Kiinalainen uusivuosi on nyt sitten vietetty, ja aikamoiset bailut ne olikin! Olin siis Hongkongissa varsinaisen uudenvuoden, ja silloin päädyttiin sattumalta vaellusretken jälkeen pieneen kylään katsomaan todellakin paikallisia uudenvuoden meininkejä. Taidettiin olla ainoat turistit, jotka oli seuraamassa rituaalia, jossa kolme miestä vuorotellen ketkutteli lohikäärmepuvun alla, ja nämä tanssimuuvit sitten aina lopulta huipentui kokonaisen kaalin repimiseen kappaleiksi.. 😀 Ööh! Mutta omanlaiset juhlamenonsa kaikilla, ja ainakin hilpeä juhlamieli oli hyvinkin tarttuvaa! Käytiin vielä syömässä illallista tuossa kylässä, ja istuskeltiin ilta lähes autiolla rannalla. Tonne on ehdottomasti mentävä uudestaankin pakoon Honkkareiden vilinää! Seuraavana päivänä oltiin keskustassa katsomassa ilotulituksia, jotka valitettavasti aika sumuisen ilman vuoksi jäivät vähän laimeiksi. Plus minä tietysti odotin jotain erilaista kuin kotona, mutta näköjään ilotulitus nyt vaan on ilotulitus! Mutta niin vaihdettiin sitten vuosi jo toiseen kertaan kuukauden sisällä, ja startattiin kukon vuosi. Seuraavana aamuna hyvästelin vieraani, ja lähdin vaihtoporukan kanssa lentokentälle ja kohti Vietnamia.
Ja Vietnamihan oli niin ihana että taisin myöntää sille jopa uuden lempparimaani statuksen! Aurinkoa, kauniita rantoja, hyvää ruokaa, iloisia ihmisiä – eipä sitä paljoakaan muuta voisi toivoakaan 🙂 Oltiin ensin kaksi yötä Hanoissa, josta ei kylläkään jäänyt paljoa muuta käteen kuin täysin kreisi yöelämä. Syy tähän lienee kylläkin siinä, ettei öiden lisäksi hirveästi vietetty kyseisessä kaupungissa aikaa, vaan lähdettiin päiväretkelle Halong Bayhin. Se on pikkuruisia saaria täynnä oleva merenlahti Vietnamin pohjoisosassa. Paikkana Halong Bay oli tosi kaunis, mutta retkenä koko homma oli aikamoinen farssi. Oppaamme oli aivan pihalla, eikä kiinalaisen uudenvuoden vuoksi mikään meinannut oikein toimia (en muuten ollut tajunnut, että kiinalaisen uudenvuoden vuoksi koko Kaakkois-Aasia olisi sekaisin viikon ajan). Esimerkiksi sellainen pikkupuute ilmeni meidän saapuessa paikalle, ettei meille ollutkaan venettä ollenkaan. Lopulta lähdimme merelle noin kolme tuntia myöhässä, mutta toisaalta meidän veneretkeen sisältyikin sitten auringonlaskun näkeminen, joten ei tästä nyt ihan pelkästään valittaakaan voinut.
Mutta näiden kahden yön (joiden yhteenlaskettu unisaldo taisi olla noin 6 tuntia) jälkeen lennettiin Vietnamin eteläosaan, saarelle nimeltä Phu Quoc. Ja se olikin aivan upea paikka! Vaikka sääennuste lupailikin meille lähinnä ukkosta ja sadetta, paistoi aurinko yhtä päivää lukuunottamatta tauotta. Vietettiin viikko hyvinkin rennoissa meiningeissä. Eniten sydämentykytyksiä aiheutti lähinnä se, että päätin ottaa teinivuosina opettelematta jääneen taidon haltuun, ja opetella ajamaan skootterilla! Mutta sekin sujui varsin hyvin, ja oli jopa hauskaa, joten miksipäs sitä ei voisi opetella Suomen sijaan esimerkiksi Vietnamissa 😀 Skoottereilla sitten onnistui vähän kaukaisemmillakin rannoilla käyminen, ja löydettiinkin muutama aikalailla tyhjä ranta, ihanaa! Vikana päivänä vuokrattiin kajakit, ja melottiin viereiselle saarelle snorklaamaan. Tai mulla kyseinen toiminta jäi lähinnä yrityksen tasolle, kun kädet verillä ja suu suolavettä täynnä päätin jättää kyseisen touhun odottelemaan vähän syvempiä vesiä… Rantailun, skoottereilun ja jatkuvan syömisen (siis ruoka oli niin käsittämättömän hyvää, halpaa ja tuoretta joka paikassa, etten pysty ees kuvailemaan!) lisäksi käytiin esimerkiksi hieronnassa ja markkinoilla.
Kaikinpuolin ihana viikko siis takana, mikä on tietysti ennen kaikkea meidän aivan huikean porukan ansiota! Seitsemän ihmistä, seitsemän päivää, ja nolla erimielisyttä tai mitään vaikeuksia. Uskomatonta 🙂 Tämän lisäksi tietysti aika ihanaa oli se, että mulle tuli varsin kotoisa olo, kun laskeuduttiin takas Honkkareihin. Kyllä vaan on fiksusti vaihtopaikkani valinnut, kun reissaamaan pääsee helposti aika monenmoisiin paikkoihin, mutta ei tää elämä täälläkään yhtään hassumpaa ole! Harmi vaan, että Hongkongin varsin viileähkö ilma (ja kyllä, +14 astetta voi tuntua hyvinkin viileältä helmikuussa!) sairastutti minut heti, kun tultiin takas. Ja nyt just, kun piti oikein tarmokkaasti ryhtyä tekemään hommia koulun eteen vaihteeksi. Onneksi tää kipeys taitaa olla vaan ihan perusflunssahommia, joten ei mitään hätää. Ehkä enemmän hätää ilmenee niiden kouluhommien kanssa, koska ensi viikolla tosiaan arki alkaa jo vähän puskea päälle kahden esitelmän muodossa. Mutta toisaalta, nythän sitä energiaa pitäisi löytyäkin myös kouluhommiin, kun on viikko laiskoteltu! 😀
– Virva