Jussi Ylikosken julkaisut suomesta suomeksi
Olen suomen ja sen monien sukukielten tutkija, ja toiselta sivulta löytyy englanninkielinen täydellinen julkaisuluetteloni.
Alla olevaan luetteloon olen valikoinut suomenkielisen lukijan iloksi tärkeimmät suomenkieliset julkaisuni, joissa käsitellään etenkin suomen kieltä.
(Tulossa). Instruktiivi – kelpo sija mutta mitä varten? – Sananjalka 68. [Pohjautuu esitelmään, jonka löydät täältä.]
(2026). Instruktiivi on ihan selvä sija. – Suomen Kielen Seuran blogi.
(2025). Instruktiivi – sija siinä missä muutkin. – Sananjalka 67: 7–27.
(2025). Etelä-Hämeestä elokuviin – Artturi Kanniston fennistinen työ ja perintö. – Virittäjä 129: 257–271.
(2025). Pari oikeinkirjoituskysymystä. – Virittäjä 129: 271–275.
(2025). Vapautetaan luova potentiaalimme. – Virittäjä-blogi.
(2024). Suomen kielen potentiaali – ei sittenkään modus? – Virittäjä 128: 507–533.
(2024). Johtuneisiko vepsästä? Havaintoja suomen kielen eventiivin alkuperästä ja nykytilasta. – Sofia Björklöf, Santra Jantunen, Santeri Junttila, Juha Kuokkala, Saarni Laitinen & Annika Pasanen (toim.), Itämeren kieliapajilta Volgan verkoille. Pühendusteos Riho Grünthalile 22. mail 2024. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 275. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. 711–728.
(2023). Juustossa löytyy: eksistentiaalilause ja inessiivisubjekti. – Sananjalka 65: 55–75.
(2023). Kummin kaima, kaiman kummi vai kuka kumma? Vaihtoehtoisia näkökulmia kuoman alkuperään. – Sampsa Holopainen, Jeongdo Kim & Niklas Metsäranta (toim.), Elämä ja etymologia: Janne Saarikiven 50-vuotisjuhlakirja. Helsinki: BoD. 420–432.
(2023). Suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta ja sen keskeisistä tehtävistä. – Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 99: 349–352.
(2022). Kieliopillistutaan sitä vielä meilläkin! Kaksi vuosisataa viron ja suomen komitatiivien vertailua. – Jeremy Bradley (toim.), Tonavan Laakso: Eine Festschrift für Johanna Laakso. Central European Uralic Studies 2. Vienna: Praesens Verlag. 445–462.
(2022). Pienempäntä isommaks kohotessais: nkAA-komitatiivista, ntA-eksessiivistä ja sijan kriteereistä. – Kaisla Kaheinen, Larisa Leisiö, Riku Erkkilä & Toivo E. H. Qiu (toim.), Hämeenmaalta Jamalille. Kirja Tapani Salmiselle 07.04.2022. Тапани’ ĕ’’эмня падвы падар’’. Helsinki: Helsingin yliopisto. 349–360.
(2022). Legenda jo lausuttaessaan: havaintoja tehtäessään-tyyppisistä verbimuodoista. – Lotta Aarikka, Katri Priiki & Ilmari Ivaska (toim.), Soveltavan kielitieteilijän sormenjälkiä etsimässä: Kielen rakenteet ja niiden käyttäjät Kirsti Siitosen tutkimuksellisina kiintopisteinä. AFinLA-teema 14. 175–194.
(2022). Vintersådana, vinterditon ja talvisellaiset: havaintoja ruotsin ja suomen yhdysdemonstratiiveista. – Kirsi Lepistö, Riitta Kosunen & Elisa Risto (toim.), Humanisten med många roller: En festskrift till Paula Rossi på hennes 60-årsdag. Studia humaniora ouluensia 18. Oulu: Oulun yliopisto. 303–323.
(2021). Abessiivin apologia. – Puhe ja kieli 41: 139–157.
(2021). Mistä voisin löytää sen entisen sinut? Suomen kielen akkusatiivi- ja pronominioppia. – Leena Maria Heikkola, Geda Paulsen, Katarzyna Wojciechowicz & Jutta Rosenberg (toim.), Språkets funktion. Juhlakirja Urpo Nikanteen 60-vuotispäivän kunniaksi. Festskrift till Urpo Nikanne på 60-årsdagen. Festschrift for Urpo Nikanne in honor of his 60th birthday. Åbo: Åbo Akademis förlag. 220–243.
(2021). Fennougristiikan historiaa Virittäjän valossa. – Virittäjä 125: 476–498.
(2021). Viron kielen historiaa ja paljon suomenkin. [Arvio teoksesta Külli Prillop, Karl Pajusalu, Eva Saar, Sven-Erik Soosaar & Tiit-Rein Viitso: Eesti keele ajalugu.] – Virittäjä 125: 604–610.
(2020). Kielemme kääpiösijoista: prolatiivi, temporaali ja distributiivi. – Virittäjä 124: 529–554.
(2020). Eesti maakonniti ja Suomen maakunnittain: viron ja suomen kääpiösijat rinnakkain. – Sananjalka 62: 76–101.
(2020). Kääpiöplaneettoja ja kääpiösijoja. – Virittäjä-blogi.
(2019). Kuopimisen alkuperästä. – Santeri Junttila & Juha Kuokkala (toim.), Petri Kallio Rocks. Liber semisaecularis 7.2.2019. Helsinki: Kallion etymologiseura. 191–199.
(2019). Välikatsaus suomen sijojen juuriin. – Sananjalka 61: 262–272.
(2018). Prolatiivi ja instrumentaali: suomen -(i)tse ja –teitse kieliopin ja leksikon rajamailla. – Sananjalka 60: 7–27.
(2016). Suomen kiuas, karjalan kiukua ja havaintoja etymologian tutkimusperinteestä. – Sananjalka 58: 7–23.
(2010). Saamelaisia etymologisia lisiä. – Sirkka Saarinen, Kirsti Siitonen & Tanja Vaittinen (toim.), Sanoista kirjakieliin. Juhlakirja Kaisa Häkkiselle 17. marraskuuta 2010. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 259. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. 383–395.
(2005). Puhekielen morfologisten ja semanttisten innovaatioiden tutkimusnäkymiä – esimerkkinä suomen tekeen– ja tekees-tyyppiset verbimuodot. – Puhe ja kieli 25: 187–210.
(2005). Uusia näkökulmia suomen infiniittisiin verbirakenteisiin. [Arvio teoksesta Ilona Herlin & Laura Visapää (toim.), Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa.] – Virittäjä 109: 611–622.
(2003). Havaintoja suomen ns. viidennen infinitiivin käytöstä. – Sananjalka 45: 7–44.