Seuraavana on vuorossa äsken saadun spektrin aallonpituuskalibrointi, ts. määritetään muunnos pikselikoordinaateista aallonpituuksiin. Tarkoitusta varten on havaittu viivalampun spektri, josta ensin mittaamme yksiulotteisen spektrin käyttäen jälleen apall-komentoa.
Viivalampun spektrin mittaaminen on onneksi huomattavasti helpompaa kuin kohteen spektrin. Joka kerta kun jokin spektri mitataan apall-komennolla, tallentuvat spektrin ``jälki'', mittausapertuuri, yms. tiedot database-hakemistoon nimellä database/apXXXX, missä XXXX on sen kuvan nimi, johon apall ajettiin. Viivalampun spektri voidaan helposti mitata CCD-kuvasta käyttämällä jo aikaisemmin määritettyä ``jälkeä''. Tämä on muutenkin erittäin suositeltavaa, sillä on tärkeää, että kalibrointispektri on mitattu täsmälleen samalla tavalla kuin kohteen spektri.
Editoidaan siis apall-komennon parametrit kuvan 17
mukaisiksi (muut parametrit jätetään ennalleen). Tärkeä ero edelliseen
mittaukseen on parametri references, joka ei ole tällä kertaa
tyhjä, vaan ilmoittaa referenssikuvan nimen (eli sen kuvan nimen,
jonka ``jälkeä'' käytetään). Tässä tapauksessa käytetään
referenssikuvana kohteen CCD-kuvaa backmALqk020036 , jonka
``jälki'' mitattiin edellisessä vaiheessa. Tallennetaan parametrit ja
ajetaan
ecl>apall
Tällä kertaa apall ei kysy mitään vaan mittaa viivaspektrin
suoraan CCD-kuvasta käyttäen samaa ``jälkeä'' kuin kohteen
spektrissä. Tulosta voi tarkastella komennolla
ecl>splot 1dmALqk020037
Tuloksena on kuvan 18 kaltainen spektri, joka sisältää runsaasti viivalampun lähettämiä emissioviivoja.
Kari Nilsson