa opikseen, sill\u00e4 tuskin kukaan selvi\u00e4\u00e4 siit\u00e4 puhtain paperein. Toistaiseksi vaikuttaisi kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 apinarokko ei ole seuraava pandeeminen virus; tuskin siit\u00e4 on paikallista suurempien epideemistenk\u00e4\u00e4n pes\u00e4kkeiden aiheuttajaksi.<\/p>\n<p>Maailmanloppu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen siirtyv\u00e4n, ehk\u00e4p\u00e4 seuraavaan pandemiaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uutiset apinarokon levi\u00e4misest\u00e4 tuottavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 paljon klikkiotsikoita. Maailman vasta hieman haparoiden toipuessa koronapandemiasta &#8211; eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa &#8211; on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 infektiosairauksia koskevaan uutisointiin suhtaudutaan herk\u00e4sti, jopa pelokkaasti. En kuitenkaan n\u00e4e apinarokolla potentiaalia aiheuttaa vakavaa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":6656,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[4,3,1],"tags":[5,8,7,6],"class_list":["post-1","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-infektiotaudit","category-laaketiede","category-yleinen","tag-apinarokko","tag-bioturvallisuus","tag-infektiotaudit","tag-koronavirus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6656"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1\/revisions\/14"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/users.utu.fi\/ronhau\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}