Tutkin trooppisia loispistiäisiä kotonani Kållbyssä (Pohjanmaalla) ja Turun yliopiston eläinmuseolla. Tähän sisältyy Ugandasta keräämieni yli 100 000 loispistiäisen käsittely (ota yhteyttä jos haluat tutkia niitä!), ja ihmettelyä kuinka maapallollemme voi mahtua niin älyttömän paljon lajeja.
Niinä harvoina aikoina kun käyn yliopistolla, minut löytää eläinmuseon parvelta valtavan hyönteislaatikoiden yms muodostaman röykkiön takaa. Sähköpostitsekin tavoittaa ja tekemisiä voi seurata (vaihtelevilla kielillä ilmestyvässä) blogissa.
@tapani-hopkins 
0000-0002-2256-0098 
Google Scholar ✉️ Yhteystiedot
Keitä loispistiäiset ovat?
Ahmaspistiäiset (Ichneumonidae) saattavat hyvinkin muodostaa maailman lajirikkaimman eläinheimon: niitä on kaikkialla aina Grönlannista Uuteen Seelantiin, lajeja riittänee yli 100 000, Suomen maankamaralta ei löytyne hehtaariakaan jossa niitä ei eläisi..
..mutta useimmat eivät ole niistä ikinä kuulleetkaan.
Heti kun niitä oppii näkemään – ne näyttävät laihdutuskuuria käyviltä ampiaisilta – niin niitä yhtäkkiä huomaa kaikkialla. Niitä kuvaillessa kuuluu aina kertoa niiden hellyttävästä elintavasta:
- Naaras etsii perhosentoukan (tai muun selkärangattoman), lamaanuttaa sen myrkyllä, ja munii toukan sisälle. Toukka virkoaa pian naaraan lähdettyä.
- Muna kuoriutuu ja rupeaa syömään toukan sisuskaluja. Toukan yhä eläessä.
- Lopulta toukalla on vain välttämättömimmät elimet jäljellä. Nuori pistiäinen kaivautuu toukan ihon kautta ulos (toukka kuolee viimeistään tässä vaiheessa), koteloituu, ja lentää etsimään uusia toukkia.
Pistiäiset muuntelevat tätä peruselintapaa rajattomasti: jotkut käpertyvät elävien hämähäkkien ulkopinnalle, toiset loisivat muita loispistiäisiä.. Loispistiäisten vaikutusta muihin lajeihin ei helpolla voi yliarvioida, ne rajoittavat merkittävästi lähestulkoon kaikkien muitten selkärangattomien kantoja.
Lisätietoja Wikipediasta. Sieltä löytyy ugandalaisia kuviakin..
Rahoitus
Pistiäisiä ym. kiinnostavaa on helpompi tutkia, jollei ole pakko käydä oikeissa töissä. Seuraavat tahot ansaitsevat suurkiitokset työni rahoittamisesta!
 |
Alfred Kordelinin säätiö |
 |
Helsingin hyönteistieteellinen yhdistys |
 |
Koneen säätiö |
 |
Oskar Öflunds Stiftelse sr |
 |
Suomen Kulttuurirahasto |
 |
Svensk-Österbottniska samfundet |
| Waldemar von Frenckellin säätiö |
Kuka olen?
Olennaisimmat tiedot:
- Synnyin Hartlepoolissä 1986. Olen asunut suuren osan elämästäni Kruunupyyssä ja asun nykyään Kållbyssä.
- Äidinkielinä Englanti ja Suomi, Ruotsi lähellä äidinkielen tasoa.
- Koulutus:
- FT biologia, Turun yliopisto
- FM Ekologia ja evoluutiobiologia, Helsingin yliopisto
- BSc (hons) Kasvi- ja eläintiede, Stellenboschin yliopisto, Etelä-Afrikka
- LuK Teoreettinen fysiikka, Helsingin yliopisto
Epäolennaisiin tietoihin kuuluu lukuisten kirjojen lukeminen, kyky kasvattaa kanoja, ja totaalinen kyvyttömyys soittaa säkkipillejä.
Vaimoni elättää perheen tekemällä oikeita töitä, ja lapseni varmistavat että tekemistä riittää tutkimuksen ohellakin.