Aallonpituuskalibrointi

Tämän vaiheen tarkoituksena on soveltaa juuri määritettyä kalibrointia kohteen spektriin. Kalibrointi tapahtuu kahdessa vaiheessa: ensin kerrotaan IRAFille mitä kalibrointispektriä halutaan käyttää ja toisessa vaiheessa suoritetaan itse kalibrointi.

Vaihe 1: Meillä on siis kohteen spektri 1dmALqk020036.fits, jonka haluamme aallonpituuskalibroida käyttäen viivaspektriin 1dmALqk020037.fits tehtyä sovitusta. Vaiheessa 1 kirjoitamme kohteen spektrin FITS-headeriin käytettävän kalibrointispektrin nimen. Tämä tapahtuu hedit-komennolla. Editoidaan siis

**Kuva 26:** `hedit`-komennon parametrit.
$\begin{figure}\small \begin{verbatim}*images = ''1dmALqk020036'' images to be... ... enable updating of the image header (mode = ''ql'')\end{verbatim} \end{figure}$

ja vastataan kaikkiin kysymyksiin painamalla <enter>. IRAF lisää kuvan
1dmALqk020036.fits FITS-headeriin uuden kentän REFSPEC1, jonka arvoksi tulee 1dmALqk020037. Tämä kenttä kertoo seuraavalle komennolle (dispcor) sen, että ko. kuvan 1dmALqk020036.fits kalibroimiseen käytetään kuvan
1dmALqk020037.fits sovitusta.

**Kuva 27:** `dispcor`-komennon parametrit.
$\begin{figure}\small \begin{verbatim}*input = ''1dmALqk020036'' List of input... ...ignments? (logfile = '''') Log file (mode = ''ql'')\end{verbatim} \end{figure}$

ja tuloksena on spektri lambdamALqk020036.fits. Tarkastellaan tätä spektriä hieman tarkemmin. Kirjoita

jolloin aukeaa kuvan 28 kaltainen kuva. Huomaa, että vaaka-akselilla on nyt aallonpituus. Tehdään pieni testi sen varmistamiseksi, että aallonpituuskalibrointi on tehty oikein: määritetään kohteenII ZW 136 punasiirtymä kuvasta 28 ja verrataan sitä kirjallisuuden arvoon z = 0.0623.

**Kuva 28:** Kohteen spektri aallonpituuskalibroinnin jälkeen.
$\begin{figure}\centering \epsfig{width=13cm,file=lam1.eps}\end{figure}$

Maailmankaikkeuden laajenemisen vuoksi aallonpituudet ``venyvät'' matkalla kohteesta teleskooppiin, ts. kohteen valo siirtyy kohti spektrin punaista päätä. Mikäli kohde lähettää säteilyä jollakin aallonpituudella $\lambda_0$ , se havaitaan kaukana kohteesta pidempänä aallonpituutena $\lambda$ . Punasiirtymä z määritellään

$\begin{displaymath} z = \frac{\lambda - \lambda_0}{\lambda_0}\ . \end{displaymath}$

(1)

**Kuva 29:** Emissioviivan keskikohdan määrittäminen.
$\begin{figure}\centering \epsfig{width=13cm,file=lam2.eps}\end{figure}$

Zoomataan viivan lähelle kahdella a-näppäimen painalluksella ja mitataan viivan paikka kahdella k-näppäimen painalluksella (ks. tarkemmat ohjeet kappaleesta 4.6.1 ja kuvaa 29). Huomataan, että sovitettu viiva ei muodoltaan täysin vastaa havaittua viivaa, mutta tässä olemme lähinnä kiinnostuneita viivan paikasta, jonka sovitus näyttää määrittäneen hyvin. Luetaan kuvasta $\lambda = 5323$ Å, eli

$\begin{displaymath} z = \frac{5325 - 5007}{5007} = 0.0635\ , \end{displaymath}$

(2)

**Kuva 30:** Kvasaareissa ja muissa aktiivisissa galaksiytimissä esiintyviä emissioviivoja (Francis et al. 1991, ApJ 373, 465).
$\begin{figure}\centering \epsfig{width=13cm,file=qsospectrum.eps}\end{figure}$