Seuraavaksi on vuorossa kuvan tasoitus eli pikselien herkkyysvaihteluiden korjaaminen. Tämä tehdään tasoituskuvalla (eng. flat-field), joka spektrihavaintojen tapauksessa on saatu aikaan ottamalla spektri ns. kontinuumilampusta, eli lampusta, joka lähettää jatkuvan spektrin. Kontinuumilampun kuva ei sellaisenaan vielä sovi tasoitukseen, sillä sen intensiteetti muuttuu voimakkaasti pystyakselin suunnassa johtuen spektrograafin vaihtuvasta herkkyydestä aallonpituuden funktiona. Ennen tasoitusta kuva täytyy ``suoristaa''.
Kuvassa 3 on esitetty esimerkkihavaintojen tasoituskuva bias-vähennyksen jälkeen. Kuvasta näkyy selvästi, että sen kirkkaus muuttuu kuljettaessa pystysuoraan (eli kun aallonpituus muuttuu). Kirkkaus muuttuu myös hieman kuljettaessa vaakasuoraan (eli rakoa pitkin), mutta tätä epätasaisuutta emme korjaa näissä havainnoissa, koska se vaatisi ylimääräisiä kalibrointikuvia ja sen vaikutus tuloksiin on kohtalaisen pieni.
Ladataan ensin spektriredusoinneissa tarvittava paketti:
ecl>kpnoslit
Tarkistetaan, että kpnoslit-paketin asetukset ovat kunnossa:
ecl>epar kpnoslit
Tarkistetaan että dispaxi = ``2'', eli kerrotaan kpnoslit:ille,
että aallonpituus muuttuu pystysuoraan kuljettaessa. Tasoituskuvan
``suoristus'' tapahtuu response-komennolla, siispä
ecl>epar response
ja editoidaan parametrit kuvan 4 mukaisiksi. Tallenna
ja aja response
ecl>response
Koska asetimme parametrin interactive arvoon yes, avaa IRAF ikkunan, jossa on plotattuna kontinuumikuvan kirkkaus dispersioakselin suunnassa, eli tässä tapauksessa pystysuoran suunnan funktiona (kuva 5). Lisäksi näkyy kirkkauskäyrään sovitettu funktio katkoviivalla. Tavoitteena on saada sovitettu funktio vastaamaan havaittua dataa niin tarkasti kuin mahdollista, koska response-komento jakaa havaitun kontinuumilampun kuvan ko. funktiolla ja tallettaa lopputuloksen parametrin response ilmoittamaan kuvaan (tässä tapauksessa resp.fits), jolloin tuloksena on suoristettu kuva.
Kuvasta 5 nähdään, että sovitettu funktio (katkoviiva) ei
ihan vastaa havaittua dataa (kiinteä viiva). Käytännössä olisi pyrittävä
siihen, että nämä kaksi viivaa sulautuvat yhteen. Tämä saadaan aikaan
nostamalla funktion kertalukua (parametri order). Siirretään siis
kursori kuvan 5 ikkunan päälle (ja mahdollisesti klikataan
ikkunan aktivoimiseksi) ja kirjoitetaan
:order 3
ja painetaan <enter> ja sen jälkeen painetaan f (fit). Nyt sovitettu funktio on lähempänä havaittua dataa. Kokeilemalla eri order-parametrin arvoja etsitään pienin arvo, joka ``sulauttaa'' kuvan 5 viivat yhteen. Kun ollaan tyytyväisiä, painetaan q. Esimerkin tapauksessa order = 8 tuotti riittävän hyvän sovituksen. Tuloksena on kuva resp.fits, joka on esitetty kuvassa 6. Huomaa, kuinka kuvan ``kaltevuus'' pystysuorassa suunnassa on hävinnyt, mutta vaakasuorassa suunnassa on epätasaisuutta vielä jäljellä.
Kari Nilsson