Publications

Peer-reviewed publications

Ivaska, Laura & Suvi Huuhtanen. Forthcoming. “Beware the source text: Five (re)translations of the same work, but from different source texts.” Meta 65 (2).

Ivaska, Laura. 2021 (online 2020). “The genesis of a compilative translation and its de facto source text.” In Genetic Translation Studies: Conflict and Collaboration in Liminal Spaces, edited by Ariadne Nunes, Joana Moura & Marta Pacheco Pinto, 72-88. London: Bloomsbury. More details here.

Ivaska, Laura. 2020. “Identifying (indirect) translations and their source languages in the Finnish National Bibliography Fennica: Problems and solutions.” MikaEL 13, eds. Ritva Hartama-Heinonen, Laura Ivaska, Marja Kivilehto & Minna Kujamäki, 75–88. Available here.

Ivaska, Laura. 2019. “Distinguishing translations from non-translations and identifying (in)direct translations’ source languages.” In Proceedings of the Research Data and Humanities (RDHum) 2019 Conference: Data, Methods and Tools, edited by Jarmo Harri Jantunen, Sisko Brunni, Niina Kunnas, Santeri Palviainen & Katja Västi. Studia humaniora ouluensia 17, 125–138. Oulu: University of Oulu. Available here.

Ivaska, Laura & Outi Paloposki. 2018. “Attitudes towards indirect translation in Finland and translators’ strategies: Compilative and collaborative translation.” Translation Studies 11 (1): 33–46. Available here and here.

Other scholarly publications

Ivaska, Laura. 2020. A Mixed-Methods Approach to Indirect Translation: A Case Study of the Finnish Translations of Modern Greek Prose 1952–2004. PhD diss., University of Turku. Available here.

Ivaska, Laura & Ester Torres-Simón. 2020. “Poster presentations in Translation Studies: State of the art and seven tips for improvement.” MikaEL 13, eds. Ritva Hartama-Heinonen, Laura Ivaska, Marja Kivilehto, and Minna Kujamäki, 138–157. Available here.

Ivaska, Laura, Sakari Katajamäki, Tiina Holopainen, Hanna Karhu, Lauri A. Niskanen & Outi Paloposki. 2020. “Trekstuaaliset tilat: Käännöstieteen ja tekstuaalitieteiden rajavyöhykkeillä.” MikaEL 13, eds. Ritva Hartama-Heinonen, Laura Ivaska, Marja Kivilehto & Minna Kujamäki, 124–137. Available here.

Ivaska, Laura. 2019. “On how to Uncover the de facto Source Languages/texts of (Indirect) Translations.” In Working on it: PhD Research at the Department of English, University of Turku, edited by Iran Hansen & Sirkku Ruokkeinen. Anglicana Turkuensia 33, 169–188. Turku: University of Turku. Available here.

Edited works

Hartama-Heinonen, Ritva, Laura Ivaska, Marja Kivilehto & Minna Kujamäki (eds.). Forthcoming. MikaEL 14.

Pięta, Hanna, James Hadley, Jan Buts & Laura Ivaska (eds.). Forthcoming. Translation Spaces, special issue “Indirect translation and sustainable development.”

Pięta, Hanna, Laura Ivaska & Yves Gambier (eds.). Forthcoming. Perspectives, special issue “Current, past and future trends in (research on) indirect literary translation.”

Pięta, Hanna, Laura Ivaska & Yves Gambier (eds.). Forthcoming. Target, special issue “What can indirect translation do for translation studies?”

Hartama-Heinonen, Ritva, Laura Ivaska, Marja Kivilehto & Minna Kujamäki (eds.) 2020. MikaEL 13. Available here.

Posters

Torres-Simón, Ester & Laura Ivaska. 2019. “Doing Poster Presentations: Report on a survey (and tips).” Poster presented at the XVII Symposium for Translation and Interpreting Studies (KäTu 2019). Tampere, Finland. 12–13 April 2019. Available here and here.

Ivaska, Laura. 2018. “Computational Source Language Detection: Is It Applicable to Indirect Translation?” Poster presented at Publishing in Translation Studies. Antwerp, Belgium. 7–8 September. Available here.

Ivaska, Laura. 2018. “Three Methods to Uncover the de facto source language(s) of translations.” Poster presented at the “Culture and Technology” – The European Summer University in Digital Humanities, Leipzig, Germany, 17–27 July. Available here.

Ivaska, Laura. 2016. “Uncovering the Many Source Texts of Indirect Translations: Indirect Translations of Modern Greek Prose Literature into Finnish 1952–2004.” Poster presented at the 8th European Society for Translation Studies Congress, Aarhus, Denmark, 15–17 September. Available here.

Other writings

Ivaska, Laura. 2019. “Trextuality – At the intersection of textual scholarship and translation studies.” Blog post in the EnglanTY blog published 6 November 2019. Available here.

Ivaska, Laura & Sakari Katajamäki. 2019. “Trekstuaalisuus tapetilla: Tekstien monimuotoisuus avaa uusia näkökulmia käännöstieteen peruskysymyksiin.” Kääntäjä – Översättaren 3/2019, 24–25. Available here.

Ivaska, Laura. 2018. “Learning how to do Stylometry with style at the European Summer University in Digital Humanities 2018 in Leipzig.” Blog post in the CLARIN-D blog published 25 September 2018. Available here.

Ivaska, Laura. 2016. “Kreetalla kääntäjä Kyllikki Villan jalanjäljissä.” Filellinas 80, 13–14. Available here in Finnish and here in English translation.

Presentations, talks & workshops

2020

A complex network of agents and texts behind a translation. The 3rd ID-TS Graduate Event. Boğaziçi University, Turkey/Online. 12–13 November 2020.

*I was accepted to give a talk and/or lead a workshop at the following conferences which were cancelled in 2020 due to the COVID-19 pandemic:

    • The 6th Using Corpora in Contrastive and Translation Studies (UCCTS) was to be held  in Bertinoro, Italy on 7–9 September 2020.
    • 7η Συνάντηση Εργασίας Ελληνόφωνων Μεταφρασεολόγων was to be held  in Thessaloniki, Greece on 29–30 May 2020.
    • La mediazione differita: Traduzione indirette in Italia was to be held  in Rome, Italy on 20–21 May 2020.
    • The XLVII Annual Conference on Linguistics was to be held in Tampere, Finland on 6–8 May 2020.
    • The XVIII Symposium for Translation and Interpreting Studies (KäTu 2020) was to be held in Helsinki, Finland on 17–18 April 2020.

Indirect translation: Connecting peoples. 3MT competition final. University of Turku, Finland. 3 March 2020.

2019

Work, text, translation: Five (re)translations of Jules Verne’s work, but from different source texts. The 16th annual conference of the European Society for Textual Scholarship. Málaga, Spain. 28–29 November 2019.

How to uncover the sources of (translated) texts? A stylometric endeavor. Invited talk at the ECT… Talks on Translation Studies at the Faculty of Letters of the University of Lisbon. Portugal. 18 November 2019.

How to make a poster that effectively communicates your research? Invited workshop led at the Faculty of Letters of the University of Lisbon. Portugal. 15 November 2019.

Unveiling a complex genesis: An indirect / compilative / collaborative translation. The Translator Unveiled: Cartography of a Voice. Università della Calabria, Italy. 29–31 October 2019.

Computational source language detection: Can it help identify indirect translations? The 9th European Society for Translation Studies (EST) Congress. Stellenbosch, South Africa. 9–13 September 2019.

Distinguishing translations from non-translations and identifying (in)direct translations’ source languages. Research Data and Humanities (RDHum) 2019. Oulu, Finland. 14–16 August 2019. Proceedings available here.

Theory and practice of genetic criticism across languages: The genesis of a complitative translation and its source text collated from multilingual material. Genesis Cracow. Poland. 12–14 June 2019.

Kääntäminen ja tekstuaaliset tilat: Käännöstieteen ja tekstuaalitieteiden risteämäkohdat (with Sakari Katajamäki). Workshop led at the XVII Symposium for Translation and Interpreting Studies (KäTu 2019). Tampere, Finland. 12–13 April 2019.

Doing Poster Presentations: Report on a survey (and tips) (with Ester Torres-Simón). Poster presented at the XVII Symposium for Translation and Interpreting Studies (KäTu 2019). Tampere, Finland. 12–13 April 2019. Available here.

Välkielen kautta kääntäminen: Esimerkkinä nykykreikasta 1952–2004 suomennettu kaunokirjallisuus. XVII Symposium for Translation and Interpreting Studies (KäTu 2019). Tampere, Finland. 12–13 April 2019.

How to make a poster that effectively communicates your research? Invited workshop led at the Department of Interpreting and Translation, Alma Mater Studiorum Università di Bologna, campus di Forlì. Italy. 6 February 2019.

2018

The Multiple Voices in Translations: Translator as a (Scholarly) Editor. The 15th annual conference of the European Society for Textual Scholarship. Prague, Czech Republic. 15–17 November 2018.

Ma un computer riesce a identificare la lingua di partenza di una traduzione? Invited talk at the Department of Finnish, Università degli studi di Napoli “L’Orientale”. Naples, Italy. 24 October 2018.

Computational Source Language Detection: Is It Applicable to Indirect Translation? Poster presented at Publishing in Translation Studies. Antwerp, Belgium. 7–8 September 2018.

Three Methods to Uncover the de facto source language(s) of translations. Poster presented at the “Culture and Technology” – The European Summer University in Digital Humanities. Leipzig, Germany. 17–27 July 2018. Click the image or here to download the poster.

Indirect Translation: A Remedy for Translating Languages of Limited Diffusion? Translation Research – Translator Training Conference. Budapest, Hungary. 24–26 May 2018.

Sui diversi modi di tradurre (al finladese): Quando la prassi non corrisponde alla teoria. Invited talk at the Department of Finnish, Università degli studi di Napoli “L’Orientale”. Naples, Italy. 26 April 2018.

Rethinking the concept of source text: The case of compilative translation. XVI Symposium for Translation and Interpreting Studies (KäTu 2018). Turku, Finland. 13–14 April 2018.

2017

Translators as Editors. The 14th annual conference of the European Society for Textual Scholarship. Alcalá de Henares, Spain. 23–24 November 2017.

Uncovering the Many Source Texts of Translations (with the Help of Genetic Criticism). Unexpected Intersections: Translation Studies and Genetic Criticism. Lisbon, Portugal. 8–9 November 2017.

2016

Uncovering the Many Source Texts of Indirect Translations: Indirect Translations of Modern Greek Prose Literature into Finnish 1952–2004. Poster presented at the 8th European Society for Translation Studies (EST) Congress. Aarhus, Denmark, 15–17 September 2016. Click the image or here to download the poster.

Obscured Origins of Translations: Indirectness and the Use of Several Source Texts. The 24th Annual Conference of the Society for the History of Authorship, Reading and Publishing. Paris, France. 18–22 July 2016.

2015

Indirect Translation: Stigmatized Savior? The 2nd Graduate Student Conference in Translation Studies. Ottawa, Canada. 13–14 November 2015.

Member of the organizing committee / (co-)convener

Variantti-kollokvio 2021: Tekstikäsitykset tiedon tukipilareina. Colloquium (with Riku Haapaniemi & Sakari Katajamäki). University of Tampere, Finland. 12 November 2021.

Indirect translation and sustainable development. Panel at the 7th IATIS conference (with Hanna Pięta, James Hadley & Jan Buts). Barcelona, Spain. 14–17 September 2021.

* Postponed due to the COVID-19 pandemic: Variantti-kollokvio 2020: Tekstikäsitykset tiedon tukipilareina. Colloquium (with Riku Haapaniemi & Sakari Katajamäki). University of Tampere, Finland. 13 November 2020.

Trextuality: At the Crossroads of Textual Scholarship and Translation Studies. Panel at the 16th annual conference of the European Society for Textual Scholarship (with Sakari Katajamäki). Málaga, Spain. 28–29 November 2019.

Variantti-kollokvio 2019: TREKSTUAALISUUS – käännöstieteen ja tekstuaalitieteiden risteyksissä.  Colloquium (with Sakari Katajamäki). University of Turku, Finland. 4 October 2019.

Indirect translation in the world we live in. Panel at the 9th European Society for Translation Studies (EST) Congress (with Hanna Pięta & Marlie van Rooyen). Stellenbosch, South Africa. 9–13 September 2019.

Kääntäminen ja tekstuaaliset tilat: Käännöstieteen ja tekstuaalitieteiden risteämäkohdat. Workshop led at the XVII Symposium for Translation and Interpreting Studies (KäTu 2019) (with Sakari Katajamäki). Tampere, Finland. 12–13 April 2019.

Other public appearances

Tutkimus: Moni kirja käännetään muusta kuin alkukielestä  –  Välikielen käyttö on vaiettu salaisuus, vaikka lopputulos on usein laadukas.” Interview by Päivi Ojanperä in Turun Sanomat, 7.12.2020.

CFP: Variantti-kollokvio 2020: Tekstikäsitykset tiedon tukipilareina

Variantti-kollokvio 2021: Tekstikäsitykset tiedon tukipilareina
(TAPAHTUMAN UUSI PÄIVÄMÄÄRÄ ON 12.11.2021)

Esitelmäkutsun uusi määräpäivä on 30.9.2021

Alun perin 13.11.2020 pidettäväksi suunniteltu Variantti-verkoston kolmastoista vuosikollokvio Tekstikäsitykset tiedon tukipilareina on koronatilanteen vuoksi jouduttu siirtämään. Kollokvio järjestetään Tampereen yliopiston monitieteisessä kielten ja kulttuurien tutkimuskeskus PLURALissa perjantaina 12.11.2021. Jos koronatilanne ei salli kokoontumisia, kollokvio järjestetään etätapahtumana.

Esitelmäehdotusten määräpäivää on siirretty eteenpäin (30.9.2021), ja kaikkien tähän mennessä ehdotuksen lähettäneiden toivotaan osallistuvan myös vuoden 2021 tapahtumaan. Variantti-kollokvio on avoin kaikille kiinnostuneille, ja siitä voi levittää tietoa eri foorumeille. Kollokvion tietoja ylläpidetään Variantti-verkoston sivuilla.

Kollokvion teemasta on tarkoitus toimittaa kokoomajulkaisu, jota koskevat suunnitelmat tarkentuvat myöhemmin vuonna 2021.

Tekstikäsitykset

Kollokviossa pureudutaan erilaisiin tekstikäsityksiin, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat ihmisen toimintaan kaikkialla: teattereista laboratorioihin, parlamenteista kirkkoihin ja oikeussaleista pörsseihin. Tekstikäsityksillä viittaamme niihin odotuksiin, oletuksiin tai tulkintamalleihin, jotka koskevat esimerkiksi tekstien rakennetta, sisältöä, muotoa, kontekstia tai tulkintaa tai näiden piirteiden tieteellisiä representaatioita. Näistä näkökulmista esimerkiksi tietosanakirja-artikkelit, twiitit, mainokset, sulkakynällä kirjoitetut käsikirjoitukset, romaania koskevat muistiinpanot, käännökset, xml-tekstit ja tekstikriittiset editiot pohjautuvat kaikki erilaisiin tekstikäsityksiin.

Monitieteiseen kollokvioon toivotaan esitelmiä siitä, miten erilaiset julkilausutut, hiljaisesti sovitut tai tiedostamattomat tekstikäsitykset

  • määrittävät tutkimustemme tietoisia ja tiedostamattomia lähtökohtia
  • ohjaavat menetelmiämme sekä jäsentävät tutkimusaineistojamme ja -tuloksiamme
  • vaikuttavat tutkimuskohteidemme tekstikäytäntöihin ja tapoihimme havainnoida niitä
  • säätelevät sitä, millaisia tekstejä itse tuotamme ja
  • muokkaavat ihmisten ja instituutioiden jokapäiväisiä toimintatapoja.

Variantti-verkoston nettisivuilla lista kollokvion aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta.

Tarjoa esitelmää kollokvioon

Kollokvio pyrkii kokoamaan teksteistä kiinnostuneita tutkijoita eri tieteenalojen ja tutkimussuuntausten piiristä. Esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi jotakin tekstien luonnetta ja muodostumista koskevaa teoriaa, kirjoitus- tai merkkijärjestelmiä tai jonkin tietyn tekstin yhden osa-alueen tutkimusta. Lisäksi ne voivat koskea kulttuurin ja työelämän eri alueiden tekstikäsityksiä ja -käytäntöjä. Esitelmässäsi voit pohtia esimerkiksi sitä, miten tekstin käsite ymmärretään tieteenalallasi, keiden tai minkä toimesta tekstit syntyvät tai miten tekstien rakennepiirteet ja käyttötarkoitukset vaikuttavat toisiinsa.

Mahdollisia aihepiirejä ovat muun muassa:

  • Eri tieteenalojen ja tutkimussuuntausten tekstikäsitykset (kieli- ja käännöstieteet, taiteidentutkimus, semiotiikka, informatiikka, tietojenkäsittelytiede, oikeustiede jne.)
  • Teoriat, metodit, aineistot ja käsitteet (teos versus teksti, intertekstuaalisuus, hyperteksti, teksti ja kognitio, intentionaalisuus, korpukset jne.)
  • Medioiden ja modaaliteettien suhteet (vokaalimusiikin säveltäminen, AV-tekstitys ja dubbaus, äänikirjatuotanto, sarjakuva, typografia, graafinen suunnittelu jne.)
  • Tekstit digitaalisissa ympäristöissä (printti- ja digilehtien rinnakkaisjulkaiseminen, asiakirjahallinto, puheentunnistus, koneavusteinen kääntäminen, saavutettavuus jne.)
  • Kielten ja merkkijärjestelmien erityispiirteet ja kielten väliset suhteet (viittomakielet, ohjelmointikielet, kääntäminen ja tulkkaus, nuottikirjoitus ja muut ei-kielelliset tekstit, erilaiset kirjoitus- ja aakkos- ja salausjärjestelmät jne.)

Jos olet kiinnostunut pitämään kollokviossa 20 minuutin mittaisen, suomen-, ruotsin- tai englanninkielisen esitelmän, lähetä otsikko, 150–500 sanan mittainen kuvaus aiheestasi sekä yhteystietosi ja lyhyt kuvaus itsestäsi 30.9.2021 mennessä Riku Haapaniemelle (riku.haapaniemi [at] tuni.fi).

Variantti-verkoston puolesta

Riku Haapaniemi
Väitöskirjatutkija
Tampereen yliopisto

Laura Ivaska
Tutkija
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopisto
https://users.utu.fi/lmputk/

Sakari Katajamäki
Toimituspäällikkö
SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA
Tutkimusosasto
Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot
www.edith.fi
www.finlit.fi

Lisätietoa tapahtumasta: http://www.finlit.fi/fi/tutkimus/tutkimusverkostot/variantti-tekstikritiikin-ja-tieteellisten-editioiden-tutkijaverkosto

PLURAL-keskuksen verkkosivut löytyvät osoitteesta https://research.tuni.fi/plural/

KäTu-työpaja: Kääntäjien aineistot arkistoissa

KäTu2021: KÄÄNTÄMISEN JA TULKKAUKSEN LAATU NÄKYVÄKSI

20.–22.5.2021 verkossa

Symposiumissa myös TYÖPAJA 1:

Kääntäjien aineistot arkistoissa. Järjestäjinä Kääntämisen jäljet arkistoissa -hanke: Laura Ivaska (Turun yliopisto/Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) ja Sakari Katajamäki (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).

Tässä teoriaa ja käytäntöä yhdistelevässä työpajassa paneudutaan kääntäjien arkistojen tutkimuksen muotoihin ja mahdollisuuksiin. Työpaja toteutetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistosta käsin etäyhteydellä. Arkiston kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmat sisältävät monenlaisia eri kääntäjien aineistoja, kuten käännösten käsikirjoituksia ja luonnoksia, kirjeenvaihtoa kirjailijoiden kanssa, käännössopimuksia ja jopa julkaisemattomia käännöksiä.

Työpajan tarkoituksena on perehdyttää tutkijat arkistotutkimuksen mahdollisuuksiin ja antaa kääntäjille käsitys siitä, mitä käännöstyöhön liittyvien aineistojen antaminen arkistoitavaksi tarkoittaa. Arkistoaineistoja tutkimalla voidaan tehdä kääntäjien työtä näkyvämmäksi ja tarkentaa kääntäjien ammatinkuvaa. Tutkimus voi auttaa hahmottamaan paremmin, mitä kaikkea kääntäjän työhön sisältyy, millaisia muotoja se voi ottaa ja millä tavoilla kääntäminen voi kytkeytyä omien teosten kirjoittamiseen ja muuhun toimintaan.

Työpajan ohjelma

klo 9.00–10.00   Miksi ja miten tutkia kääntäjien arkistoja?

Työpajan ensimmäisessä osassa pohditaan Koneen Säätiön rahoittaman Kääntämisen jäljet arkistoissa -hankkeen tutkijoiden johdolla, millaisista näkökulmista ja millaisin metodein arkistomateriaaleja voidaan tutkia. Keskustelussa hyödynnetään hankkeen piirissä tehtyä koeotantaa SKS:n arkistossa olevista kääntäjien aineistoista.

klo 10.00–11.00   SKS:n arkistoaineistojen esittely

Työpajan toisessa osiossa arkistotutkija Tarja Soiniola (SKS) ja käsikirjoitusten tutkimukseen erikoistunut Hanna Karhu (Helsingin yliopisto) esittelevät SKS:n arkistosta löytyviä kääntäjien arkistomateriaaleja.

Työpajan virtuaalisen toteutuspaikan osoite ilmoitetaan kaikille työpajaan ilmoittautuneille.

Työpaja on suunnattu tutkijoille ja kääntäjille, jotka ovat kiinnostuneita kääntämiseen liittyvistä arkistoaineistoista. Työpajaan ilmoittaudutaan symposiumin ilmoittautumisen yhteydessä. Kerro lomakkeen lisätiedoissa, oletko kääntäjä vai tutkija. Kerro myös lyhyesti, miksi haluat mukaan työpajaan ja millaisista aineistoista ja kysymyksistä olet kiinnostunut.

Lisätietoa: https://katu-symposiumi.com/

CFP: Indirect translation and sustainable development – Panel at IATIS Barcelona 2021

***NEW DATES!***

Due to several circumstances, we have been forced to reprogramme the 7th IATIS International Conference dates to 14th-17th September 2021.


New deadline for potential presenters to submit proposals for oral communications (within thematic panels or the general conference) and posters: 30 November 2020.

***

Convenors: Hanna Pieta (University of Lisbon), James Hadley (Trinity College Dublin), Jan Buts (Trinity College Dublin) & Laura Ivaska (University of Turku)

Keywords: indirect translation, low-diffusion languages, low-resource languages, sustainable development goals

In an increasingly global society, people are often expected to translate from already translated texts or with further translation in mind. This is especially the case in contexts where multiple low-diffusion and/or low-resource languages are used . Such translating for and from translation, here called “indirect translation” and understood to include both oral and written texts (Assis Rosa, Pieta, and Maia 2019), has traditionally been perceived as a work-around to be avoided.

For quite some time now, research has focused on negative effects associated with this practice, particularly on mistakes that are added as one moves away from the ultimate source text (Pas 2013). Others have noted the disturbing economic implications of English as a dominant pivot language worldwide (de Swaan 2020), and the damaging consequences associated with taking translation work away from people who are already marginalized because of the language they use (Brodie 2012).

However, more recent studies have shifted the focus from these negatives, to the benefits associated with indirect translation, suggesting its potential to work as a tool for the social, economic and political development of countries and peoples (Schäffner, Tcaciuc, and Tesseur 2014); an empowering device that allows people from the margins to access relevant information (Van Rooyen 2018); a life-saving measure in crisis situations (Federici and O’Brien 2020); a productive way of maximining linguistic diversity in educational outlets (Torres-Simón, Pieta, Maia and Xavier, forthcoming); or a catalyst for feminist solidarity across borders (Castro and Ergun 2017).

The aim of this panel is to cast light on indirect translation and its role in the context of social, economic, political, technological or linguistic sustainable development. More specifically, we invite papers analyzing practices and products of indirect translation in relation to at least one of the United Nations’ Sustainable Development Goals.

We welcome proposals focusing on any type of indirect translation. Successful proposals will outline specifically which of the SDGs they address and how. For a full list and more details about the SDG, please see this page: https://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals. 

Proposal should be made in the form of a 300-word abstract, directly addressing one or more of the SDGs, accompanied by a brief bionote.

The guest-editors have secured a slot for a post-panel special issue of Translation Spaces (https://benjamins.com/catalog/ts), to be out in 2023. It will result from a separate call, open to all, regardless of their participation in the panel.

For informal enquiries: hannapieta@campus.ul.pt

Submit a proposal by 15 September 2020 at: https://www.iatis.org/index.php/7th-conference-barcelona-2021/item/2078-submitting-a-proposal

KäTu 2019 -työpaja “Kääntäminen ja tekstuaaliset tilat: Käännöstieteen ja tekstuaalitieteiden risteämäkohdat”

Vedämme Sakari Katajamäen kanssa KäTu2019-symposiumissa työpajan “Kääntäminen ja tekstuaaliset tilat: Käännöstieteen ja tekstuaalitieteiden risteämäkohdat.” Voit ilmoittautua jo nyt mukaan!

Lisätietoja KäTu:sta symposiumin nettisivuilla: https://katu-symposiumi.com/tyopajat/

CFP: Special Issue of Target (2022): What can indirect translation research do for Translation Studies?

Potential topics include but are not restricted to:

  • rethinking basic concepts of Translation Studies through the lens of indirect translation (e.g., source text and target text, author and translator, original and translation, center and periphery, equivalence, direct translation)
  • core features or patterns of indirect translation verifiable across different translation domains (e.g., audiovisual, machine, specialized translation; community interpreting, audiodescription, localization, transcreation, transediting)
  • indirect translation in other fields and disciplines (e.g., adaptation studies, forensic linguistics, gender studies, development studies, multilingual studies, international business studies, etc.)
  • indirect translation and hot topics in Translation Studies (e.g., social media, big data, multilingual crisis communication, etc.).

To propose a paper, please send your abstract (700-800 words, excluding references) by email to all the guesteditors of the Special Issue by 30 November 2019 :

  • Hanna Pięta (University of Lisbon): hannapieta@campus.ul.pt
  • Laura Ivaska (University of Turku): laura.ivaska@utu.fi
  • Yves Gambier (University of Turku & Immanuel Kant Baltic Federal University): yves.gambier@utu.fi

You can download the CFP here.

CFP: “Indirect translation in the world we live in” – Panel at the EST Congress 2019

Abstract submission is now open for the panel “Indirect translation in the world we live in” taking place at the EST Congress 2019, “Living Translation – People, Processes, Products,” to be held at Stellenbosch University, South Africa, 9-13 September.

Deadline for submission of abstracts: 15 January 2019
Notification of acceptance of abstracts: 1 April 2019

Abstract submission and more information at http://www.est2019.com/panel-themes/

Best Poster Award

I won the Best Poster Award at the The 8th European Society for Translation Studies Congress held in Aarhus, Denmark, on 15–17 September 2016 with my poster titled Uncovering the Many Source Texts of Translations: Indirect translations of Modern Greek prose literature into Finnish 1952–2004.

never_trust

Read more on the congress web page: “Who won the Best Poster Award at the 8th EST Congress 2016?

*The map of Europe (above and on the poster) is a derivative of https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Blank_map_of_ Europe_cropped_(blue).svg by NikNaks, used under Creative Commons BY-SA 4.0. The map is licensed under CC BY-SA 4.0.