Suprajohtavista digitaalisista elektroniikan logiikkaperheistä käsittelemme
vain RFSQ:n (Rapid Single Flux Quantum logic). Se vaikuttaa tällä
hetkellä lupaavimmalta, kun taas monet muut suprajohtavat vaihtoehdot
(esim. Josephson FET) ovat osoittautuneet liian hitaiksi, jotta niiden
vaatima jäähdytys koskaan olisi kannattavaa. Ennuste
puolijohde-elektroniikan kehityksestä (taulukko) vaikuttaa aluksi
hyvältä, mutta tarkemmin katsellessa nopeus ei
enää kasva läheskään
samaa tahtia kuin aiemmin. Tämä johtuu lämmön
tuotannosta, joka on
. Jo nyt DECin 600 MHz Alpha 21264 tuottaa noin 60 W
lämpöä. On arvioitu, että 175 W on ehdoton maksimi, joka voidaan
poistaa yksittäiseltä mikropiiriltä.
Year | 1999 | 2003 | 2006 | 2009 | 2012 | |
|
140 | 100 | 70 | 30 | 35 | |
|
1G | 4G | 16G | 64G | 256G | |
|
1.5-1.8 | 1.2-1.5 | 0.9-1.2 | 0.6-0.9 | 0.5-0.6 | |
|
0.6-1.25 | 0.8-2.1 | 1.1-3.5 | 1.4-6.0 | 1.8-10 |
RSFQ perustuu SQUIDeihin, jotka on säädetty niin, että ne voivat
toimia vain kahdessa eri tilassa (1 ja 0). Tilan vaihtaminen perustuu
renkaan läpäisevän magneettikentän muuttamiseen, johtimissa kulkevien
jännitepulssien avulla. Tällainen pulssi voidaan synnyttää kuvan
1 mukaisella generaattorilla. Johtuen vuon kvantittumisesta
jännitepulssin ala on vakio. Kun tällaisia kaksitilaportteja
kytketään yhteen, voidaan rakentaa loogisia piirejä kuten D-kiikkuja. Oletetaan, että laite on aluksi tilassa 0.
säädetään siten, että SET IN pulssin saapuminen kasvattaa liitoksen 1
vaihetta
:llä. Näin renkaassa on magneettivuo
ja
persistenttivirta kiertää myötäpäivään. Vastaavasti RESET IN pulssin
saapuminen aiheuttaa magneettivuon muutoksen renkaassa ja siirtää sen
jälleen tilaan 0. Samaan aikaan syntyy SFQ OUT pulssi, koska liitoksen
2 vaihe muuttuu
:llä. Tämä pulssi voi siirtyä sitten seuraavaan
laitteeseen. Liitokset 1' ja 2' tarvitaan estämään heijastukset
takaisin kyseisiin linjoihin. Jos kiikku on tilassa 1 ja SET IN pulssi
saapuu, liitos 1':n vaihe muuttuu
:llä ja pulssi ei heijastu
takaisin. Näin D-kiikkua voidaan käyttää tiedon varastoimiseen ja
käyttämiseen tarvittaessa. On kuitenkin huomattava:
Muistipiiri. Kuten kurssin alussa luvattiin käsitellään tässä
nyt nopeampi muistipiiri. Tässä käsiteltävällä tekniikalla on
valmistettu 4 k-muistipiiri, joka sisältää noin 21 000
Josephson-liitosta ja on kooltaan noin 4.5 mm x 4.5 mm.
Yksittäisen muistisolun koko on noin 55 x 55 μm ja
se koostuu kahdesta loopista ja lukuportista. Lukuportti on SQUID,
joka on magneettisesti kytketty looppiin 2. Loop 1 on biasoitu
:llä siten, että se varastoi yhden vuokvantin kun sekä
että
ovat aktiivisia. Datan luetaan loopin 2 kautta
luku-SQUIDillä. Loop 2 on kytketty looppiin 1, joten sen tila riippuu
loopin 1 tilasta, ja kun lukeminen suoritetaan loopista 2 ei ole
vaaraa, että se häiritsisi loopin 1 tilaa. Tämän muistipiirin hakuaika
on noin 380 ps.