Filosofian aineopintojen harjoitusseminaari (kl 2024)
ti 10-12 Pub499 (paitsi 26.3. Pub399), ens. kokoontuminen 16.1.24
Hemmo Laiho
Ari Maunu
Seminaarissa kukin osallistuja tekee 10-15 sivun mittaisen seminaarityön, proponoi sen seminaari-istunnossa sekä opponoi jonkun muun osallistujan työn.
Aiheen valintaan ja seminaarityön laatimiseen saa ohjausta vastaanottoaikoina ja sähköpostitse. Seminaarityön kirjoittaminen kannattaa aloittaa ajoissa ja varata siihen riittävästi aikaa.
Seminaarityöt tehdään “Seminaarilaisen tyylioppaan” mukaisesti, ks. seminaariohjeita.
Pakolliset seminaariin liittyvät opinnot
Tiedonhaun opetus: ilm. myöh.
Ohjeita
Opiskeluohjeita
Filosofian opinto-opas
Perustutkintoja koskevat ohjeet ja määräykset
Hyödyllisiä linkkejä
- SEP = Stanford Encyclopedia of Philosophy.
- SREP = The Shorter Routledge Encyclopedia of Philosophy (TY:n verkossa).
- IEP = Internet Encyclopedia of Philosophy.
- Meta-Encyclopedia of Philosophy.
- Suomenkielinen filosofiaportaali, sisältää esim. filosofian ensyklopedian.
- Philpapers: “a comprehensive directory of online philosophical articles and books by academic philosophers”.
- Volter (Tietokannat, Selaa e-lehtiä): Ebook Central, OSO (= Oxford Scholarship Online), Springer e-books, Jstor …
- Oxford Dictionary of Philosophy.
- Filosofian sanasto Korkman & Yrjönsuuri.
Hyvän seminaarityön ominaisuuksia
1. Työn johdannossa esitetään yksi selkeä filosofinen ongelma.
2. Työn muissa luvuissa ongelmaan esitetään yksi tai useampia ratkaisuja.
3. Ratkaisua tai ratkaisuja arvioidaan tutkimuskirjallisuuteen nojautuen.
4. Työ sisältää jonkin verran myös omaa pohdintaa.
5. Kirjoittaja ymmärtää lauseet, joita kirjoittaa (työssä ei ole monitulkintaisia ja epämääräisiä “muka filosofisia lauseita”).
6. Ongelmaa ja ratkaisuja valotetaan yhden tai useampien konkreettisten esimerkkien avulla.
7 . Lähteinä käytetään akateemisia kirjoja tai akateemisissa lehdissä tai kokoomateoksissa julkaistuja korkeatasoisia artikkeleita, joissa esitetään jokin konkreettinen vastaus tiettyyn filosofiseen ongelmaan.
8. Yleensä 3-6 lähdetekstiä on hyvä määrä.
9. Työn kieliasu on hyvä (pilkkusäännöt, lauseiden pituus jne.).
10. Viitteet ovat täsmällisiä ja niitä on riittävästi.
11. Lukija ei joudu arvaamaan, onko kyseessä kirjoittajan vai hänen käyttämänsä lähteen näkemys asiasta (viite lauseen lopussa ei riitä kertomaan, ettei näkemys ole kirjoittajan).
Osallistumalla aktiivisesti keskusteluun ja valmistautumalla huolellisesti (myös) opponointiin voi kenties korottaa arvosanaansa.
Käytännön ohjeita aineopintojen harjoitusseminaarin seminaarityön tekemisen vaiheisiin
1. Mieti, mihin filosofiseen kysymykseen työsi aihe voisi liittyä. Onko esimerkiksi luennoilla jokin aihe kiinnostanut Sinua erityisesti? Tai onko tenttikirjassa ollut jokin kiinnostava luku? Tai oletko lukenut jonkin kiinnostavan artikkelin?
2. Etsi ja lue aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta. Stanford Encyclopedia of Philosophy ja sen artikkelien lähdeluettelot voivat tässä olla hyvä apu.
3. Päätä työsi täsmällinen ja riittävän suppea aihe. Valitse työsi yksi, kaksi tai kolme päälähdettä (jotka käsittelevät tuota aihetta). Päälähteiden pitää olla filosofisesti korkeatasoisia artikkeleita tai kirjoja.
4. Lue päälähteet huolellisesti. Tee muistiinpanoja huomioiden kohdat 5 ja 6.
5. Kirjaa tutkimuskysymyksesi. Mikä on se filosofinen kysymys, johon päälähteesi ja seminaarityösi pyrkivät vastaamaan.
6. Kirjoita auki päälähteesi tai -lähteidesi keskeinen argumentti. Mihin johtopäätökseen päälähteen kirjoittaja päätyy? Mitkä ovat hänen perusteensa johtopäätökselleen? Filosofiassa ollaan kiinnostuneita argumenteista eli perusteluista. Tämä on siis työn keskeinen ja tärkeä vaihe.
7. Kirjoita seminaarityö noudattaen seminaarilaisen tyylioppaan ohjeita. Tutkimuskysymyksen esittelet johdantoluvussa. Kirjaamasi argumentit tulevat seminaarityön muihin lukuihin.
8. Työtä kirjoittaessa voit huomata, että tarvitset myös muuta lähdekirjallisuutta. Etsi sitä tarvittaessa. Jos päälähteitä on vain yksi, on hyvä tässä vaiheessa lisätä ainakin yksi muu lähde (esim. kritiikki tai kommentaari päälähteeseen).
9. Voit kirjata työhön omia huomioitasi ja omaa kritiikkiäsi lähdekirjallisuudessa esitetyille argumenteille.
10. Työtä kirjoittaessa ”pidä kiinni punaisesta langasta” eli vastaa tutkimuskysymykseen. Älä lähde sivupoluille. Työn lopussa voit tuoda esiin aiheeseen liittyviä avoimia kysymyksiä ja jatkotutkimuksen aiheita.
Työn kaikissa vaiheissa voit pyytää apua ohjaajilta. Heidät tavoittaa parhaiten vastaanottoaikana tai sähköpostitse.