Calls for papers

TREXTUALITY: Interdisciplinary Approaches to Translated and Multilingual Texts

University of Turku, Finland, 7–9 September, 2023

Keynote speakers

  • Guyda Armstrong, University of Manchester: Title tba
  • Esa Christine Hartmann, University of Strasbourg: Title tba
  • Outi Paloposki, University of Turku: “Drafts, letters, letter drafts – adventures in translation archives”

Call for papers
Deadline for proposals: 27 February 2023

Schematically, translation studies acknowledges that a text can be translated from one language into another but tends to see source and target texts as stable entities, while in textual scholarship, texts are understood to take many forms, but the different textual manifestations are usually studied only within one language.

In recent years, however, we have seen interdisciplinary approaches that go beyond the source text–target text pair in the case of translation studies and cross linguistic borders when it comes to textual scholarship. For example, thematic journal issues have explored multilingualism and translation from the point of view of textual scholarship (Dillen, Macé, and van Hulle eds. 2012), combined genetic criticism with translation (Durand-Bogaert ed. 2014), and laid out the foundations for genetic translation studies (Cordingley and Montini eds. 2015). Translation can also be seen as a means for bringing out different interpretations of a text and as an intertwined part of writing (Reynolds ed. 2019). Similarly, studies on closely related themes, such as multilingual writing, self-translation, collaborative translation, retranslation, indirect translation, pseudotranslation, backtranslation, and adaptation, may equally provide insights into the complex geneses and networks of dependence that lie behind texts that have manifestations in several languages (Gambier 1994; Bistué 2013). Studies on these kinds of themes often draw on archival resources, as archival material can provide information on translating, translations, and translators (Kujamäki 2018; Cordingley and Hersant eds. 2021).

Interdisciplinary studies that put translation studies and textual scholarship (as well as neighboring fields such as literary studies and book history) into dialogue bring to the fore questions of text, transmission and translation – that is, they address trextuality by discussing how texts take different forms through transmission and by highlighting the role of translation in it. To foster such interdisciplinary dialogue, this conference invites proposals on topics that engage with the concepts of text, transmission, and/or translation, as well as proposals that address the potential of archival resources in the study of these and related themes. Potential topics for proposals include but are not limited to:
– textual scholarship and scholarly editing of translated and multilingual texts, translations of critical editions;
– textual critics as translators, translators as textual critics;
– genetic translation studies;
– multilingual writing, self-translation, collaborative translation, editorial processes of translation;
– retranslation, indirect translation, pseudotranslation, backtranslation, adaptation;
– diachronic and synchronic perspectives on text, transmission, and/or translation;
– translator and author archives, manuscript studies;
– textual theory, questions of multimodality, materiality, digital texts;
– theoretical and methodological reflections on interdisciplinary studies relating to trextuality.

Submitting a proposal
Please submit your proposal for 1) an individual presentation (20 min), or 2) a panel of three presentations (20 min each) by email to trextuality2023@utu.fi by 27 February, 2023.

Proposals should include:
1) title of presentation,
2) abstract (max. 500 words plus references)
3) presenter’s name, institutional affiliation, and contact email, and
4) presenter’s concise biography (max. 200 words).

By submitting a proposal you agree that your name, affiliation, and information about your presentation can be published on the conference website.

Conference timeline
1 December 2022: Call for papers published
27 February 2023: Deadline for proposals
April 2023: Notifications for acceptance of proposals
April 2023: Registration opens
16 August 2023: Registration closes
7–9 September 2023: Conference

More information
The registration fee will be approximately 100 euros. Registration will open in April 2023 and close on 16 August 2023.

You can find travel and accommodation tips on the conference website: https://www.finlit.fi/en/trextuality

Contact information
Email: trextuality2023@utu.fi

Organizers
The conference is organized by the Finnish Literature Society – SKS (the project “Traces of Translation in the Archives”) and the University of Turku (School of Languages and Translation Studies), and is funded partially by the Kone Foundation.

Organizing Committee:
Tommi Dunderlin (Finnish Literature Society – SKS & University of Helsinki)
Laura Ivaska (Finnish Literature Society ­– SKS & University of Turku)
Sakari Katajamäki (Finnish Literature Society – SKS)
Kristiina Taivalkoski-Shilov (University of Turku)

References
Bistué, Belen. 2013. Collaborative Translation and Multi-Version Texts in Early Modern Europe. Surrey: Ashgate.
Cordingley, Anthony & Patrick Hersant (ed.). 2021. “Archives de traduction – Translation Archives,” special issue of Meta 66 (1).
Cordingley, Anthony & Chiara Montini (ed.). 2015. “Towards a Genetics of Translation,” special issue of Linguistica Antverpiensia New Series 14.
Dillen, Wout, Caroline Macé & Dirk van Hulle (ed.). 2012. Texts beyond Borders: Multilingualism and Textual Scholarship, special issue of Variants 9.
Durand-Bogaert, Fabienne. 2014. “Traduire,” special issue of Genesis 38.
Gambier, Yves. 1994. “La retraduction, retour et détour.” Meta 39 (3): 413–417.
Kujamäki, Pekka. 2018. “Archives.” In A History of Modern Translation Knowledge: Sources, Concepts, Effects, edited by Lieven d’Hulst & Yves Gambier, 247–249. Amsterdam: John Benjamins.
Reynolds, Matthew (ed.). 2019. Prismatic Translation. Oxford: Legenda.

 

* * * * *

The SNÖ & Utuling conference on international cooperation, co-writing and joint project applications, University of Turku, May 11–12, 2023

The Swedish Network for Translation Studies (SNÖ) ja Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden tohtoriohjelma Utuling järjestävät väitöskirjatutkijoille ja hiljattain väitelleille verkostoitumistapahtuman 11.–12.5.2023 Turussa. Tapahtuman rahoitus on varmistunut. Tapahtuma on ilmainen ja sisältää aamiaisen, kaksi lounasta ja yhden päivällisen.

The conference program includes:
Short research presentations on previous work and general research interests. Here all the attendees will give short (10 min) presentations about, for example, their PhD topic and other projects and research interest.
Keynote speakers. Kaisa Koskinen (Tampere University) and Kristiina Taivalkoski-Shilov (University of Turku) will share their experiences regarding co-writing, international cooperation and joint research projects.
Idea pitch session. Participants with ideas for joint projects or co-written articles will havethe chance to pitch their ideas. Five minutes per pitch!
Mingle session. During the mingle session the participants who pitched an idea will have the opportunity to mingle with the other conference attendees and discuss the articles or projects in greater detail.

Tarkempia tietoja liitteessä / More information: Call for applications

Ilmoittautumiset 31.1.2023 mennessä: https://sunet.artologik.net/gu/Survey/19369

 

* * * * *

Ensimmäinen kiertokirje ja esitelmöintikutsu

XX KÄÄNTÄMISEN JA TULKKAUKSEN TUTKIMUKSEN SYMPOSIUMI

KäTu2023: Kääntäminen/tulkkaus ja kestävä kehitys

Turun yliopisto, 13.–15.4.2023

KäTu2023-SYMPOSIUMIN TEEMA

Vuoden 2023 KäTu-symposiumin teemana on Kääntäminen/tulkkaus ja kestävä kehitys. Nostamalla esiin ajankohtaisen aihepiirin haluamme edistää kestävää (ekologista, yhteiskunnallista ja taloudellista) kehitystä, joka on osa kaikkea inhimillistä käyttäytymistä. Yhdistyneiden Kansakuntien määritelmän mukaan kestävä kehitys on ”ihmiskunnan nykyisten perustarpeiden tyydyttämistä viemättä tulevilta sukupolvilta vastaavaa mahdollisuutta” (The Sustainable Development Agenda, FAQ, suomennos Tieteen termipankista). On sanomattakin selvää, että se asettaa suuria vaatimuksia myös kääntämiselle sekä lopputuotteen että prosessin kannalta. Kuten Michael Cronin toteaa kirjansa Eco-Translation: Translation and Ecology in the Age of the Anthropocene johdannossa (s. 1): ”translation as a body of ideas and a set of practices is central to any serious or sustained attempt to think about th[e] interconnectedness and vulnerability [of our species] in the age of human-induced climate change”.

Teemaa voi lähestyä jostakin YK:n kestävän kehityksen tavoitteesta (https://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/) tai jostakin muusta näkökulmasta, esimerkiksi seuraavista:

  • Ekokääntäminen ja ympäristökääntäminen
  • Kääntämisen/tulkkauksen poliittinen ekologia
  • High-Tech- ja Low-Tech-käännöskäytännöt
  • Kääntäminen/tulkkaus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus
  • Tunteet ja psykologinen pääoma kieliammateissa
  • Kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus
  • Kestävä kehitys ja käännös-/tulkkausteknologia
  • Kestävä kehitys ja matkakirjoittaminen
  • Kääntämisen kestävyys ammattina ja toimialana
  • Kestävä käännöspolitiikka
  • Tulkkaus ja vähemmistökielet
  • Kääntäminen ja demokratia
  • Kääntäminen ja rauha
  • Kestävä tutkimus käännöstieteessä

KäTu-symposiumin perinteitä noudattaen myös muut kääntämiseen ja tulkkaukseen sekä niiden opetukseen ja tutkimukseen liittyvät aiheet ovat tervetulleita.

KäTu-SYMPOSIUMIEN TARKOITUS

Vuosittaisten KäTu-symposiumien tarkoituksena on tarjota kääntäjille ja tulkeille sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkijoille ja kouluttajille foorumi, jolla he voivat keskustella alan ilmiöistä, käynnissä olevista tutkimushankkeista ja tieteenalan tilasta ja kehityksestä. Yksi symposiumin kohderyhmistä ovat jatkotutkinto-opiskelijat, joille symposiumi antaa tilaisuuden saada palautetta tutkimustyön eri vaiheissa.

KäTu-symposiumit ovat jo yhdeksäntoista vuoden ajan koonneet yhteen – niin puhujiksi kuin kuulijoiksi – puhuttujen ja viitottujen kielten kääntäjiä ja tulkkeja sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkijoita, opettajia, perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoita sekä alasta ja sen tutkimuksesta muutoin kiinnostuneita. Symposiumin järjestää vuorollaan jokainen Suomessa kääntäjiä ja tulkkeja kouluttava yliopisto yhdessä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL:n) opettajien ja tutkijoiden jaoston kanssa.

Vuoden 2023 symposiumin järjestää Turun yliopisto, joka oli myös ensimmäisen KäTu-symposiumin järjestäjä vuonna 2003. KäTu täyttää nyt 20 vuotta, ja samalla KäTu2023 on XX symposiumi. Tämän juhlistamiseksi järjestämme erillisen muistelusession ja haluamme kutsua sinne erityisesti ensimmäistä KäTua järjestämässä olleita. Muistelua tukemaan ottaisimme mielellämme vastaan valokuvia menneistä symposiumeista. Jos sinulla on valokuvia, jotka haluaisit jakaa kanssamme, ota yhteyttä: leena.salmi@utu.fi

TYÖMUODOT

Plenaariesitelmien pitäjät ovat vuonna 2023 Souleymane Bachir Diagne (Columbia University), Séverine Hubscher-Davidson (The Open University) ja Kristiina Taivalkoski-Shilov, (Turun yliopisto). Plenaariesitelmien lisäksi ohjelmassa on esitelmiä (20 minuuttia + 5 minuuttia keskusteluun) rinnakkaisissa sektioissa, työpajoja sekä posteriesittely. Työpajat ovat noin kahden tunnin mittaisia sektioita, joissa voidaan keskustella tietystä aiheesta yleisesti (paneelikeskusteluna tai pienryhmätyönä) tai tarkastella jotakin asiaa yhdessä ongelmalähtöisesti. Postereille varataan oma esittelyaikansa, ja paras posteri palkitaan.

Ehdotukset työpajojen teemoiksi pyydämme lähettämään viimeistään pe 18.11.2022.

Ehdotukset sektioesitelmiksi ja postereiksi pyydämme lähettämään viimeistään pe 20.1.2023.

Ehdotusten pituus on enintään 2 500 merkkiä välilyönteineen (lähdeluettelo ei sisälly tähän merkkimäärään). Ehdotukset lähetetään rtf-, doc- tai docx-muotoisena liitetiedostona sähköpostiosoitteeseen katu2023@utu.fi. Ehdotukset kirjoitetaan tiedostopohjalle, joka löytyy täältä. Sähköpostiviestin otsikkorivillä ja ehdotuksessa on mainittava, onko ehdotuksessa kyseessä työpaja, sektioesitelmä vai posteri.

Työpajoista tiedotetaan lisää seuraavassa kiertokirjeessä; esitelmien hyväksymisestä ilmoitetaan viimeistään ma 20.2.2023. Abstraktien arviointiprosessista ja arviointikriteereistä kerrotaan lisää täällä.

JATKO-OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAPAHTUMA

Torstaina 13.4.2023 järjestetään osana symposiumia ensisijaisesti tohtoriopiskelijoille suunnattu mutta myös muille avoin koulutusiltapäivä. Tarkemmat tiedot koulutustapahtumasta annetaan seuraavassa kiertokirjeessä.

TYÖKIELET

Symposiumin ja sen sektioiden työkielet ovat ensisijaisesti suomi, ruotsi ja englanti. Muiden kielten käytöstä ja tulkkausmahdollisuudesta voi tiedustella järjestäjiltä.

TIEDON HELMI -PALKINTO

Symposiumin yhteydessä jaetaan seitsemättä kertaa SKTL:n opettajien ja tutkijoiden jaoston Tiedon helmi -palkinto. Palkinto myönnetään vuorovuosin opetuksen tai tutkimuksen saralla ansioituneelle henkilölle tai yhteisölle yksittäisestä teosta, pidempiaikaisesta toiminnasta tai koko elämäntyöstä. Vuonna 2023 palkinto myönnetään tutkimusansioista.

Palkinnosta päättää SKTL:n hallitus palkintoraatina toimivan jaoston toimikunnan esityksen pohjalta; esitys taas perustuu jaoston jäseniltä saatuihin ehdotuksiin. Ehdotuksia tekevien tulee noudattaa palkintoehdotukseen liittyviä perusperiaatteita, jotka ovat luettavissa liiton verkkosivujen jäsenosiosta. Jäsenosioon kirjaudutaan SKTL:n jäsentunnuksilla.

Ehdotukset ja perustelut pyydetään lähettämään viimeistään ke 15.2.2023 jaoston sihteerille Sari Hokkaselle, sari.hokkanen@tuni.fi.

KÄÄNNÖSTIETEEN VÄITÖSKIRJAPALKINTO

Symposiumin yhteydessä jaetaan nyt ensimmäistä kertaa SKTL:n myöntämä käännöstieteen väitöskirjapalkinto. Palkinto jaetaan jatkossa joka toinen vuosi samana vuonna, jolloin Tiedon helmi -palkinto jaetaan tutkimusansioista. Väitöskirjapalkinto myönnetään tutkijalle, joka on kahden edellisen kalenterivuoden aikana tehnyt ansiokkaan käännöstieteellisen väitöskirjatutkimuksen suomalaisessa yliopistossa. Palkinnon saajan ei tarvitse olla SKTL:n jäsen.

Palkinnosta päättää SKTL:n hallitus erikseen valittavan palkintotoimikunnan esityksen pohjalta; esitys perustuu V jaoston jäseniltä saatuihin ehdotuksiin. Ehdotuksia tekevien tulee noudattaa palkintoehdotukseen liittyviä perusperiaatteita, jotka ovat luettavissa liiton verkkosivujen jäsenosiosta. Jäsenosioon kirjaudutaan SKTL:n jäsentunnuksilla.

Ehdotukset ja perustelut pyydetään lähettämään viimeistään la 31.12.2022 jaoston puheenjohtajalle Esa Penttilälle, esa.penttila@uef.fi.

SYMPOSIUMIJULKAISU

Symposiumista toimitetaan MikaEL-verkkojulkaisun 17. volyymi. MikaEL on open access -julkaisu, joka sisältää vertaisarvioituja ja vertaisarvioimattomia käännös- ja tulkkaustieteellisiä artikkeleita. KäTu2023-symposiumissa esityksen pitäneet voivat tarjota siihen ennen julkaisemattomia artikkeleita, jotka perustuvat kirjoittajan symposiumissa pitämään plenaari-, sektio- tai posteriesitelmään tai symposiumissa johtamaan työpajaan tai paneeliin. Kirjoittajina voi olla ainoastaan henkilöitä, jotka on jo abstraktissa nimetty esitelmän osallisiksi.

MikaELin volyymi 17 julkaistaan huhtikuussa 2024 ennen seuraavaa KäTu-symposiumia. Edellisten vuosien julkaisut löytyvät täältä. Volyymin 16 toimittajat ilmoitetaan symposiumin yhteydessä, ja kirjoitusohjeet lähetetään esiintyjille symposiumin jälkeen sähköpostitse sekä päivitetään julkaisun verkkosivuille.

TIEDOTUS JA YHTEYDENOTOT

KäTu2023-symposiumia koskevat kiertokirjeet julkaistaan symposiumin verkkosivuilla. Toinen kiertokirje, jossa on tietoa ilmoittautumisesta, maksuista, majoitusmahdollisuuksista ja muista käytännön seikoista, julkaistaan joulukuussa 2022. Pyydämme käyttämään kaikissa symposiumia koskevissa yhteydenotoissa sähköpostiosoitetta katu2023@utu.fi.

COVID-19-TILANNE

KäTu2023-symposium pidetään lähtökohtaisesti lähikonferenssina paikan päällä Turussa.

JÄRJESTELYTOIMIKUNTA

Turun yliopisto

Xiaoyi Cheng
Minna Hjort
Tiina Holopainen
Léa Huotari (pj.)
Laura Ivaska
Malin Podlevskikh Carlström
Leena Salmi
Kristiina Taivalkoski-Shilov (väitöskirjatutkijoiden koulutustapahtuma)
Damon Tringham
Outi Veivo

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto

Opettajien ja tutkijoiden jaosto

Esa Penttilä, Itä-Suomen yliopisto (jaoston pj.)
Juha Eskelinen, Helsingin yliopisto
Sari Hokkanen, Tampereen yliopisto (jaoston sihteeri)
Minna Ruokonen, Itä-Suomen yliopisto (jaoston varapj.)
Annukka Saarenmaa, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Kristiina Taivalkoski-Shilov, Turun yliopisto

 

* * * * *

Kirjoituskutsu tekstikäsityksiä ja -käytänteitä käsittelevään artikkelikokoelmaan

Abstraktien määräpäivä 14.3.2022

Olemme toimittamassa suomenkielistä monitieteistä artikkelikokoelmaa Tampere Studies in Language, Translation and Literature -julkaisusarjaan (vertaisarvioimaton B-sarja), jota julkaisee Tampereen yliopiston tutkimuskeskus PLURAL. Teos julkaistaan avoimesti verkossa. Siihen kirjoitettavat artikkelit ovat lyhyitä, joten kokoelmaan osallistuminen tarjoaa hyvän väylän pohtia omaa tutkimusta tai käsitellä oman tieteenalan teorioita, terminologiaa ja käytäntöjä.

Tuleva teos esittelee, reflektoi ja problematisoi monipuolisesti eri tieteenalojen tekstikäsityksiä ja -käytänteitä. Tekstikäsityksillä viittaamme niihin odotuksiin, oletuksiin tai tulkintamalleihin, jotka koskevat esimerkiksi tekstien rakennetta, sisältöä, muotoa, kontekstia tai tulkintaa tai näiden piirteiden tieteellisiä representaatioita. Tekstikäsitykset vaikuttavat siihen, miten tekstejä tutkitaan ja millaisia ilmiöitä ylipäätään käsitellään teksteinä, ja ne ovat ohjanneet ihmisten toimintaa eri vuosisadoilla. Esimerkiksi tietosanakirja-artikkelit, twiitit, mainokset, sulkakynällä kirjoitetut käsikirjoitukset, romaania koskevat muistiinpanot, käännökset, xml-tekstit ja tekstikriittiset editiot pohjautuvat kaikki erilaisiin tekstikäsityksiin.

Monitieteiseen artikkelikokoelmaan toivomme artikkeleita siitä, miten erilaiset julkilausutut, hiljaisesti sovitut tai tiedostamattomat tekstikäsitykset

    • määrittävät tutkimustemme tietoisia ja tiedostamattomia lähtökohtia
    • ohjaavat menetelmiämme sekä jäsentävät tutkimusaineistojamme ja -tuloksiamme
    • vaikuttavat tutkimuskohteidemme tekstikäytäntöihin ja tapoihimme havainnoida niitä
    • säätelevät sitä, millaisia tekstejä itse tuotamme ja
    • muokkaavat ihmisten ja instituutioiden jokapäiväisiä toimintatapoja.

Teokseen tarjottavat artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi jotakin tekstien luonnetta ja muodostumista koskevaa teoriaa tai terminologiaa, kirjoitus- tai merkkijärjestelmiä tai jonkin tietyn tekstin yhden osa-alueen tutkimusta. Lisäksi ne voivat koskea kulttuurin ja työelämän eri alueiden tekstikäsityksiä ja -käytäntöjä. Mahdollisia aihepiirejä ovat muun muassa:

    • Eri tieteenalojen ja tutkimussuuntausten tekstikäsitykset (kieli- ja käännöstieteet, taiteidentutkimus, semiotiikka, informatiikka, tietojenkäsittelytiede, oikeustiede jne.)
    • Teoriat, metodit, aineistot ja käsitteet (teos versus teksti, intertekstuaalisuus, hyperteksti, teksti ja kognitio, intentionaalisuus, korpukset jne.)
    • Medioiden ja modaaliteettien suhteet (vokaalimusiikin säveltäminen, AV-tekstitys ja dubbaus, äänikirjatuotanto, sarjakuva, typografia, graafinen suunnittelu jne.)
    • Tekstit digitaalisissa ympäristöissä (printti- ja digilehtien rinnakkaisjulkaiseminen, asiakirjahallinto, puheentunnistus, koneavusteinen kääntäminen, saavutettavuus jne.)
    • Kielten ja merkkijärjestelmien erityispiirteet ja kielten väliset suhteet (viittomakielet, ohjelmointikielet, kääntäminen ja tulkkaus, nuottikirjoitus ja muut ei-kielelliset tekstit, erilaiset kirjoitus- ja aakkos- ja salausjärjestelmät jne.)

Artikkelien tarjoaminen artikkelikokoelmaan 

Jos olet kiinnostunut tarjoamaan artikkelia julkaisuumme, lähetä 14.3.2022 mennessä toimittajille (osoitteet alla) artikkelia kuvaava suomenkielinen abstrakti, josta ilmenevät eritellysti seuraavat tiedot:

    1. Kirjoittajan nimi:
    2. Kirjoittajan yhteystiedot:
    3. Artikkelin työnimi:
    4. Artikkelin ydinajatus 1–3 virkkeellä:
    5. Tieto mahdollisesta aiemmasta julkaisusta johon artikkeli pohjautuu:
    6. Artikkelin abstrakti (n. 2000–3000 merkkiä välilyönteineen):
    7. Lyhyt luettelo aiheen kannalta keskeisistä tutkimuslähteistä:
    8. Arvio kuvituksen tarpeesta:

Pyrimme vastaamaan kaikille abstraktin lähettäneille 18.4.2022 mennessä. Arvioimme tässä vaiheessa, soveltuuko tarjottu artikkelin aihe kirjan kokonaisuuteen, sekä saatamme antaa yksilöllisiä lisäohjeita. Voimme harkinnan mukaan hyväksyä samalta kirjoittajalta jatkoon myös useampia artikkeli-ideoita, jos se tukee kirjan kokonaisuutta. Artikkelikäsikirjoitusten määräpäivä on 16.9.2022, minkä jälkeen käsikirjoituksista annetaan palautetta.

Teoksen artikkelien laajuus on 12 000–15 000 merkkiä välilyönteineen. Lähdeluetteloa ja alaviitteitä ei lasketa mukaan merkkimäärään.

Edellytämme artikkeleilta lähdeviittauksia ja lähdeluettelot sekä sellaista lähestymistapaa, joka puhuttelee laajempaa tiedeyhteisöä eikä ainoastaan oman tieteenalan tutkijoita. Koska artikkelit ovat melko suppeita, ne voivat pohjautua omiin aiempiin tutkimusjulkaisuihin. Artikkeleiden ei välttämättä tarvitse tavanomaisten kokopituisten artikkelien tapaan vastata johonkin selkeään tutkimuskysymykseen tai käsitellä tyhjentävästi jotain teoreettista näkökulmaa. Kokoomateoksen tarkoitus on esitellä erilaisia näkökulmia tekstiin ja siten eritellä tutkimustoimintaan vaikuttavia käytänteitä, käsitellä kriittisesti itsestäänselvyyksinä pidettyjä käsityksiä ja herätellä tutkijayhteisöä keskustelemaan näistä tieteen tekemiseen keskeisesti vaikuttavista asioista, jotka liian usein jäävät piiloon.

Tietoja julkaisusarjasta Tampere Studies in Language, Translation and Literature (B-sarja): https://research.tuni.fi/plural/julkaisut/tampere-studies-in-language-translation-and-literature-julkaisusarja/

Riku Haapaniemi, Tampereen yliopisto, etunimi.sukunimi@tuni.fi

Laura Ivaska, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopisto, etunimi.sukunimi@utu.fi

Sakari Katajamäki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, etunimi.sukunimi@finlit.fi

 

* * * * *

Variantti-kollokvio 2021: Tekstikäsitykset tiedon tukipilareina
(TAPAHTUMAN UUSI PÄIVÄMÄÄRÄ ON 12.11.2021)

Esitelmäkutsun uusi määräpäivä on 30.9.2021

Alun perin 13.11.2020 pidettäväksi suunniteltu Variantti-verkoston kolmastoista vuosikollokvio Tekstikäsitykset tiedon tukipilareina on koronatilanteen vuoksi jouduttu siirtämään. Kollokvio järjestetään Tampereen yliopiston monitieteisessä kielten ja kulttuurien tutkimuskeskus PLURALissa perjantaina 12.11.2021. Jos koronatilanne ei salli kokoontumisia, kollokvio järjestetään etätapahtumana.

Esitelmäehdotusten määräpäivää on siirretty eteenpäin (30.9.2021), ja kaikkien tähän mennessä ehdotuksen lähettäneiden toivotaan osallistuvan myös vuoden 2021 tapahtumaan. Variantti-kollokvio on avoin kaikille kiinnostuneille, ja siitä voi levittää tietoa eri foorumeille. Kollokvion tietoja ylläpidetään Variantti-verkoston sivuilla.

Kollokvion teemasta on tarkoitus toimittaa kokoomajulkaisu, jota koskevat suunnitelmat tarkentuvat myöhemmin vuonna 2021.

Tekstikäsitykset

Kollokviossa pureudutaan erilaisiin tekstikäsityksiin, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat ihmisen toimintaan kaikkialla: teattereista laboratorioihin, parlamenteista kirkkoihin ja oikeussaleista pörsseihin. Tekstikäsityksillä viittaamme niihin odotuksiin, oletuksiin tai tulkintamalleihin, jotka koskevat esimerkiksi tekstien rakennetta, sisältöä, muotoa, kontekstia tai tulkintaa tai näiden piirteiden tieteellisiä representaatioita. Näistä näkökulmista esimerkiksi tietosanakirja-artikkelit, twiitit, mainokset, sulkakynällä kirjoitetut käsikirjoitukset, romaania koskevat muistiinpanot, käännökset, xml-tekstit ja tekstikriittiset editiot pohjautuvat kaikki erilaisiin tekstikäsityksiin.

Monitieteiseen kollokvioon toivotaan esitelmiä siitä, miten erilaiset julkilausutut, hiljaisesti sovitut tai tiedostamattomat tekstikäsitykset

  • määrittävät tutkimustemme tietoisia ja tiedostamattomia lähtökohtia
  • ohjaavat menetelmiämme sekä jäsentävät tutkimusaineistojamme ja -tuloksiamme
  • vaikuttavat tutkimuskohteidemme tekstikäytäntöihin ja tapoihimme havainnoida niitä
  • säätelevät sitä, millaisia tekstejä itse tuotamme ja
  • muokkaavat ihmisten ja instituutioiden jokapäiväisiä toimintatapoja.

Variantti-verkoston nettisivuilla lista kollokvion aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta.

Tarjoa esitelmää kollokvioon

Kollokvio pyrkii kokoamaan teksteistä kiinnostuneita tutkijoita eri tieteenalojen ja tutkimussuuntausten piiristä. Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi jotakin tekstien luonnetta ja muodostumista koskevaa teoriaa, kirjoitus- tai merkkijärjestelmiä tai jonkin tietyn tekstin yhden osa-alueen tutkimusta. Lisäksi ne voivat koskea kulttuurin ja työelämän eri alueiden tekstikäsityksiä ja -käytäntöjä. Esitelmässäsi voit pohtia esimerkiksi sitä, miten tekstin käsite ymmärretään tieteenalallasi, keiden tai minkä toimesta tekstit syntyvät tai miten tekstien rakennepiirteet ja käyttötarkoitukset vaikuttavat toisiinsa.

Mahdollisia aihepiirejä ovat muun muassa:

  • Eri tieteenalojen ja tutkimussuuntausten tekstikäsitykset (kieli- ja käännöstieteet, taiteidentutkimus, semiotiikka, informatiikka, tietojenkäsittelytiede, oikeustiede jne.)
  • Teoriat, metodit, aineistot ja käsitteet (teos versus teksti, intertekstuaalisuus, hyperteksti, teksti ja kognitio, intentionaalisuus, korpukset jne.)
  • Medioiden ja modaaliteettien suhteet (vokaalimusiikin säveltäminen, AV-tekstitys ja dubbaus, äänikirjatuotanto, sarjakuva, typografia, graafinen suunnittelu jne.)
  • Tekstit digitaalisissa ympäristöissä (printti- ja digilehtien rinnakkaisjulkaiseminen, asiakirjahallinto, puheentunnistus, koneavusteinen kääntäminen, saavutettavuus jne.)
  • Kielten ja merkkijärjestelmien erityispiirteet ja kielten väliset suhteet (viittomakielet, ohjelmointikielet, kääntäminen ja tulkkaus, nuottikirjoitus ja muut ei-kielelliset tekstit, erilaiset kirjoitus- ja aakkos- ja salausjärjestelmät jne.)

Jos olet kiinnostunut pitämään kollokviossa 20 minuutin mittaisen, suomen-, ruotsin- tai englanninkielisen esitelmän, lähetä otsikko, 150–500 sanan mittainen kuvaus aiheestasi sekä yhteystietosi ja lyhyt kuvaus itsestäsi 30.9.2021 mennessä Riku Haapaniemelle (riku.haapaniemi [at] tuni.fi).

Variantti-verkoston puolesta

Riku Haapaniemi
Väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto

Laura Ivaska
Tutkija
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopisto
https://users.utu.fi/lmputk/

Sakari Katajamäki
Toimituspäällikkö
SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
Tutkimusosasto
Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot
www.edith.fi
www.finlit.fi

Lisätietoa tapahtumasta: http://www.finlit.fi/fi/tutkimus/tutkimusverkostot/variantti-tekstikritiikin-ja-tieteellisten-editioiden-tutkijaverkosto

PLURAL-keskuksen verkkosivut löytyvät osoitteesta https://research.tuni.fi/plural/

 

* * * * *

KäTu2021: KÄÄNTÄMISEN JA TULKKAUKSEN LAATU NÄKYVÄKSI

20.–22.5.2021 verkossa

Symposiumissa myös TYÖPAJA 1:

Kääntäjien aineistot arkistoissa. Järjestäjinä Kääntämisen jäljet arkistoissa -hanke: Laura Ivaska (Turun yliopisto/Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) ja Sakari Katajamäki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).

Tässä teoriaa ja käytäntöä yhdistelevässä työpajassa paneudutaan kääntäjien arkistojen tutkimuksen muotoihin ja mahdollisuuksiin. Työpaja toteutetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistosta käsin etäyhteydellä. Arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmat sisältävät monenlaisia eri kääntäjien aineistoja, kuten käännösten käsikirjoituksia ja luonnoksia, kirjeenvaihtoa kirjailijoiden kanssa, käännössopimuksia ja jopa julkaisemattomia käännöksiä.

Työpajan tarkoituksena on perehdyttää tutkijat arkistotutkimuksen mahdollisuuksiin ja antaa kääntäjille käsitys siitä, mitä käännöstyöhön liittyvien aineistojen antaminen arkistoitavaksi tarkoittaa. Arkistoaineistoja tutkimalla voidaan tehdä kääntäjien työtä näkyvämmäksi ja tarkentaa kääntäjien ammatinkuvaa. Tutkimus voi auttaa hahmottamaan paremmin, mitä kaikkea kääntäjän työhön sisältyy, millaisia muotoja se voi ottaa ja millä tavoilla kääntäminen voi kytkeytyä omien teosten kirjoittamiseen ja muuhun toimintaan.

Työpajan ohjelma

klo 9.00–10.00   Miksi ja miten tutkia kääntäjien arkistoja?

Työpajan ensimmäisessä osassa pohditaan Koneen Säätiön rahoittaman Kääntämisen jäljet arkistoissa -hankkeen tutkijoiden johdolla, millaisista näkökulmista ja millaisin metodein arkistomateriaaleja voidaan tutkia. Keskustelussa hyödynnetään hankkeen piirissä tehtyä koeotantaa SKS:n arkistossa olevista kääntäjien aineistoista.

klo 10.00–11.00   SKS:n arkistoaineistojen esittely

Työpajan toisessa osiossa arkistotutkija Tarja Soiniola (SKS) ja käsikirjoitusten tutkimukseen erikoistunut Hanna Karhu (Helsingin yliopisto) esittelevät SKS:n arkistosta löytyviä kääntäjien arkistomateriaaleja.

Työpajan virtuaalisen toteutuspaikan osoite ilmoitetaan kaikille työpajaan ilmoittautuneille.

Työpaja on suunnattu tutkijoille ja kääntäjille, jotka ovat kiinnostuneita kääntämiseen liittyvistä arkistoaineistoista. Työpajaan ilmoittaudutaan symposiumin ilmoittautumisen yhteydessä. Kerro lomakkeen lisätiedoissa, oletko kääntäjä vai tutkija. Kerro myös lyhyesti, miksi haluat mukaan työpajaan ja millaisista aineistoista ja kysymyksistä olet kiinnostunut.

Lisätietoa: https://katu-symposiumi.com/

 

* * * * *

CFP: Indirect translation and sustainable development – Panel at IATIS Barcelona 2021

***NEW DATES!***

Due to several circumstances, we have been forced to reprogramme the 7th IATIS International Conference dates to 14th-17th September 2021.


New deadline for potential presenters to submit proposals for oral communications (within thematic panels or the general conference) and posters: 30 November 2020.

***

Convenors: Hanna Pieta (University of Lisbon), James Hadley (Trinity College Dublin), Jan Buts (Trinity College Dublin) & Laura Ivaska (University of Turku)

Keywords: indirect translation, low-diffusion languages, low-resource languages, sustainable development goals

In an increasingly global society, people are often expected to translate from already translated texts or with further translation in mind. This is especially the case in contexts where multiple low-diffusion and/or low-resource languages are used . Such translating for and from translation, here called “indirect translation” and understood to include both oral and written texts (Assis Rosa, Pieta, and Maia 2019), has traditionally been perceived as a work-around to be avoided.

For quite some time now, research has focused on negative effects associated with this practice, particularly on mistakes that are added as one moves away from the ultimate source text (Pas 2013). Others have noted the disturbing economic implications of English as a dominant pivot language worldwide (de Swaan 2020), and the damaging consequences associated with taking translation work away from people who are already marginalized because of the language they use (Brodie 2012).

However, more recent studies have shifted the focus from these negatives, to the benefits associated with indirect translation, suggesting its potential to work as a tool for the social, economic and political development of countries and peoples (Schäffner, Tcaciuc, and Tesseur 2014); an empowering device that allows people from the margins to access relevant information (Van Rooyen 2018); a life-saving measure in crisis situations (Federici and O’Brien 2020); a productive way of maximining linguistic diversity in educational outlets (Torres-Simón, Pieta, Maia and Xavier, forthcoming); or a catalyst for feminist solidarity across borders (Castro and Ergun 2017).

The aim of this panel is to cast light on indirect translation and its role in the context of social, economic, political, technological or linguistic sustainable development. More specifically, we invite papers analyzing practices and products of indirect translation in relation to at least one of the United Nations’ Sustainable Development Goals.

We welcome proposals focusing on any type of indirect translation. Successful proposals will outline specifically which of the SDGs they address and how. For a full list and more details about the SDG, please see this page: https://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals. 

Proposal should be made in the form of a 300-word abstract, directly addressing one or more of the SDGs, accompanied by a brief bionote.

The guest-editors have secured a slot for a post-panel special issue of Translation Spaces (https://benjamins.com/catalog/ts), to be out in 2023. It will result from a separate call, open to all, regardless of their participation in the panel.

For informal enquiries: hannapieta@campus.ul.pt

Submit a proposal by 15 September 2020 at: https://www.iatis.org/index.php/7th-conference-barcelona-2021/item/2078-submitting-a-proposal

 

* * * * *

CFP: Variantti-kollokvio 2019: TREKSTUAALISUUS – käännöstieteen ja tekstuaalitieteiden risteyksissä

KäTu 2019 -työpaja “Kääntäminen ja tekstuaaliset tilat: Käännöstieteen ja tekstuaalitieteiden risteämäkohdat”

Vedämme Sakari Katajamäen kanssa KäTu2019-symposiumissa työpajan “Kääntäminen ja tekstuaaliset tilat: Käännöstieteen ja tekstuaalitieteiden risteämäkohdat.” Voit ilmoittautua jo nyt mukaan!

Lisätietoja KäTu:sta symposiumin nettisivuilla: https://katu-symposiumi.com/tyopajat/

* * * * *

CFP: Special Issue of Target (2022): What can indirect translation research do for Translation Studies?

Potential topics include but are not restricted to:

  • rethinking basic concepts of Translation Studies through the lens of indirect translation (e.g., source text and target text, author and translator, original and translation, center and periphery, equivalence, direct translation)
  • core features or patterns of indirect translation verifiable across different translation domains (e.g., audiovisual, machine, specialized translation; community interpreting, audiodescription, localization, transcreation, transediting)
  • indirect translation in other fields and disciplines (e.g., adaptation studies, forensic linguistics, gender studies, development studies, multilingual studies, international business studies, etc.)
  • indirect translation and hot topics in Translation Studies (e.g., social media, big data, multilingual crisis communication, etc.).

To propose a paper, please send your abstract (700-800 words, excluding references) by email to all the guesteditors of the Special Issue by 30 November 2019 :

  • Hanna Pięta (University of Lisbon): hannapieta@campus.ul.pt
  • Laura Ivaska (University of Turku): laura.ivaska@utu.fi
  • Yves Gambier (University of Turku & Immanuel Kant Baltic Federal University): yves.gambier@utu.fi

You can download the CFP here.

 

* * * * *

CFP: “Indirect translation in the world we live in” – Panel at the EST Congress 2019

Abstract submission is now open for the panel “Indirect translation in the world we live in” taking place at the EST Congress 2019, “Living Translation – People, Processes, Products,” to be held at Stellenbosch University, South Africa, 9-13 September.

Deadline for submission of abstracts: 15 January 2019
Notification of acceptance of abstracts: 1 April 2019

Abstract submission and more information at http://www.est2019.com/panel-themes/